Eero Häkli
Eero Matti Häkli (27. helmikuuta 1930 Kaukola – 24. maaliskuuta 1982 Helsinki)[1] oli suomalainen valtiotieteen maisteri ja yritysjohtaja. Ennen kaikkea hän tuli tunnetuksi torniolaisen tekstiiliteollisuuden 1960- ja 1970-luvun suuruudenaikojen johtavana toimijana.
Eero Häkli valmistui valtiotieteen kandidaatiksi 1954 ja maisteriksi 1956 Helsingin yliopistosta. Häkli toimi vuoden 1956 valtiotieteellisen tiedekunnan promootion gratistina.[2] Vuosina 1958-1959 Häkli vieriali ASLA-stipendiaattina Yhdysvalloissa opiskellen taloustiedettä Vanderbilt-yliopistossa.[3]
Ura torniolaisessa tekstiiliteollisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keri Oy:n palveluksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistumisen jälkeen hän toimi vuoteen 1958 KOP:n prokuristina, ja KOP-kauden jälkeen hän siirtyi Tornioon Keri Oy:n palvelukseen. Vuonna 1962 hänestä tuli Keri Oy:n toimitusjohtaja Eero Kalajan jälkeen. Vuonna 1965 Keri Oy organisoitiin sisäisesti uudelleen eli kreppilangan tuotanto organisoitiin Kerilon-yksikön alaisuuteen, jonka toimitusjohtajana Häkli toimi vuodet 1965-1966 ollen edelleen Keri Oy:n toimitusjohtaja. Vuonna 1966 Suomen Trikoo Oy osti Keri Oy:n siirtäen tuotannon ja Amar-tuotteiden myynnin Tampereelle.[2]
Norlyn Oy:n palveluksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keri Oy:n toiminnan siirryttyä Suomen Trikoon omistukseen joukko Kerin työntekijöitä toimitusjohtaja Häklin johdolla perusti uuden kreppisukkia ja sukkahousuja valmistavan Nordnylin vuonna 1967, joka toimi myös Torniossa. Yrityksen nimi muuttui vuonna 1969 Nordnylistä Norlyniksi. Eero Häkli toimi yrityksen perustamisesta eli vuodesta 1966 aina vuoteen 1975 pääomistajana ja toimitusjohtajana. Samoin hän toimi Norlynin ruotsalaisen tytäryhtiön Norlyn Oy Svenska AB:n toimitusjohtaja vuosina 1968-1975.[2]
Norlyn Oy:n toiminta laajeni 1970-luvun alussa nopeasti niin, että työtekijämäärä kohosi Torniossa ja Haaparannalla 1 000 työntekijään.[4]
Norlynin vuoden 1974 aikana esiintulleet toimintavaikeudet ja henkilöstövähennykset johtivat Häklin siirtymiseen hallituksen puheenjohtajaksi.[5] Seuraavana kesänä Häkli luovutti hallituksen puheenjohtajuuden Norlynin uudelle toimitusjohtajalle Jukka E.A. Lehtiselle. Häkli itse jäi hallituksen jäseneksi.[6] Joulukuussa 1975 Norlynin omistus siirtyi Suomen Trikoolle eli Häklin lähes 20 vuotta kestänyt kausi Tornion tekstiiliteollisuuden johtotehtävissä päättyi.[7]
Ura muussa yritystoiminnassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eero Häkli siirtyi Torniosta Helsinkiin. Hän työskenteli perustamiensa yritysten EH-Trade Oy ja EH-Export Oy toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.[2] Vuonna 1978 hän toimi puoli vuotta Kotimaisen Työn Liiton toimitusjohtajana. Vuonna 1981 Häklin omistukseen siirtyi offset-paino Kirjoitusaitta Oy:n osakekanta.[2]
Muu toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eero Häkli kuului 1970-luvulla Trikoo- ja sukkateollisuuden yhdistykseen sen jäsenenä, kehitysalueiden neuvottelukuntaan 1972-1974 ja Lapin teollistamistoimikuntaan 1971-1976. Torniossa ollessaan hän oli Tornion kaupunginvaltuuston jäsen 1964-1968.[2]
Eero Häkli kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen 24. maaliskuuta 1982 Helsingissä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolleita: Toimitusjohtaja Eero Häkli. Helsingin Sanomat, 29.4.1962, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.6.2023.
- ↑ a b c d e f g Valtiot. kandidaattien promootio ensi kevääksi. Helsingin Sanomat, 1.10.1955, s. 13. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.6.2023.
- ↑ Aaltio, Tauri & Noreila, Lauri: ASLA Directory, ASLA Grantees 1950–1963. ASLA Alumni Association, Helsinki 1965.
- ↑ Norlyn laajentaa Tornion tuotantoaan. Helsingin Sanomat, 25.8.1971, s. 17. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.6.2023.
- ↑ Norlynin työntekijät: Johdon taitamattomuus vei irtisanomisiin. Helsingin Sanomat, 17.10.1974, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.6.2023.
- ↑ Nimitykset: Norlyn-konsernin puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi. Helsingin Sanomat, 13.6.1975, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.6.2023.
- ↑ Norlynin tuotanto jatkuu vain Torniossa. Helsingin Sanomat, 9.1.1976, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.6.2023.