Elateia (Fokis)
| Elateia | |
|---|---|
| Ἐλάτεια | |
| Sijainti | |
  Elateia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Eláteia, Amfíkleia-Eláteia, Fthiotis, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri |
mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Fokis |
Elateia (m.kreik. Ἐλάτεια, lat. Elatia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Amfíkleia-Eláteian kunnan alueella noin 2,5 kilometriä pohjoiskoilliseen nykyisestä Eláteian kaupungista.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elateia oli antiikin Fokiin merkittävimpiä kaupunkeja Delfoin jälkeen. Se sijaitsi lähes keskellä laajaa ja hedelmällistä tasankoa, joka ulottui Amfikaiasta eli Amfikleiasta Boiotian rajalle saakka. Elateian etäisyys Amfikaiasta oli noin 180 stadioninmittaa eli noin 32 kilometriä. Kaupungin sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi luonnollista reittiä pohjoisesta Kefissos-joen laaksoon, ja sitä pidettiin eteläisen Manner-Kreikan hallinnan avaimena.[2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elateian seutu on ollut asuttua viimeistään neoliittisella kaudella 6000 eaa. Hautalöytöjen perusteella paikalla on ollut asutusta myös mykeneläisellä kaudella. Kaupunki ei kuitenkaan esiinny Homeroksen Iliaan laivaluettelossa. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin nimi oli peräisin Elatoksesta, Areaan pojasta. Antiikin aikana Elateian asukkaat katsoivat olevansa alkuperältään arkadialaisia.[2][3][4] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Elateus (Ἐλατεύς).[3]
Persialaiset tuhosivat Elateian persialaissodissa 480–479 eaa. muiden Fokiin kaupunkien tavoin. Makedonian Filippos II valtasi Elateian vuonna 338 eaa. ollessaan hyökkäämässä Amfissaan, ja kunnosti kaupungin linnoitteet. Myöhemmin kaupunki torjui Kassandroksen hyökkäyksen, kun taas Filippos V onnistui valtaamaan sen. Elateia pysyi uskollisena Makedonialle roomalaisten vallatessa Kreikkaa. Roomalaiset valtasivat sen vuonna 198 eaa. Seuranneella roomalaisella kaudella roomalaiset antoivat Elateialle vapaakaupungin oikeudet, koska kaupunkilaiset olivat vastustaneet Mithridatesta.[3]
Elateian alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia 1900-luvun alkupuolella ja vuonna 1959[2] sekä jälleen vuodesta 1985 lähtien.[4]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elateian akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi kukkula nykyisen Eláteian kylän pohjoispuolella. Kukkulan eteläpuolelta on löydetty hautausmaa (), joka on ollut käytössä mykeneläiseltä kaudelta 1300-luvulta eaa. protogeometriselle kaudelle 900-luvulle eaa. saakka, ja erityisesti 1200-luvulla eaa. Löytöihin kuuluu muun muassa tholos-hautoja.[4][5]
Pausaniaan mukaan kaupungissa oli agora, teatteri, Athenen kuvapatsas sekä Asklepiokselle omistettu temppeli, jossa oli jumalaa esittänyt parraton kulttikuva. Noin kolme kilometriä kaupungin paikasta kaakkoon on löydetty Athene Kranaialle omistetun temppelin rauniot. Pausanias mainitsee myös tämän temppelin, ja sen sijainti vastaa hänen antamaansa kuvausta.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”180 Elateia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ELATEIA Phokis, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Elateia (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Ελάτεια: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Ελάτεια: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.11.2017.