Egnatia (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Egnatia
Ἐγνατία
Egnatian forumin rauniot.
Egnatian forumin rauniot.
Sijainti

Egnatia
Koordinaatit 40°53′16″N, 17°23′27″E
Valtio Italia
Paikkakunta Savelletri, Fasano, Brindisi, Apulia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Apulia, Regio II Apulia et Calabria, Italia
Aiheesta muualla

Egnatia Commonsissa

Egnatia (m.kreik. Ἐγνατία, myös Ignatia, Ἰγνατία) eli Gnatia tai Gnathia oli antiikin aikainen kaupunki Apuliassa Italiassa.[1] Sen arkeologinen kohde, joka tunnetaan nykynimellä Egnazia, sijaitsee Fasanon kunnan alueella noin kaksi kilometriä luoteeseen Savelletrin kylästä.[2][3][4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egnatian kaupunki sijaitsi Apuliassa Italian niemimaan itärannikolla eli Adrianmeren rannalla Bariumin ja Brundisiumin välissä. Antiikin aikaiset itinerariumit sijoittavat sen 27 roomalaisen mailin päähän Bariumista ja 29 mailin päähän Brundisiumista.[1][5] Se oli Apulian eteläisimpiä kaupunkeja ennen Calabrian rajaa.[1]

Ilmakuva Egnatian arkeologisesta alueesta.

Egnatian kautta kulki ensin Via Minucia ja sittemmin Via Appiaa oikaissut Via Trajana.[4] Horatius, joka käytti kaupunkia viimeisenä pysähdyspaikkanaan ennen Brundisiumia, sanoo kaupungin kärsineen hyvän veden puutteesta.[1][6]

Egnatian raunioita.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egnatian kaupungin paikka on ollut asuttu viimeistään pronssikaudella 1200-luvulla eaa., jolloin paikalla oli kylä. 1000-luvulla eaa. paikan asuttivat Balkanilta tulleet japygit ja 700-luvulla eaa. messapialaiset.[7][8] Kyseisen seudun heimoissa ja alueiden rajoissa on kuitenkin paljon sekaannusta.[9][10] Sekä Strabon että Klaudios Ptolemaios mainitsevat Egnatian peuketien (Peucetii) heimon eli eteläisten apulialaisten kaupunkina. Myös Plinius vanhempi sanoo sen olleen Poediculi-heimon (sama kuin peuketit) kaupunki, vaikkakin toisaalla kuvaa sitä virheellisesti sallentinien (Sal(l)entini) kaupungiksi.[1][11][12]

Messapialaisten aikana Egnatia sai paljon kreikkalaisia vaikutteita.[13] Roomalaiset valtasivat alueen 200-luvulla eaa., jonka jälkeen kaupunki kehittyi vaiheittain tavalliseksi roomalaiskaupungiksi. Roomalaisaika oli kaupungin suurinta kukoistuskautta.[7]

Egnatiaa ei mainita antiikin historiallisten tapahtumien yhteydessä, ja kaupunki vaikuttaa saaneen kaiken merkittävyytensä siitä, että sijaitsi tärkeällä tiellä Brundisiumiin. Toisaalta se oli tärkeä satamapaikka rannikkoalueellaan. Näin se oli sopiva pysähdyspaikka sekä maitse että meritse matkanneille.[1][11][7] Joskus on oletettu, että kaupunki antoi sen kautta kulkeneelle tielle nimen Via Egnatia, tai että sillä olisi joku yhteys tunnetumpaan Via Egnatiaan, joka kulki Makedoniassa ja Traakiassa. Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, ettei kaupungin alkuperäinen nimi ollut Egnatia vaan Gnatia, mikä nimi esiintyy sekä Horatiuksella että eräissä Pliniuksen ja Pomponius Melan käsikirjoituksissa. Tämän vahvistaa myös se, että kreikankielisissä piirtokirjoituksissa kaupungin asukkaiden etnonyyminä on Gnathinos (Γναθινος). Latinaksi esiintyy etnonyymiä Ignatinus.[1]

