Egyptin vallankaappaus 2013

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Paljon kirjoitusvirheitä.
Egyptin vallankaappaus 2013
Osa Egyptin vallankumousta 2011
Mursin vastaisia protesteja 28. kesäkuuta 2013
Mursin vastaisia protesteja 28. kesäkuuta 2013
Päivämäärä:

3. heinäkuuta 2013

Paikka:

Egypti Tahririn aukio & Heliopolis palatsi

Lopputulos:

Armeijan voitto

Vaikutukset:
  • Armeija syrjäytti presidentti Muhammad Mursin
  • Egyptin perustuslaki kumottiin väliaikaisesti
  • Adli Mansurista tuli uusi presidentti
    • Osapuolet

    Muslimiveljeskunta
    Egyptin Vapaus- ja oikeuspuolue

    Tamarod
    Egyptin armeija

    Komentajat

    Muhammad Mursi
    Mohammed Badie
    Saad El-Katatni

    Kenraali Abdel Fattah al-Sisi
    Mohamed ElBaradei
    Suuri Imaami Ahmed el-Tayeb
    Tawadros II

    Tappiot

    90 kuollutta ja 900 haavoittunutta

    Egyptin vallankaappaus 2013 oli Egyptin armeijan järjestämä vallankaappaus, joka johti maata johtaneen presidentti Muhammad Mursin eroamiseen 3. heinäkuuta 2013. Mursi kuoli vankeudessa 17. kesäkuuta 2019.

    Muslimiveljeskunnan jäsen Mursi oli pyrkinyt lyhyen presidenttikautensa ajan johtamaan maata islamistisempaan suuntaan, mikä olisi ollut eduksi köyhemmälle kansalle. Maallinen oppositio ei pitänyt tästä ja syytti Mursia maan huonosta taloudesta. Oppositio sai kerättyä lopulta yli 22 miljoonaa nimeä taakseen. Kesä–heinäkuun vaihteessa miljoonat marssivat kaduilla joko Mursia vastaan tai hänen puolestaan. Ennen kaappausta ja kaappauksen aikana Mursin kannattajat ja vastustajat tappelivat keskenään. Satoja ihmisiä kuoli armeijan, poliisin ja yleisen kahakoinnin takia. Armeija tuki maallista oppositiota, koska uskoi sen takaavan armeijalle vahvemman aseman ja paremman talouden. Se pyrki myös tukahduttamaan poliittisen väkivallan. Kun armeija oli käyttänyt voimaa ja täten sulkenut islamisteilta pääsyn valtaan demokratian avulla, pelättiin väkivaltaisten islamistien alkavan toimia Egyptissä. Egyptin armeijan toiminta erosi perinteisistä sotilaskaappauksista siinä, että monet egyptiläiset tukivat sitä. Armeija myös lupasi uudet parlamenttivaalit vuoden 2014 alkuun mennessä ja paluun siviilivaltaan.

    Tästä huolimatta maailmalta ja Egyptistä kuului huolestuneita kommentteja aiheesta Egypti ja demokratia. Islamilaiset kutsuivat kannattajiaan protesteihin. Islamistien ja maallisten osapuolien osin väkivaltainen valtakamppailu jatkui. Tuontiviljasta riippuvaisessa Egyptissä jatkuivat vaikeat talousongelmat, mikä enteili levottomuuksia tulevaisuudessakin.[1][2] Armeija hajotti Muslimiveljeskunnan protestileirit väkivalloin 14. elokuuta, mikä laukaisi maassa uuden väkivaltakierteen.

    Tausta

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Mursi presidentiksi

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Arabikevääseen liittynyt Egyptin vallankumous sai Egyptiä pitkäaikaisesti johtaneen presidentti Hosni Mubarakin eroamaan vuoden 2011 alussa. Monet Mubarakia kaatamassa olleet mielenosoittajat palasivat osoittamaan mieltä nyt sotilasneuvostoa vastaan. Mutta sotilasneuvosto lupauksensa mukaisesti siirsi maata vaaleihin. Islamistien Muhammad Mursi valittiin kesällä 2012 Egyptin presidentiksi. Islamistit voittivat myös vuoden 2012 parlamenttivaalit, koska sekulaari oppositio oli hajanainen.lähde?

