Ekku Peltomäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ekku Peltomäki
Ekku Peltomäki vuonna 2015.
Ekku Peltomäki vuonna 2015.
Henkilötiedot
Syntynyt13. huhtikuuta 1946 (ikä 78)
Kurikka
Kansalaisuus  Suomi
Taiteilija
Ala valotaide
Kuuluisimpia töitä Äänivaloteos Finlandia

Erkki Heino Johannes ”Ekku” Peltomäki (s. 13. huhtikuuta 1946 Kurikka) on suomalainen valotaiteilija.

Muotinäytökset ja ravintolaesitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltomäki aloitti uransa teknisenä toteuttajana vuonna 1972 äänentoiston parissa, mutta nopeasti mukaan tuli myös näyttämövalaistus. Aluksi työllistäjänä olivat Aira Samulinin vaatenäytökset – muotimaailma oli tuttua Peltomäen toimittua myös mallina.[1] Ritva Oksasen ravintolashow Adlonissa vuonna 1976 aloitti show-valaistusten sarjan Adlonissa, Kaivohuoneella, Kalastajatorpalla ja Hesperiassa. Näissä esityksissä nähtiin muun muassa Marion, Ami Aspelund, Lasse Mårtenson, Anneli Sari ja Danny.

Teatteri ja konsertit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenen vuotta kestänyt yhteistyö Uuden iloisen teatterin kanssa alkoi Taikalaatikko-revyystä vuonna 1980. Kahdeksankymmenluvun alussa alkoi myös Peltomäen yhteistyö Helsingin juhlaviikkojen kanssa.

Peltomäki on tehnyt myös valaistuksia muun muassa Alvin Aileyn, John Neumeierin, Dave Taylorin, Jorma Uotisen tanssiesityksiin. Lisäksi Peltomäki on tehnyt valosuunnitteluja rock- ja viihdekonsertteihin, joissa ovat esiintyneet muun muassa Sammy Davis Jr., Tina Turner, Luciano Pavarotti, Placido Domingo, Kiri Te Kanawa, James Brown ja Abba. Jorma Uotisen Cats-musikaali Helsingin kaupunginteatterissa 1986 oli jatko uralla Uuden iloisen teatterin työhön.

Peltomäki toimi valaistussuunnittelijana kaksi vuotta Jussi Parviaisen vuonna 1993 perustamassa Vierailuteatterissa. Peltomäki on myös perustajajäsen Komediateatteri Arenassa, joka aloitti toimintansa vuonna 1995 omassa teatterissaan Hakaniemessä. Valaistussuunnittelu syksyn ja kevään revyihin on ollut haaste. Lisäksi Peltomäki oli vuonna 1991 perustetun Urkuyö ja aaria -festivaalin hallituksessa kymmenen vuotta.

Retretti ja Tytyri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peltomäki teki äänivaloteoksen Finlandia Retrettiin vuonna 1989. Teosta on esitetty sen jälkeen useasti. Hän teki sen myös Lux Helsinkiin vuonna 2024, ja sanoi sen olevan todennäköisesti hänen viimeinen valotaideteoksensa. Teos esitettiin Hietaniemen sankarihautausmaalla. Teos juontaa alkunsa talvi- ja jatkosodan ja rauhan teemoista. Teoksen musiikkina on Jean Sibeliuksen Finlandia.[2]

Vuonna 1984 Peltomäki suunnitteli valaistuksen Retretin juuri valmistuneen luolaston käytäviin sekä Olavi Lanun töiden näyttelyyn. Nämä työt aloittivat valoteosten sarjan Retretissä vuosina 1988–1989 ja Tytyrin kaivosmuseossa vuosina 1995–1996. Peltomäen valoesitykset Valkoinen Fantasia (1995), Valon Juhlaa (1996) ja Myrsky Oratorio (2006) ovat kuuluneet Tytyrin kaivosmuseon suosituimpiin näyttelyihin.

Maisema- ja tienvarsitaide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltomäki on tehnyt myös maisema- ja tienvarsitaideteoksia. Näitä ovat esimerkiksi Porvoon moottoritien kallioleikkausvalaistus, Lux Tavastia eli Tampereen moottoritien kallioleikkausvalaistus Toijalan kohdalla Akaassa, Sinikurjet eli IVS-maisemapylväät Bembölessä Espoossa ja Virkkalan muuntamoasema Lohjalla.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peltomäki oli naimisissa tanssinopettaja ja yrittäjä Aira Samulinin kanssa 1973–2004.[3] Peltomäellä on kaksi lasta aikaisemmasta avioliitostaan. Vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan hän kertoo avoimesti myös aiemmista alkoholiongelmistaan ja taloudellisista vaikeuksistaan 1990-luvulla.[4] Peltomäki avioitui uudelleen vuonna 2017 häntä 27 vuotta nuoremman indonesialaisen Sophie Sahatyn kanssa, ja he asuvat Ubudin taiteilijakylässä Balilla.[5]

  • Retretti 1988–1989 (Siniristit, Elämänvirta ja Finlandia)
  • Tytyri 1995–1996, 2002, 2003, 2006 (Valkoinen Fantasia, Valon juhlaa, Finlandia, Valoteoksia Tytyrissä, Myrsky Oratorio)
  • Finlandia (Senaatintori, Hämeenlinnan tori, Turun tori, Imatrankoski, Pietarsaaren tori, Salon tori)
  • Imatrankosken uoman valaistus
  • Porvoon moottoritien kallioleikkausvalaistus
  • Tampereen moottoritien kallioleikkausvalaistus Toijalan kohdalla (Lux Tavastia)
  • Sinikurjet, Bemböle

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]