Edvard Halonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Edvard Halonen vuonna 1926.

Edvard Halonen (5. lokakuuta 1894 Kuopio10. maaliskuuta 1970)[1][2] oli suomalainen toimittaja, joka työskenteli useissa sosialidemokraattisissa sanomalehdissä.[3]

Halonen kirjoitti ylioppilaaksi 1914, jonka jälkeen hän työskenteli Kuopiossa ilmestyneen Savon Työmiehen toimittajana vuodesta 1915 lähtien.[3] Vuosina 1917–1918 Halonen toimi lehden vastaavana päätoimittajana.[4] Sisällissodan aikana Halonen vangittiin Kuopion valtauksen yhteydessä, jonka jälkeen hän oli Kuopion ja Iso-Mjölön vankileireillä.[5]

Vuonna 1919 Halonen aloitti vastaperustetun Savon Kansan toimitussihteerinä, mutta erosi pian tehtävästään lehden siirryttyä kommunisteja kannattavalle linjalle.[6] Vielä samana syksynä Halonen siirtyi Porissa ilmestyneen Uuden Ajan palvelukseen, jonka päätoimittaja hän oli 1921–1925.[4][7] Vuonna 1921 Halonen toimi Koliahteen joukkomurhasta syytetyn Aksel Aarren oikeudenkäyntiavustajana.[8] Kaksi vuotta myöhemmin hän sai itse 6 kuukautta vankeutta Uudessa Ajassa julkaistun kirjoituksen ”Kullaan porvariston veriteot” johdosta ja kärsi tuomionsa Turun lääninvankilassa.[9]

Vuosina 1923–1925 Halonen työskenteli myös Sosialistin toimituksessa Turussa, jonka jälkeen hän siirtyi Jyväskylässä ilmestyneen Työn Voiman toimittajaksi ja hoiti vielä Uuden Ajan päätoimittajan tehtäviä parin kuukauden ajan 1928.[3][10] Vuodet 1929–1930 Halonen työskenteli Työn Voiman päätoimittajana.[4] Hän kuului myös Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen.[11]

Halosen puoliso oli Martta Leinonen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1917.[12]

  1. Kuopion seurakuntayhtymä: Halonen Edvard, Valkeisen hautausmaa, Karttula, alue 00, kortteli 007, rivi 03, paikka 00018 hautahaku.fi. Viitattu 22.12.2022.
  2. Halonen Edvard, hautakuva: albumissa Karttulan uusi hautausmaa A-Kart (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 22.12.2022.
  3. a b c ”Suomen Sosialidemokraattisen Lehtimiesliiton matrikkeli v. 1926”, Työväen joulualbumi 1926, s. 114. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Lehtimiesliitto, 1926. Kansalliskirjasto.
  4. a b c Kaarna, Väinö : Winter, Kaarina (toim.): Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 66, 78, 80. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1963. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. Halonen, Edvard Sotavankilaitoksen arkisto – Aakkosellinen vankikortisto. Kansallisarkisto. Viitattu 28.12.2020.
  6. Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979, s. 223–226. Kuopio: Savon Sanomat, 1982. ISBN 951-65710-3-4
  7. Puoluelehdet. Demokraatti, 23.10.1919, nro 197, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.12.2020.
  8. Noormarkun joukkomurhaajia tilinteolla. Turun Sanomat, 1.7.1921, nro 5101, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.12.202.
  9. ”Kullaan porvariston veriteot” kuitattu. Uusi Aika, 27.8.1923, nro 99, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.12.2020.
  10. Seppälä, Aarne: Uusi Aika : sitoutunut mutta ei sidottu sanomalehti – Kehitys Oy : nykyaikainen mediatalo 1906–2006, s. 57, 165. Pori: Kehitys ; Ajan Sana, 2006. ISBN 952-99254-4-1
  11. Suomen sanomalehtimiehet koolla Helsingissä pääsiäispyhinä. Turun Sanomat, 2.4.1929, nro 88, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.12.2020.
  12. Kaupungin seurakunnassa. Savotar, 2.2.1917, nro 13, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.12.2020.