    Ongelmia parlamentissa

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    14. kesäkuuta 2012 perustuslakineuvosto päätti hajottaa juuri valitun parlamentin. Lain hiljattaisten muutoksen vuoksi 2/3 paikoista oli täytetty vastoin perustuslakia.[3]

    Sotilasneuvoston ja perustuslakituomioistuimen päätöksistä huolimatta Mursi ei suostunut hajottamaan parlamenttia ja salli parlamentin jatkaa kokouksia.[4] Myöhemmin Mursi suostui hajottamaan parlamentin, mutta se ei korjannut kitkaa sotilaiden ja Mursin välillä.[5]

    Kiista islamisaatiosta

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Muslimiveljeskunnan asiaa ajava Mursi keskitti käytännössä vallan itselleen ja Muslimiveljeskunnalle. Mursi pyrki luomaan islamilaisen valtion itsevaltaisin ottein.kenen mukaan? Vaikka Mursi oli valittu demokraattisilla vaaleilla, demokratia-oppositio kääntyi häntä vastaan

    Maallistuneet tahot alkoivat pelätä valtion islamisaatiota. Valtio ja uskonto haluttiin pitää erillään. Mursia vastustava oppositio syytti hänen ja muslimien tavoittelevan pelkästään omaa etuaan. Armeija liittyi vastustavaan liikkeeseen kun Mursin pelättiin vähentävän sen rahallista tukea.[6] Mursin kannattajat nostivat oikeusjuttuja kolmen suuren opositiopuolueen johtajia vastaan.[7]

    Mursia syytettiin itsevaltaisista pyrkimyksestä maan islamisaatioon.[8] Häntä syytettiin myös maan talousongelmien jatkumisesta. Mursin hallitessa maan laaja työttömyys paheni ennestään, koska talouskasvu oli odotettua hitaampaa.[9][10] Tavalliset egyptiläiset olivat tyytymättömiä sähkön ja bensiinin saantiongelmien seurauksiin.[11] Ristiriidat hallituksen ja opposition välillä jäivät selvittämättä.[12]

    Kaappaus

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Kriisiin

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Mursin vastustajat aloittivat mielenosoitukset, ja keräsivät yli 22 miljoonaa nimeä Mursia vastaan, mikä oli enemmän kuin Mursia äänestäneiden määrä.[13] Mursia vastustavat protestit muuttuivat väkivaltaisiksi, kun levisi tieto, jonka mukaan turvallisuusjoukot olivat tappaneet mielenosoittajia. Puhkesi yhteenottoja Mursin vastustajien ja kannattajien välille ja Aleksandriassa Mursin vastustajat hyökkäsivät Muslimiveljeskunnan tiloihin. 26. kesäkuuta Mursi sanoikin erehtyneensä monissa asioissa, kaaoksen uhkaavan ja maan demokratian olevan vaarassa.[14] Sunnuntaina 30. kesäkuuta 2011 jopa 14 miljoonaa marssi kaduilla Mursia vastaan, mutta samaan aikaan Mursia lienee tukenut muutama tuhat. 1. heinäkuuta 2013 oli suuri mielenosoitus Mursia vastaan. Aamulla Kairossa Mursia vastustavat hyökkäsivät Muslimiveljeskunnan tiloihin ryöstelemään, hajottamaan ja polttamaan. Oppositioliike Tamarod antoi Mursille seuraavan päivän iltaan aikaa lähteä kansan vastarintakampanjan uhalla.

    Uhkavaatimus

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Rauhoittaakseen maata arabikevään alettua, Egyptin armeija puuttui tapahtumiin uudelleen. He antoivat 1. heinäkuuta 2013 uhkavaatimuksen, jossa Mursin vaadittiin neuvottelemaan opposition kanssa ratkaisun kiistaan. Armeija antoi 48 tuntia aikaa ratkaisulle, jonka jälkeen he puuttuisivat tapahtumiin. Mursi ei suostunut ja vaati armeijaa perumaan uhkavaatimuksen.[15][16]

    Mursi kertoi puolustavansa virkaansa kuolemaansa asti. Hän syytti Mubarakin tukijoita mielenosoitusten hyödyntämisestä.[17] Armeijan 48 tunnin aikarajan lähestyessä Mursin kannattajien ja vastustajien välinen väkivalta jatkui, eritoten Kairossa ja Nasrin kaupungissa.

    3. heinäkuuta armeija ilmoitti Facebookissa sotilaiden olevan valmiita kuolemaan puolustaessaan kansaansa ”terroristeja, radikaaleja ja hölmöjä vastaan”.[18] Samana päivänä armeija kutsui koolle maan puolueita tekemään päätöksiä kriisin ratkaisusta armeijan suunnitelmien pohjalta. He jättivät johtavat islamistipuolueet kutsumatta.

