Ammanin linnoituksen piirtokirjoitus
Ammanin linnoituksen piirtokirjoitus on Ammonin pääkaupunki Rabbat Ammonin linnoituksesta nykyisestä Jordanian Ammanista löydetty ammoninkielinen piirtokirjoitus 800-luvun lopulta tai 700-luvun alkupuolelta ennen ajanlaskun alkua. Kirjoitus on kalkkikiveen tehty perustamisinskriptio, jossa kerrotaan perustamiseen liittyviä yksityiskohtia. Varmasti ei tunneta, minkä rakennuksen perustamiseen se liittyy. Kyseessä on saattanut olla temppeli tai esimerkiksi palatsi. Kirjoituksessa puhutaan jumala Milkomista ja siinä on sanastollisia yhteyksiä Salomon temppelin rakennuskertomuksen kanssa Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa. Kirjoitusta säilytetään Jordanian arkeologisella museolla Ammanissa.
Piirtokirjoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muinaisen Ammonin kuningaskunnan pääkaupunki oli Rabbat Ammon (Heprealaisen Raamatun Rabba), jonka rauniot sijaitsevat nykyisen Jordanian pääkaupungin Ammanin ydinkeskustassa. Vuoden 1961 kaivauksissa rautakautisen kaupungin linnoituksesta löydettiin piirtokirjoitus, joka voidaan paleografian perustella ajoittaa 800-luvun lopulle tai 700-luvun alkupuolelle eaa. Kyseessä on perustamisinskriptio, jossa kerrotaan perustamiseen liittyviä yksityiskohtia. Muinaisessa Lähi-idässä oli tärkeää, että aloitteen tärkeiden rakennusten ja erityisesti temppelien rakentamiseen katsottiin tulleen jumalalta. Piirtokirjoitus on ilmeisesti ollut näkyvällä paikalla rakennuksen yhteydessä.[1]
Ei ole varmaa, liittyykö Ammanista löydetty perustamisinskriptio temppelin vai jonkun muun rakennuksen, esimerkiksi palatsin, perustamiseen. Temppeli on kuitenkin todennäköisempi vaihtoehto, koska jumala Milkomilla näyttäisi olevan keskeinen rooli piirtokirjoituksessa. Tätä oletusta tukevat myös useat sanastolliset yhtäläisyydet Heprealaisesta Raamatusta tunnetun Salomontemppelin rakennuskertomuksen kanssa (1. Kun. 5:15–8:66). Koska teksti on katkelmallinen, oletus että kyseessä on temppelin perustamisinskriptio vaikuttaa ratkaisevasti usean sanan tulkintaan ja käännökseen.[1]
Säilynyt teksti on vain osa laajempaa piirtokirjoitusta. Piirtokirjoituksen pohjana käytettyä kalkkikivilaattaa on muokattu, kun sitä on käytetty myöhäisemmässä rakennuksessa rakennusmateriaalina. Piirtokirjoitus on murtunut joka suunnasta, mutta ensimmäistä riviä edeltävän tyhjän rivin perusteella voidaan päätellä, että piirtokirjoitus on alkanut tältä riviltä. Viimeinen säilynyt rivi puolestaan ei välttämättä ollut piirtokirjoituksen viimeinen rivi, joten ei voida tietää kuinka pitkä teksti alun perin oli. Tämän lisäksi jokaisen rivin alku ja loppu ovat tuhoutuneet. Säilyneen tekstin ulkopuolelle rekonstruoidut sanat ovat kontekstin perusteella tehtyjä arvauksia.[1]
Piirtokirjoitus on kirjoitettu muinaisen ammonin kielellä, jota tunnetaan varsin huonosti ja vain muutamista piirtokirjoituksista. Niiden perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että kieli on ollut lähellä hepreaa. Säilyneet kirjaimet on huolellisesti kaiverrettu.[1]
Teksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| ” | [Mi]lkom [sanoi:] ”rakenna itsellesi portteja […] ympärille […] […] niin kaikki, jotka ympäröivät sinut varmasti kuolevat.” […] […] minä totisesti hävitän heidät, ja jokainen joka menee sisään [temppeliin? …] [… mutta?] vanhurskas saa levätä (sen) jokaisessa pylväskäytävässä […] […]… jokaisessa ovessa on kaiverrettu ulkonema […] […]… uhraa eteisen keskellä […] […] ja … […] … ja … [… […] rauha sinulle ja …[…] |
” |
– Ammanin linnoituksen piirtokirjoituksen suomennos. [1] | ||
”Rakenna” voidaan kääntää ”rakensin”. Jälkimmäisessä tapauksessa puhuja on kuningas. ”Ympärille” voidaan kääntää ”joka puolelle”. ”Ympäröivät” voidaan kääntää ”saartavat”. Tämä mahdollisesti viittaa kuninkaan vihollisiin. Kolmannen rivin ”minä” viittaa ilmeisesti jumala Milkomiin. ”Mene sisään" voidaan kääntää ”kulkee”, ”ylittää”. Sanan ”pylväskäytävässä” tarkkaa merkitystä ei tiedetä, mutta viittaa todennäköisimmin pylväisiin tai pilareihin. ”Jokaisessa ovessa” voidaan kääntää ”ovi ovelta” ja ”uhraa” voidaan kääntää ”katsele”. ”Eteisen keskeltä” lukee joidenkin tutkijoiden mielestä ”jumalien pojat”, mutta kontekstin perusteella on todennäköisempää, että tekstissä viitataan temppelin osiin. ”Rauha” voidaan kääntää ”viskata”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 132-134. (julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0)) Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8 Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).