Adam Copeland

Edge
Henkilötiedot
Syntynyt	30. lokakuuta 1973 Orangeville, Ontario
Kansalaisuus	Kanada
Showpainija
Kehänimet	Edge Adam Copeland Adam Impact Conquistador Uno Damon Striker Sexton Hardcastle
Aktiivisena	1992–2011, 2020–
Pituus	196 cm
Paino	109 kg
Kouluttajat	Ron Hutchinson, Sweet Daddy Siki
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Adam Joseph Copeland (s. 30. lokakuuta 1973) on kanadalainen näyttelijä ja nykyinen showpainija, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Edge. Hänet tunnetaan parhaiten ajastaan WWE:ssä. Tällä hetkellä hän painii All Elite Wrestling-promootiossa nimellä Adam Copeland. Copeland on yksi menestyneimmistä showpainijoista kautta aikain 31:llä WWE-mestaruudellaan.

Ura

Painiuran alku (2000-2005)

Edgen painiura WWE:ssä lähti nousuun, kun Edge voitti joukkuemestaruuden ystävänsä Christianin kanssa vuonna 2000. Christian petti Edgen, kun hän voitti King of The Ring -turnauksen. Vuonna 2002 Edge valittiin SmackDowniin, jossa hän aloitti vihanpidon Kurt Anglen kanssa. Edge voitti Kurt Anglen Hair vs Hair -ottelussa Judgement Day -tapahtumassa. Hän myös voitti WWE:n Tag Team -mestaruudet Rey Mysterion kanssa.

Ensimmäinen mestaruus ja vihanpito DX:n kanssa

Vuoden 2006 tammikuussa New Year Revolution -tapahtumassa Edge voitti ensimmäisen kerran WWE:n mestaruusvyön John Cenaa vastaan. Hän onnistui siinä käyttämällä Money in the Bank -salkkunsa sen jälkeen, kun Cena oli puolustanut vyötä viittä muuta painijaa vastaan. Hän kuitenkin menetti mestaruuden vain kolmen viikon jälkeen 29. tammikuuta Cenalle. Uuden tilaisuuden Edge sai 3. heinäkuuta Triple Threat -ottelussa Rob Van Damia ja John Cenaa vastaan. Edge voitti ottelun, minkä seurauksena mestaruusvyö vaihtoi omistajaa RAW-ohjelmassa ensimmäistä kertaa melkein viiteen vuoteen ja Edgestä tuli toisen kerran WWE:n mestari. Uutta tilaisuutta yli kaksi kuukautta hakenut John Cena voitti Edgen Unforgiven -tapahtumassa 17. syyskuuta TLC-mestaruusottelussa.

TLC:n häviön myötä Edge on keskittynyt Randy Ortonin kanssa D-Generation X:n (Triple H ja Shawn Michaels) tuhoamiseen. Cyber Sunday -ottelutapahtumassa Edge ja Orton voittivat DX:n, ja pari viikkoa myöhemmin RAW'ssa Edge ja Orton voittivat World Tag Team -mestaruuden Ric Flairilta ja Roddy Piperiltä. He hävisivät vyöt tammikuun lopussa John Cenalle ja Shawn Michaelsille.

Raskaan sarjan maailmanmestariksi

Jonkin verran myöhemmin Edge voitti Mr. Kennedyä vastaan käydyn ottelun Kennedyn voittamasta Money in the Bank -salkusta. Seuraavassa SmackDownissa Edge käytti Money in the Bank -salkkunsa ja selätti Undertakerin, joka oli otellut Batistaa vastaan Steel Cage -ottelun ja ollut Mark Henryn hyökkäyksen kohteena. Edgestä tuli näin World Heavyweight -mestari.

Edge World Heavyweight -mestarina

Mestaruuskausi ja vihanpito The Undertakerin kanssa

Mestaruuskautenaan Edge voitti monia suuria nimiä, kuten The Undertakerin ja Batistan. Hänen piti puolustaa mestaruutta Kanea vastaan The Great American Bash -tapahtumassa, mutta hän joutui luopumaan mestaruudestaan heinäkuussa Kanen runneltua häntä pahasti. Mestaruusvyöstä käytiin 20 Battle Royale -ottelu, jonka The Great Khali voitti. Kun Edge palasi jälleen kehään, hän sotki The Undertakerin ja Batistan Hell in Cell -maailmanmestaruusottelun ja sai tästä rangaistukseksi maailmanmestaruusottelun Batistaa vastaan. Ottelun sotki The Undertaker, joka oli katkera Edgelle. Ottelun jälkeen Teddy Long määräsi maailmanmestaruuskolmiottelun Edgen, Batistan ja The Undertakerin välille Armageddon-tapahtumassa joulukuussa 2007. Edge käytti ottelussa Major brother'seja apunaan ja voitti mestaruuden.

Ensimmäistä kertaa Edge puolusti mestaruuttaan Royal Rumble -tapahtumassa Rey Mysteriota vastaan. Ottelussa Vickie Guerrero auttoi Edgeä hädän hetkillä, ja tämä säilyi maailmanmestarina. No Way Out -tapahtumassa määrättiin Edgen ja The Undertakerin välille maailmanmestaruusottelu WrestleMania XXIV -tapahtumaan. Undertaker voitti kyseisen ottelun, säilytti voittamattoman WrestleMania-putkensa 16-0 ja tuli samalla toisen kerran maailmanmestariksi. Edge sai uusinnan Backlash-tapahtumassa, mutta ottelu päättyi, kun hänet vietiin paareilla pois.