    Vain muutamaa minuuttia ennen kaappausta Mursi ilmoitti, että suostuu muodostamaan yhteishallituksen opposition edustajien kanssa, muttei suostuisi eroamaan virastaan.[19]

    Mursi pois vallasta

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Armeija miehitti olennaisia kohteita Kairossa, muun muassa tv-keskuksen.[20] 3. heinäkuuta 2013 Egyptin armeijan komentaja ja puolustusministeri kenraali Abdel Fattah al-Sisi julisti Mursin syrjäytetyksi. Kun Tahririn aukion mielenosoittajat kuulivat tästä, he alkoivat juhlia tapahtumaa huutaen[21] muun muassa "Armeija ja kansa – yhdessä!" ja ampuen ilotulitteita[22]. Armeija pidätti Mursin[23]. Armeija perusteli toimiaan sillä, että Mursi oli menettänyt kansan tuen. Armeija myös hajotti parlamentin ja mitätöi perustuslain. Armeija ilmoitti pidättävänsä Muslimiveljeskunnan jäseniä.[24]

    Suomen maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Jari Mäkelä kertoi presidentin syrjäyttämisen olleen jopa hieman yllättävä teko, mutta uskoi armeijan asettuneen mielenosoittajien puolelle, koska Egyptiä oltiin viemässä väärään suuntaan. Hän lisäsi kuitenkin, että armeijan toimiin vaikutti huoli maan taloudesta, jolloin armeija ajaa myös omaa etuaan.[25] Egyptin vuoden 1952 vallankaappauksen jälkeen ainoan poikkeuksen sotilasvaltaan teki Muhammad Mursi.[26]

    Vallankaappausta tukeneet tahot järjestivät Egyptin hallintoa uudelleen erottamalla, ja nimittämällä uusia ministereitä ja muita valtion virkamiehiä. Väliaikaiseksi presidentiksi tuli maan perustuslakituomioistuimen johtaja Adli Mansur.[27] Mansur ilmoitti tekevänsä yhteistyötä myös Muslimiveljeskunnan kanssa.[28] Mansuria kuvattiin puolueettomaksi ja värittömäksi henkilöksi, joka oli sopiva kuohuvan Egyptin johtoon kriisin keskellä.[29]

    Armeija tiedotti, ettei se puuttuisi tuleviin mielenosoituksiin summittaisesti, vaan että kaikki saavat osoittaa mieltään.[30]

    Presidentti Mansur lupasi uudet parlamenttivaalit vuoden 2013 loppuun mennessä, minkä jälkeen järjestettäisiin uudet presidentinvaalit.[31]

    Ulkomaiden suhtautuminen

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Vaikka länsimaita huoletti epädemokraattinen vallankaappaus, sen vastustus lännessä oli silti melko laimeaa. Monet Persianlahden arabimaat kannattivat avoimesti vallankaappausta.[32] Venäjän presidentti Putin pelkäsi kaappauksen vievän Egyptiä kohti sisällissotaa.[33] Egyptin kriisi nosti öljyn hintoja maailmanlaajuisesti.[34]

    Kaappauksen jälkeen

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Islamilaisten reaktiot

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Muslimiveljeskunta tuomitsi vallankaappauksen jyrkästi demokratian vastaisena ja laittomana. Mursin kannattajat pyrkivät vallankaappauksen jälkeen mielenosoituksin palauttamaan Mursin takaisin presidentiksi.

    Muslimiveljeskunta vastusti virallisesti väkivaltaa mielenosoituksissa ja sanoi kannattajilleen, ettei armeijaa pidä uhmata.[35] Mutta yleisesti pelättiin väkivaltaisten islamistiryhmien nousua, kun islamilaisen valtion perustaminen oli epäonnistunut demokratiassa.

    Uusi islamilaisryhmä Ansar al-Shariah ilmoitti tarvittaessa puolustavansa islamia vaikka asein.[36] Muslimiveljeskunta vastusti uusia vaaleja ja suunniteltua perustuslain muuttamista.[37]

    Protestien ja katuväkivallan jatkuminen

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Muslimiveljeskunnan kannattajien ja sen vastustajien välillä oli jälleen rajua väkivaltaa Kairossa 4.—5. heinäkuuta. 6. heinäkuuta väkivalta oli vaatinut ainakin kymmenen ihmishenkeä.[38] Tilanteen rauhoittamiseksi armeija ilmoitti, että presidentin- ja parlamentinvaalit järjestetään mahdollisimman pian.[39] Ilmoitus ei kuitenkaan saanut kummankaan osapuolen protesteja loppumaan, eikä niiden päättyminen vaikuttanut todennäköiseltä. Protestien aikaan Egyptin tapahtumista oli haastavaa saada tietoja.[40][41]

