Ekronin temppelin piirtokirjoitus
Ekronin temppelin piirtokirjoitus on Israelista Tel Miqnen rauniokummun kaivauksissa löydetty piirtokirjoitus. Tel Miqne on sen kautta yhdistetty muinaiseen Ekronin filistealaiseen kaupunkiin. Ekronin temppelin piirtokirjoitus on perustamisinskriptio, jossa kerrottiin lyhyesti kuka temppelin oli rakentanut ja mille jumalalle temppeli oli vihitty. Teksti on kirjoitettu foinikian murteella.
Piirtokirjoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ekronin temppelin piirtokirjoitus löydettiin Israelista Tel Miqnen rauniokummun kaivauksissa vuonna 1996. Noin 20 kilometrin päässä Välimeren rannikosta sijaitseva Ekron oli yksi filistealaisten suurimmista kaupungeista. Ennen piirtokirjoituslöytöä Tel Miqnen yhdistäminen muinaisen Ekronin kanssa oli epävarmaa, mutta löydön myötä teoria on yleisesti hyväksytty. Tekstissä viitataan Ekronin kuninkaaseen piirtokirjoituksen kirjoittajana. Tekstiä säilytetään nykyisin Israel Museum-museon kokoelmissa Jerusalemissa.[1]
Piirtokirjoitus löydettiin temppelin raunioista, ja se oli ilmeisesti tarkoitettu temppelin perustamisinskriptioksi, jossa kerrottiin lyhyesti kuka temppelin oli rakentanut ja mille jumalalle temppeli oli vihitty. Ekronin kuningas Akis kertoo rakentaneensa temppelin valtiatar Patagealle (nimen vokalisointi on epävarmaa), joka on ilmeisesti ollut Ekronissa palvottu tärkeä jumalatar. Jumalattarelta pyydetään siunausta ja suojelusta kuninkaalle sekä hänen maalleen. Israelista ei ole löydetty muita perustamisinskriptioita, mutta on syytä olettaa, että useissa temppeleissä on ollut vastaavanlainen teksti (vrt. Ammanin linnoituksen piirtokirjoitus).[1]
Ekronin piirtokirjoituslöytö on säilynyt lähes kokonaan. Vain muutama kirjain on lohjennut, mutta ne voidaan päätellä kontekstin perusteella. Merkittävin epäselvyys koskee jumalattaren nimen kolmatta konsonanttia. Kirjoitustyylin perusteella teksti voidaan ajoittaa 600-luvun alkupuoliskolle eaa. Tätä tukee myös se, että kuningas Akis tunnetaan Niniven prisman perusteella Ekronin hallitsijana vuosilta 677–676 eaa. Tässä assyrialaisessa tekstissä Assarhaddon määrää Akisin (tai Ikausun) toimittamaan tarvikkeita Niniven kaupungin rakennustöihin. Akisin isä Padi tunnetaan assyrialaisten lähteiden perusteella kuninkaana, jonka Ekronin asukkaat olivat syösseet vallasta ja antaneet Juudan kuningas Hiskialle vangiksi. Assyrian kuningas Sanherib kertoo vapauttaneensa Padin vuonna 701 eaa. ja asettaneensa hänet takaisin Ekronin kuninkaaksi.[1]
Teksti on kirjoitettu foinikian murteella, mutta kielessä on joitakin pieniä eroja tyypillisiin foinikialaisiin kirjoituskonventioihin verrattuna. Piirtokirjoituksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että foinikiaa käytettiin filistealaisten alueella 600-luvulla eaa. Osa erisnimistä on ilmeisesti indoeurooppalaista alkuperää (esim. Akis ja Patagea).[1]
Teksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| ” | (Tämä on) temppeli, jonka Akis, Padin poika, Jasudin poika, Adan poika, Jairin poika, Ekronin hallitsija rakensi Patagealle, herrattarelleen.
Hän (Patagea) siunatkoon häntä (Akista) ja suo[jel]koon häntä, ja pidentäköön hänen ikänsä, ja siunatkoon hänen [ma]ataan! |
” |
– Ekronin temppelin piirtokirjoituksen suomennos. [1] | ||
Nimen ”Akis” vokalisointi on epävarma. Se voidaan kirjoittaa myös ”Akais”, ”Akaios”. Joidenkin tutkijoiden mukaan nimi tulee kreikan sanasta Αχαιός, joka tarkoittaa akhaioslaista eli kreikkalaista. 1. Sam 21:10–14 mukaan Gatin toisen filistealaisen kaupungin kuningas oli myös nimeltään Akis. Assyrialaisissa lähteissä kuningasta kutsutaan nimellä ”Ikausu”. Ekronin tekstissä ei poikkeuksellisesti käytetä nimitystä ”kuningas”, vaan ”hallitsija” tai ”prinssi”. Sana tulee juuresta joka tarkoittaa hallita. Nimen Patagea vokalisointi on hyvin epävarma ja siitä on tarjottu useita vaihtoehtoja. Nimeä ei tunneta muualta. Myös kolmas konsonantti on kiistelty ja on ehdotettu, että g kirjaimen sijaan kirjain olisikin n tai r. Nimeksi on tällöin tarjottu muun muassa vaihtoehtoja Potnia, Petgia, Petria ja Patria. Sana ”ikänsä” on kirjaimellisesti “päivänsä”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 249-251. (julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0)) Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8 Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).