Horatius pilkkaa kaupungin asukkaiden esittelemää ihmettä, jonka myös Plinius mainitsee: siinä eräälle tietylle alttarille laitettu suitsuke haihtui ilman tulta.[1][6][14]

Kaupunki säilyi olemassa vielä roomalaisajan jälkeenkin bysanttilaisella kaudella, mutta kärsi visigoottien ja saraseenien hyökkäyksistä. Se hylättiin lopullisesti 900-luvulla.[7] Kaupungin raunioita oli näkyvissä vielä 1800-luvulla, ja sen nimi oli säilynyt paikalla olleen vanha tornin nimessä Torre d'Agnazzo.[1] Kaupungin arkeologiset tutkimukset aloittivat ranskalaiset 1800-luvulla. Vuoden 1846 nälänhädän aikana paikalliset asukkaat ryöstelivät kaupungin hautoja löytääkseen jotakin myytävää. Paikan järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1912. Niitä jatkettiin 1940-, 1960- ja 1980-luvuilla, ja niitä suoritetaan edelleen.[15] Nykyisin Egnatian arkeologinen alue on koko Apulian (Puglia) huomattavin.[7]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaavakuva Egnatian raunioista. 1. Forum. 2. Via Trajana. 3. Nk. amfiteatteri. 4. Itämaisen jumalattaren sacellum. 5. Hellenistinen stoa. 6. Forumin basilika. 7. Kiveämättömiä katuja. 8. Piispallinen basilika. 9. Varhaisen kristillisen ajan basilika. 10. Polttouuni. 11. Baptisterio.

Egnatiasta on kaivettu esiin laaja raunioalue, jonka koko on noin 40 hehtaaria.[7] Rauniot levittäytyvät nykyisen Strada Provinciale (SP) 90 -tien pohjois- ja eteläpuolelle. Tien eteläpuolella sijaitsee varsinaisen kaupungin alue forumeineen, ja pohjoispuolella akropoliin ja satamien alue.

Kaupunkia ympäröivät muurit, jotka ovat messapialaiselta ajalta. Niiden pituus on noin kaksi kilometriä ja ne ovat noin seitsemän metriä korkeat.[7] Arkeologisen alueen kohteisiin lukeutuvat muun muassa:

Kaupungin ympäristöstä on löydetty lukuisia hautoja, joista on löydetty paljon keramiikkaa ja terrakottaesineitä. Löytöihin lukeutuu myös muun muassa messapialaisella murteella kirjoitettuja piirtokirjoituksia.[1] Keramiikkalöytöihin lukeutuu paljon kaupungista nimensä saaneella Gnathia-tyylillä tehtyä keramiikkaa, jossa on koristeluja punaisella ja valkoisella.[13]

Kaupungista tehtyjä löytöjä on esillä arkeologisen alueen lähellä sijaitsevassa Egnazian arkeologisessa museossa.[15][16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Egnatia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Egnatia/Gnathia Pleiades. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Egnatia (Italy) 12 Egnazia - Εγνατία ToposText. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b ”45 F3 Egnatia/Gnathia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  5. ↑ Itinerarium Antonini Augusti s. 117, 315; Tabula Peutingeriana.
  6. ↑ a b Horatius: Satiirit 1.5.97–100.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k Egnazia Beautiful Puglia. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d The Archaeological Park of Egnazia Le Strade del Vino Puglia. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Smith, William: ”Apulia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ Smith, William: ”Messapia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ a b Strabon: Geografika VI s. 282.
  12. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.15; Pomponius Mela: De situ orbis 2.4; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.107 s. 111, 3.11 s. 16.
  13. ↑ a b Archaeological Itria Valley: the historical sites of Egnazia and Santa Maria di Agnano Visit Italy. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.107 s. 111.
  15. ↑ a b Egnazia Archaeological Park Puglia. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  16. ↑ a b The ancient city of Gnatia – Egnazia Imaginapulia. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Egnatia_(kaupunki)&oldid=22892227”