    Kairon ampumavälikohtaus

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Tilanne kärjistyi 8. heinäkuuta 2013, kun oletettavasti siviilipukuiset miehet ampuivat kuoliaaksi ainakin 51 rauhallista Muslimiveljeskunnan istumamielenosoittajaa sen kasarmin edustalla, jossa Mursia pidettiin vankina. Ainakin 435 haavoittui, monet vakavasti.[42][43][44][45] Armeija ampui vain kyynelkaasua ja vastaavaa. Ainakin yksi armeijan upseeri kuoli ja 40 loukkaantui. Armeija kutsui tunkeutumista yrittäneitä terroristeiksi.[46] Presidentti Mansur ilmoitti, että tapaus tutkitaan, pahoitteli tapahtunutta, ja kehotti mielenosoittajia pysymään poissa armeijan laitosten läheltä.[47]

    Muslimiveljeskunta kehotti egyptiläisiä kansannousuun vastauksena vallankaappaukseen ja siihen, että tuntemattomat pyssymiehet ampuivat 8. heinäkuuta 2013 ainakin 16 mielenosoittajaa.[48] Myös salafistien puolue al-Nour kieltäytyi neuvottelemasta hallituksen kanssa siviileihin kohdistuvan teurastuksen vuoksi.[49]

    Kiista pääministeristä

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Oppositio ja armeija halusivat väliaikaiseksi pääministeriksi Mohamed ElBaradein, joka oli liberaali oppositiojohtaja. Muslimiveljeskunta vastusti tätä,[50] vaikka ElBaradei halusi Muslimiveljeskunnan mukaan politiikkaan, mikäli se kunnioittaa demokratiaa.[51] Aiemmin yllättäen vallankaapausta tukenut salafistipuolue al-Nourkin vetäytyi tukemasta ElBaradeita.[52] Uuden ehdotuksen mukaan ElBaradei oli määrä nostaa varapresidentiksi ja pääministeriksi lakimies Ziaad Bahaa el-Din. Tämäkään ei al-Nourille käynyt.[53] 9. heinäkuuta 2013 al-Nour hyväksyi aiemmin valtiovarainministerinä toimineen Hazem el-Beblawin pääministeriksi ja ElBaradeista tuli varapresidentti.[54] El-Beblawi on liberaali taloustieteilijä.[55]

    Armeija hajottaa Mursin kannattajien leirit

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Levottomuudet jatkuvat

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Mursin kannattajien ja vastustajien väliset väkivaltaiset yhteenotot jatkuivat kaappauksen jälkeen kesällä 2013 noin puolitoista kuukautta.[56] Muslimiveljeskunnalla oli Kairossa kaksi suurta protestileiriä, joissa vaadittiin Mursin vapauttamista ja palauttamista presidentiksi. Euroopan yhteisöt ja Yhdysvallat koettivat osaltaan sovitella hallituksen ja Muslimiveljeskunnan kiistaa, jossa molemmat osapuolet jatkoivat toistensa syyttelyä. Hallitus alkoi yhä useammin uhkailla leirien hajottamisella.[57]

    Poliisin hyökkäys leireihin

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Poliisin turvallisuusjoukot valtasivat Muslimiveljeskunnan leirit Kairossa väkivalloin 14. elokuuta 2013.[58] Yli 150 mielenosoittajaa kuoli yksinomaan Kairossa. Aluksi turvallisuusjoukot suihkuttivat kyynelkaasua, sitten tulivat puskutraktorit. Lopulta leireissä taisteltiin, liekehti ja kuoli ihmisiä. Hallituksen joukot ampuivat monesti kovilla mielenosoittajia tarkoituksella kuoliaiksi.[59] Yhteenottoja oli muissakin kaupungeissa kuin Kairossa. Samoihin aikoihin Muslimiveljeskunnan kannattajat hyökkäilivät myös kristittyjen kimppuun, koska koptikristittyjen paavi tuki julkisesti Mursin kaataneita mielenosoituksia.[60][61]

    Hallitus ilmoitti seuraavina päivinä hyökkäyksessä kuolleen 638, joista 43 oli poliiseja.[62] Hieman yli 200 lienee kuollut Kairon protestileireissä. Haavoittuneita oli 3000. Muslimiveljeskunnan arvioiden mukaan kuolleita oli enemmän, ainakin 2000.[63]

