Egyptinkobra
Egyptinkobra | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
Suku: | Kobrat Naja |
Laji: | haje |
Kaksiosainen nimi | |
Naja haje |
|
Katso myös | |
Egyptinkobra eli kleopatrankobra tai aspiskäärme (Naja haje) on erittäin myrkyllinen käärme. Se on kymmenen kertaa niin myrkyllinen kuin silmälasikäärme. Egyptinkobra elää Saharan, Pohjois-Afrikan ja Arabian niemimaan savanneilla, kuivissa metsissä ja puoliaavikoilla. Se voi kasvaa lähes kolme metriä pitkäksi. Muiden kobrien tavoin se kohottaa päänsä ilmaan tuntiessaan itsensä uhatuksi ja levittää niskansa leveäksi hupuksi. Jos tämä ei saa tunkeilijaa perääntymään kobra lähestyy ja valmistautuu iskuun. Egyptinkobran kuonon rostraalisuomu on hyvin pieni verrattuna samannäköiseen eteläafrikkalaiseen juovakuonokobraan (Naja annulifera), jonka rostraalisuomu on laajentunut. Egyptinkobran ravintoon kuuluvat muut käärmeet, sammakot, pikkunisäkkäät, linnut ja niiden munat. Se munii 10–20 munaa.[2]
Kerrotaan, että Egyptin kuningatar Kleopatra valitsi egyptinkobran, kun hän vuonna 30 eaa. teki itsemurhan eli antoi myrkkykäärmeen purra itseään. Lajin myrkky onkin hyvin voimakasta hermomyrkkyä, jolloin vain 15 milligrammaa riittää riistämään ihmisen hengen. Egyptinkobra esiintyy myös Tutankhamonin kuolinnaamiossa, jossa käärme kuvataan uhkausasennossa, aivan kuin se haluaisi suojella hallitsijaa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wilms, T., Wagner, P., Spawls, S., Beraduccii, J. & Malonza, P.K.: Naja haje IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ O'Shea Mark & Halliday Tim, Matelijat ja sammakkoeläimet, readme.fi/Dorling kindersley 2009, 256 s.
- ↑ Dr. Hans W. Kothe, Käärmeet ja muut matelijat, Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH, s.142
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Naja haje (englanniksi)
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Naja haje (englanniksi)