Eemeli Parras

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eemeli Parras, oikea nimi Johan Emil Partainen, myöhemmin Partanen (18. helmikuuta 1884 Helsinki23. tammikuuta 1939 Kotlas) oli suomalaissyntyinen Yhdysvalloissa ja myöhemmin Neuvostoliitossa asunut toimittaja ja kirjailija.

Parraksen ajurina toiminut isä kuoli hänen ollessaan 2-vuotias. Parras kävi kansakoulun Mäntsälässä ja teki sitten erilaisia sekatöitä kunnes tuli 1901 Helsinkiin viilarin oppiin. Työnsaanti oli kuitenkin vaikeaa ja vuonna 1902 Parras lähti siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan. Hän oli mukana kirjailija Matti Kurikan Sointula-hankkeessa Kanadassa mutta sen romahdettua Parras joutui hankkimaan elantonsa kuparikaivoksen työmiehenä.

Parras palasi 1907 Suomeen ja toimi jonkin aikaa muun muassa Lahdessa ilmestyneen Raivaaja-lehden toimittajana. Hän palasi kuitenkin Yhdysvaltoihin 1910. Parras toimi nyt työväenjärjestöjen luennoitsijana, oli toimittajana useissa amerikansuomalaisissa työväenlehdissä (Työmies, Raivaaja) ja osallistui ammattiyhdistys- ja puoluetoimintaan. Hän julkaisi näihin aikoihin myös ensimmäisen runokokoelmansa Pohjalta. Ensimmäisen maailmansodan vuosina Parras joutui viranomaisten pidättämäksi sodanvastaisen toimintansa vuoksi. Hän johti myös 1914–1915 käytyä kaivosmiesten lakkoa.

Vuonna 1919 Parras liittyi vastaperustettuun Amerikan kommunistiseen puolueeseen. Hän jatkoi toimittajantyötä Astoriassa Oregonissa ilmestyneessä Toveri-lehdessä ja toimi puolueen agitaattorina. Vuonna 1932 Parras karkotettiin Yhdysvalloista poliittisen toimintansa takia ja hän muutti Neuvostoliittoon asettuen asumaan Petroskoihin. Parras työskenteli kustannusliike Kirjassa kaunokirjallisuuden toimittajana ja hän pääsi 1934 Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi.

Parras toimi aktiivisesti Karjalan kirjailijaliiton yhteydessä toimineessa Suomen Kommunistisen Puolueen tukiryhmässä.[1]

Parras joutui Stalinin puhdistusten uhriksi ja kuoli pakkotyöleirillä Arkangelin alueella vuonna 1939.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parraksen puoliso oli näyttelijä Anna Talma, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1910.[2]

  • Villit vuoret, näytelmä.
  • Jymyvaaralaiset, romaani.
  • Jättiläisvaltimo sykkii, näytelmä.
  • Maura, karjalaisaiheinen romaani. 1937 (vain katkelma siitä julkaistiin)
  1. Irina Takala: Taistelua ja kuolemaa. Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–30-luvuilla, s. 156. Karjalan Sivistysseura, 2021. ISBN 978-952-7193-55-6
  2. Pakinaa suomalaisten näyttämäharrastuksista Amerikassa. Työväen näyttämötaide, 1926, nro 7-8, s. 133-134. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.5.2022.