    Poikkeustila

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Presidentti Mansour julisti maan kuukauden kestävään poikkeustilaan, jonka aikana armeijalla oli valtuudet tukahduttaa kapinointi[64]. Armeijan ohjailema väliaikaishallitus[65] perusteli toimiaan sillä, ettei itseään kunnioittava valtio sallisi syntynyttä tilannetta, jossa mielenosoittajat riehuvat vapaasti kaduilla. Hallinnon mielestä ei ollut muuta keinoa kuin voimatoimet lopettaa mielenosoitukset[66] joihin liittyi väkivaltaa. Hallitus lupasi mahdollisimman lyhyen poikkeustilan ja nopean paluun demokratiaan. Vaikka hallitus onnistuikin voimatoimin hajottamaan Muslimiveljeskunnan leirit, järjestön uskottiin hautovan kostoa. Varapresidentti ElBaradei erosi hallituksen turvajoukkojen käyttämän väkivallan takia.[67] Samoin jyrkän islamilainen al-Nour-puolue tuomitsi hallinnon käyttämän väkivallan.[68] Myös ulkomailla reagoitiin tähän. Esimerkiksi Yhdysvallat, Yhdistyneet kansakunnat ja Turkki tuomitsivat Egyptin hallituksen toimintaa julkisesti.

    Muslimiveljeskunta julisti, etteivät lopeta rauhanomaisia protestejaan.[69] Uusia protesteja olikin muun muassa Aleksandriassa, ja näihinkin liittyi muutamia kuolonuhreja.[70] Muslimiveljeskunnan edustaja sanoi, että järjestö ei enää protestoi ainoastaan syrjäytetyn presidentti Mursin puolesta, vaan uutta sotilastyranniaa vastaan. Edustaja myös sanoi, että verilöylyn jälkeen on entistä vaikeampaa estää järjestön jäseniä tekemästä väkivallantekoja.[71]

    Vihan päivä ja moskeijan piiritys

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Yksittäisiä levottomuuksia oli torstainakin, muun muassa protestoijat hyökkäsivät ja polttivat hallintorakennuksen Gizassa. Perjantaina oli määrä pitää Muslimiveljeskunnan[72] ja Tamarod-liikkeen suurmielenosoitukset. Poliisilla oli lupa ampua kovilla, koska oli poikkeustila[73], jos protestoijat hyökkäsivät hallintorakennuksia vastaan[74] tai muuten ovat kyllin uhkaavia. Muslimiveljeskunnan kannattajat jatkoivat väkivaltaisia sabotaasihyökkäyksiään kristittyjä vastaan[75] tuhoten näiden kirkkoja, yrityksiä ja koteja. Noin 170 kuoli Muslimiveljeskunnan aloittamissa 16. elokuuta 2013 pidetyissä perjantairukouksen jälkeisissä "Vihan marsseissa", kun molemmat osapuolet käyttivät tuliaseita.[76]

    Poliisi pidätti suuren joukon mielenosoittajia.[77] Hallituksen joukot piirittivät Muslimiveljeskunnan tukikohdakseen ottaman moskeijan, tunkeutuivat sisälle ja neuvottelivat sisällä olijoiden kanssa, ennen kuin tyhjensivät moskeijan. Väliaikainen pääministeri Hazem el-Beblawi ehdotti 17. elokuuta Muslimiveljeskunnan kieltämistä ja hajottamista.[78] Tiedotustilaisuudessa hallituksen tiedottaja kehotti Muslimiveljeskuntaa tulemaan järkiinsä ja sanoi Egyptin olevan kohtaamassa terrorisminvastaisen sodan.[79] Pidätysten heikentämä Muslimiveljeskunta perui osan mielenosoituksistaan sunnuntaina 18. elokuuta 2013 turvallisuussyistä.[80]

    Hallitus päättää tukahduttaa Muslimiveljeskunnan

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Egypti päätti hajottaa Muslimiveljeskunnan jo syyskuussa 2013.[81] Tämän jälkeen hallitus pidätti monia veljeskunnan johtavia jäseniä.[82] Ääri-islamilaiset terroristit räjäyttivät 24. joulukuuta 2013 pommin yhdellä Mansuran kaupungin poliisiasemista tappaen ainakin 15.[83] Hallitus syytti iskusta veljeskuntaa, vaikka Muslimiveljeskunta tuomitsi julkisesti iskun. Veljeskunnan raivostuneet vastustajat hyökkäsivät kostoksi islamistien kauppoihin, ryöstäen niitä ja sytyttäen rakennuksia palamaan Mansurassa.[84]

