Edward William Nelson

Nelson Alaskassa

Edward William Nelson (8. toukokuuta 1855 Amoskeag, New Hampshire – 19. toukokuuta 1934 Washington, DC) oli yhdysvaltalainen luonnontieteilijä ja etnologi.

Nelsonin vanhemmat olivat William Nelson ja Nancy Martha Wells, jotka olivat tulleet Englannista. Hänen isänsä kaatui sisällissodassa ja äiti muutti lapsineen Chicagoon. Vuonna 1871 heidän kotinsa tuhoutui suuressa Chicagon tulipalossa. Vuonna 1876 Nelson muutti Washingtoniin ja aloitti biologian opinnot Johns Hopkinsin yliopistossa Baltimoressa.

Vuonna 1877 Nelson liittyi Yhdysvaltain armeijan viestijoukkoihin (Signal Corps). Spencer Fullerton Baird oli vastuussa viestiupseerien värväämisestä kaukaisille tutkimusasemille ja valitsi tehtäviin miehiä, joilla oli kokemusta tieteellisestä työskentelystä ja jotka olivat kykeneviä tutkimaan paikallista kasvistoa ja eläimistöä. Baird lähetti Nelsonin St. Michaeliin Alaskaan, missä hän palveli vuoden 1881 loppuun.

Nelson toimi luonnontieteilijänä USRC Corwinilla, joka purjehti Wrangelinsaarelle etsimään kadonnutta USS Jeanettea vuonna 1881. Nelson julkaisi havaintonsa kirjoituksessaan Report upon Natural History Collections Made in Alaska between the Years 1877–1881 (1887). Hän julkaisi myös etnologiset havaintonsa Beringinsalmen eskimoista kirjoituksessaan The Eskimo about Bering Strait (1900).

Vuonna 1890 Nelson osallistui Clinton Hart Merriamin johtamalle tutkimusmatkalle Kuolemanlaaksoon. Tämän retken jälkeen hänet komennettiin kenttätutkimuksiin Meksikoon. Nelson vietti Meksikossa seuraavat 14 vuotta työskennellen muun muassa Edward Alphonso Goldmanin kanssa. Sen jälkeen hän jatkoi työskentelyä Bureau of Biological Surveyssa aina vuoteen 1929 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Vuosina 1916–1927 hän toimi toimiston johtajana.

Nelson toimi muun muassa Amerikan lintutieteellisen yhdistyksen (American Ornithologists’ Union), Amerikan nisäkästutkijoiden (American Society of Mammalogists) ja Washingtonin biologisen yhdistyksen (Biological Society of Washington) puheenjohtajana. Hän omisti valtavan kokoelman, johon kuului näytteitä monista eläinryhmistä, ja kuvaili ryhmineen satoja uusia lajeja. Linnuista hän nimesi muun muassa pirrenkolibrin (Goethalsia bella); kaikkiaan hän nimesi 18 lintulajia tai alalajia. Nelson julkaisi kaikkiaan yli 200 kirjoitusta. Hän ei koskaan avioitunut, vaikka hänen tiedettiin seurustelleen lukuisten naisten kanssa, myös eräiden työtovereiden.

Nelsonin kunniaksi on nimetty Nelsoninsaari ja Nelsoninlaguuni Beringinmeressä ja Nelson Range -vuorijono Kaliforniassa. George Washingtonin yliopisto myönsi hänelle tohtorin arvon vuonna 1920.

Lähteet

• Muistokirjoitus (The Auk) (Arkistoitu – Internet Archive)