    25. joulukuuta 2013 hallitus julisti Muslimiveljeskunnan olevan terroristijärjestö.[85] Samalla hallitus kielsi veljeskunnan kaiken toiminnan, mukaanlukien mielenosoitukset. Samana päivänä Siinain niemimaalla toimiva egyptiläinen islamistiryhmä julistautui iskun tekijäksi. 27. joulukuuta järjestetyssä mielenosoituksessa hallitus pidätti 265 veljeskunnan kannattajaa tai jäsentä. Mielenosoituksessa kuoli kolme ihmistä.[86] Levottomuudet veljeskunnan kannattajien ja vastustajien välillä jatkuivat tästä huolimatta.[87]

    Lähteet

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    		 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
    Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
    1. ↑ Egyptin talousahdinko pahenee - "Koko järjestelmä on korjattava" Yle Uutiset. 13.7.2013. Viitattu 9.2.2023.
    2. ↑ Egyptistä loppuu leipä Yle Uutiset Ulkomaat 11.7.2013
    3. ↑ Egyptin perustuslakituomioistuin haluaa hajottaa parlamentin HS 14.6.2012
    4. ↑ Egyptin uusi presidentti kutsui hajotetun parlamentin koolle Yle uutiset ulkomaat 8.7.2012
    5. ↑ Egyptin presidentti suostui hajottamaan parlamentin (Arkistoitu – Internet Archive) Venäjän ääni 12.7.2012
    6. ↑ Mihin Egypti on menossa?[vanhentunut linkki] Semy Kahan, Kainuun Sanomat 12.8.2013
    7. ↑ Merikallio, Katri: Egyptin oppositio tiivistyy: Vallassa olevat islamistit tehtailevat syytteitä haastajiaan vastaan Suomen Kuvalehti. 19.1.2013.
    8. ↑ Poliittiset virheliikkeet ja heikko talous kaatoivat Egyptin ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin Yle uutiset Ulkomaat 4.7.2013
    9. ↑ Pääkirjoitus: Sotilaat kypsyivät Egyptin presidenttiin (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 5.7.2013
    10. ↑ Talouden kitukasvu kaatoi Egyptin presidentin (Arkistoitu – Internet Archive) Talouselämä 4.7.2013
    11. ↑ Egyptin myllerrys alkoi kaksi vuotta sitten arabikeväästä (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat Petja Palli 14.8.2013
    12. ↑ Egypt deeply polarised as Morsi marks first year BBC News middle east 27 June 2013
    13. ↑ Egyptin oppositio: presidentinvastaisessa vetoomuksessa yli 22 miljoonaa nimeä Yle Uutiset ulkomaat 29.6.2013
    14. ↑ Mursi: Egyptin poliittinen tilanne voi johtaa kaaokseen
    15. ↑ Egyptin presidentti ei aio luopua vallasta Mtv3 uutiset Ulkomaat 3.7.2013
    16. ↑ Mursi vaati armeijaa perumaan uhkauksensa - levottomuuksissa ainakin seitsemän kuollutta (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset ulkomaat 2.7.2013
    17. ↑ Presidentti Mursi laittoi peliin henkensä (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti uutiset ulkomaat 3.7.2013
    18. ↑ Egyptin armeija: Puolustamme kansaa hölmöjä vastaan tarvittaessa verellämme (Arkistoitu – Internet Archive) Yle Uutiset ulkomaat 3.7.2013
    19. ↑ Mursi ehdottaa yhteishallitusta Mtv3 Uutiset Ulkomaat 03.07.2013
    20. ↑ Armeija lähetti joukkoja Egyptin tv-keskukselle Yle uutiset ulkomaat 3.7.2013
    21. ↑ Egyptin armeija syrjäytti presidentin – kansa juhli kaduilla Mtv3 uutiset ulkomaat 03.07.2013
    22. ↑ Armeija vahvisti: presidentti Mursi on syrjäytetty (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat 3.7.2013
    23. ↑ Armeija vahvistaa: Syrjäytetty Mursi otettu kiinni Mtv3 Uutiset 4.7.2013
    24. ↑ Egyptian authorities order to arrest more Brotherhood leaders Al Arabiya unday, 7 July 2013
    25. ↑ Asiantuntija: Egyptin armeijalla myös omia intressejä mtvuutiset.fi. 5.7.2013. Viitattu 6.5.2022.
    26. ↑ Pääkirjoitus 5.7.2013: Egypti palasi sotilasvaltaan www.iltalehti.fi. Viitattu 6.5.2022.
    27. ↑ Egypti sai väliaikaisen presidentin Iltalehti uutiset ulkomaat 4.7.2013
    28. ↑ Adli Mansur on Egyptin presidentti – Armeija lupasi järjestää vaalitAamulehti 4.7.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
    29. ↑ Egyptin väliaikainen johtaja on "väritön" tuomari[vanhentunut linkki] Yle uutiset ulkomaat 4.7.2013
    30. ↑ Egyptin armeija: Kaikki saavat osoittaa mieltään (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset Ulkomaat 5.7.2013
    31. ↑ Egypti järjestää uudet parlamenttivaalit vuoden 2014 alkuun mennessä[vanhentunut linkki] Yle Uutiset Ulkomaat Ulkomaat 9.7.2013
    32. ↑ Egyptissä heräillään ilman vallasta syrjäytettyä Mursia[vanhentunut linkki] yle uutiset Ulkomaat 4.7.2013
    33. ↑ Putin: Egypti uhkaa vajota sisällissotaan (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 7.7.2013
    34. ↑ Öljyn hinta noussut huippulukemiin - Egyptin tilanne hermostuttaa[vanhentunut linkki] Talouselämä 3.7.2013
    35. ↑ Muslimiveljeskunta: Älkää vastustako armeijaa Mtv3 uutiset Ulkomaat 05.07.2013
    36. ↑ Egyptiläinen islamistiryhmä: Mursin syrjäyttäminen sodanjulistus islamille (Arkistoitu – Internet Archive) HS 6.7.2013
    37. ↑ Muslimiveljeskunta tyrmää ajatuksen uudesta perustuslaista (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 9.7.2013
    38. ↑ Kuolonuhrien määrä Egyptissä kasvaa Mtv3 uutiset Ulkomaat 6.7.2013
    39. ↑ Egyptissä vallankaappaus käynnissä[vanhentunut linkki] Savon Sanomat 3.7.2013
    40. ↑ Egypt braces for more demonstrations Al Jazeera 07 Jul 2013
    41. ↑ Despite deaths and injuries, Egyptians to take to the streets again CNN July 7, 2013
    42. ↑ Yli 50 kuollutta Kairon ampumisvälikohtauksessa Yle Uutiset. 8.7.2013. Viitattu 9.2.2023.
    43. ↑ At least 51 killed in attack outside Cairo’s army headquarters Al Arabiya English. 8.7.2013. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
    44. ↑ Massacre in Cairo deepens Egypt crisis www.aljazeera.com. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
    45. ↑ Egypt unrest: Tensions soar amid Cairo killings BBC News. 8.7.2013. Viitattu 9.2.2023. (englanti)
    46. ↑ Verinen välikohtaus Kairossa - kymmeniä kuoli Yle Uutiset. 8.7.2013. Viitattu 9.2.2023.
    47. ↑ Egyptin johto: Kairon verinen välikohtaus tutkitaan Yle Uutiset. 8.7.2013. Viitattu 9.2.2023.
    48. ↑ Muslimiveljeskunta kehottaa egyptiläisiä kansannousuun Yle Uutiset. 8.7.2013. Viitattu 9.2.2023.
    49. ↑ Kairon verilöylyn uhreja jo yli 50 (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 8.7.2013
    50. ↑ Egyptille väliaikainen pääministeri Mtv3 uutiset Ulkomaat 6.7.2013
    51. ↑ ElBaradei: Muslimiveljeskunta mukaan politiikkaan Yle Uutiset. 7.7.2013. Viitattu 9.2.2023.
    52. ↑ Muslimiveljeskunta: Länsimaiden hiljaisuus tulee kostautumaan (Arkistoitu – Internet Archive) HS 7.7.2013
    53. ↑ Väliaikainen pääministeriehdokas tyrmättiin taas Egyptissä Mtv3 uutiset ulkomaat 7.7.2013
    54. ↑ Egyptiin nimettiin väliaikainen pääministeri (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat 9.7.2013
    55. ↑ Egyptin pääministeriksi liberaali ekonomisti Iltalehti uutiset ulkomaat i 9.7.2013
    56. ↑ Mursin kannattajat ja vastustajat ottivat yhteen Kairon keskustassa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 13.8.2013
    57. ↑ Egyptin sisäministeri vakuutti kovien otteiden jatkuvan (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 14.8.2013
    58. ↑ Poliisi valtasi mielenosoittajien leirit Kairossa - kuolleita yli 270 Yle Uutiset. 14.8.2013. Viitattu 9.2.2023.
    59. ↑ Veri virtasi Kairon kaduilla - "He ampuivat meitä kuin eläimiä" www.iltalehti.fi. Viitattu 9.2.2023.
    60. ↑ Muslimiveljeskunta tuomitsee hyökkäykset kristittyjä vastaan www.iltalehti.fi. Viitattu 9.2.2023.
    61. ↑ Koptipaavin sanat käänsivät muslimiveljien vihan kohti kristittyjä (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 16.8.2013
    62. ↑ Egypt crisis: Deaths as Cairo violence resumes BBC News. 16.8.2013. Viitattu 9.2.2023. (englanti)
    63. ↑ Arvio Egyptin kuolonuhrien määrästä vaihtelee suuresti Yle Uutiset. 15.8.2013. Viitattu 9.2.2023.
    64. ↑ Egyptiin julistettiin poikkeustila Yle Uutiset Ulkomaat 14.8.2013
    65. ↑ Tutkija: Egyptin väliaikaispresidentti on nukkehallitsija (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat uutiset ulkomaat 15.8.2013
    66. ↑ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013081417370600_ul.shtml
    67. ↑ Egyptin väliaikainen varapresidentti eroaa Yle Uutiset Ulkomaat 14.8.2013
    68. ↑ Kaaos jatkuu Egyptissä - Yle Uutiset seuraa hetki hetkeltä Yle Uutiset Ulkomaat 14.8.2013
    69. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 15.8.2013
    70. ↑ Egyptissä puhkesi uusia protesteja päivä verilöylyn jälkeen Yle uutiset Ulkomaat
    71. ↑ Muslimiveljeskunta: Verilöyly teki vihasta hallitsematonta Yle Uutiset Ulkomaat 15.8.2013
    72. ↑ Egypt's Brotherhood to hold "march of anger"
    73. ↑ Egyptissä alkaa "Vihan marssi" - poliisilla lupa ampua (Arkistoitu – Internet Archive)
    74. ↑ Egypt police say will use live ammunition to repel attacks
    75. ↑ Muslimien raivo yltyy Egyptissä: 52 kirkkoon hyökätty 24 tunnissa (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset Ulkomaat 16.8.2013
    76. ↑ Egyptin perjantaisten kuolonuhrien määrä nousi yli 170:een Yle uutiset Ulkomaat 17.8.2013
    77. ↑ Poliisi tekee Egyptissä joukkopidätyksiä - perjantain väkivaltaisuuksissa kuoli kymmeniä Yle Uutiset. 17.8.2013. Viitattu 9.2.2023.
    78. ↑ Egyptin hallitus harkitsee Muslimiveljeskunnan kieltämistä Yle Uutiset. 17.8.2013. Viitattu 9.2.2023.
    79. ↑ Egyptin turvallisuusjoukot tyhjensivät kairolaisen moskeijan (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 17.8.2013
    80. ↑ Egyptissä osa mielenosoituksista peruttu – merkkejä opposition hajoamisesta Yle Uutiset. 18.8.2013. Viitattu 9.2.2023.
    81. ↑ Lehti: Egypti hajottaa Muslimiveljeskunnan mtvuutiset.fi. 6.9.2013. Viitattu 9.2.2023.
    82. ↑ Egyptissä pidätettiin muslimiveljeskunnan johtohahmo mtvuutiset.fi. 30.10.2013. Viitattu 9.2.2023.
    83. ↑ Egyptissä useita kuoli autopommi-iskussa mtvuutiset.fi. 24.12.2013. Viitattu 9.2.2023.
    84. ↑ Raivostunut väkijoukko kosti Egyptin pommi-iskun mtvuutiset.fi. 24.12.2013. Viitattu 9.2.2023.
    85. ↑ Egypti: Muslimiveljeskunta on terroristijärjestö mtvuutiset.fi. 25.12.2013. Viitattu 9.2.2023.
    86. ↑ Egypt: Three killed in pro-Brotherhood rallies Al Arabiya English. 27.12.2013. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
    87. ↑ Satoja Muslimiveljeskunnan kannattajia pidätetty Egyptissä (Arkistoitu – Internet Archive) Mtv3 uutiset ulkomaat 27.12.2013

    Aiheesta muualla

    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Egyptin_vallankaappaus_2013&oldid=22656433”