Undertaker joutui neljättä kertaa ottelemaan Edgeä vastaan One Night Stand -tapahtuman TLC-ottelussa. Jos Undertaker olisi hävinnyt, hänen uransa olisi päättynyt. Edge voitti ottelun Ryderin, Hawkinsin, Chavo Guerreron ja Bam Neelyn autettua häntä, ja Undertakerin ura päättyi. Samalla tavalla Edge puolusti mestaruutta onnistuneesti Night of Champions -tapahtumassa Batistalta, mutta hän hävisi seuraavassa RAW:issa CM Punkille sen takia, että Batista kävi hänen kimpuunsa ennen ottelua. Edge jätti tyttöystävänsä Vickie Guerreron heinäkuussa SmackDownissa, mutta he palasivat yhteen Vickien keskeyttäessä Edgen häviön partaalla olleen ottelun Big Show'ta vastaan. He menivät pari viikkoa myöhemmin naimisiin.

Häät

SmackDownin erikoisjaksossa, jossa juhlittiin Edgen ja Vickien häitä, Triple H:n näytti hääparille kuvaa Edgestä suutelemassa WWE:n uusinta tähteä, Alicia Foxia. Tällöin Vickie sai tietää Edgen pettäneen häntä. Vickie raivostui. Seuraavan viikon SmackDownissa Vickie teeskenteli antavansa anteeksi Edgelle, mutta sitten hän yllättikin tämän ja yleisön julistamalla, että tämä ottelisi SummerSlam-tapahtumassa Undertakeria vastaan Hell in a Cell -ottelussa. Edge hävisi ottelun. Ottelun jälkeen Undertaker palasi häkkiin ja "poltti" Edgen.

Jälleen mestariksi

Edge vs. Jeff Hardy

Edge palasi takaisin Survivor Series -tapahtumassa ja voitti jälleen WWE:n mestaruuden. Edge hävisi mestaruutensa vuoden 2008 Armageddonissa Jeff Hardylle. Ottelussa oli mukana myös Triple H. Royal Rumble -tapahtumassa 2009 Edge voitti mestaruuden uudelleen Jeff Hardylta. No Way Outissa Edge hävisi WWE:n mestaruutensa, kun hän hävisi ensimmäisenä Elimination Chamber -matsissa. Vajaa kaksi tuntia häviön jälkeen Edge pieksi Kofi Kingstonin ja meni oma-aloitteisesti toiseen Elimination Chamber -matsiin, jossa taisteltiin World Heavyweight -mestaruudesta. Edge tuli kehään viidentenä ja selätti John Cenan ja toiseksi viimeisimpänä kehässä olleen Rey Mysterion, minkä myötä hänet julistettiin nelinkertaiseksi World Heavyweight -mestariksi. 2. maaliskuuta Edge voitti John Cenan diskauksella lyömällä tätä mestaruusvyöllä (heidän otellessaan World Heavyweight -mestaruudesta), mutta ottelun jälkeen Vickie Guerrero ilmoitti Big Shown olevan Edgen ensimmäinen haastaja WrestleMania XXV -tapahtumassa. John Cena pääsi myös mukaan otteluun näytettyään Edgen vaimon Vickie Guerreron suutelevan Big Show’ta.

Wrestlemania XXV:ssä Edge hävisi mestaruutensa ja voittajaksi julistettiin John Cena. Seuraavassa RAW:ssa Edge ilmoitettiin John Cenan vastustajaksi Backlashiin, jossa hän tulisi ottelemaan Last Man Standing - ja Last Chance -otteluissa. Edge voitti, kun Big Show iski Cenan lopetusliikkeellään Choke Slamillä valonheittimeen. Näin Edge voitti World Heavyweight -mestaruuden jo viidennen kerran. Edge puolusti mestaruuttaan Jeff Hardya vastaan Judgement Day -tapahtumassa ja piti mestaruutensa. Edge hävisi mestaruutensa Jeff Hardylle Extreme Rules -tapahtumassa, mutta ottelun lopussa CM Punk tuli kehään käyttämään sopimuksensa, iski väsynyttä Hardya lopetusliikkeellään Go to Sleepellä ja vei mestaruuden. Seuraavan päivän RAW'ssa Edge haukkui Vickietä kelvottomaksi ja hyödyttömäksi ja halusi erota, koska tämä oli eronnut pääjohtajan hommasta. (Edge paljasti kaikille, että hän oli Vickien kanssa vain koska tällä oli valtaa.) Seuraavan viikon RAW 3 for All -tapahtumassa nähtiin World Heavyweight -mestaruusottelu CM Punk vastaan Edge vastaan Jeff Hardy, mutta Punk säilytti mestaruutensa kipeästä polvesta huolimatta. Edge ja Chris Jericho tekivät yllätysvierailun The Bashissa ja voittivat yhdistyneet Tag Team -mestaruudet. (Ottelussa Edge hyökkäsi lopetusliikkeellään Spearilla ja selätti vastustajan.)

Kaksi viikkoa ennen Night of Championsia Edge loukkasi jalkansa ja joutui leikaukseen. Pari päivää leikkauksensa jälkeen Edgeä haastateltiin siitä, milloin hän palaisi takaisin. Kesken haastatelun Chris Jericho tuli kehään ja syytti Edgeä siitä, että tämä ei ollut välittänyt hänestä. Chris myös solvasi Edgeä siitä, että tämä on loukkaantumismagneetti ja joukkueen heikoin lenkki. Edge vastasi sanoen, että kun hän palaa takaisin, hän tulee näyttämään, ettei ole heikko. Sen lisäksi Edge totesi, että hän tulee lähettämään Chris Jerichon vuorostaan sairaalaan. (Kommentin jälkeen yleisö alkoi hurrata Edgelle.)

Paluu loukkaantumisen jälkeen (2010)

Edgen sisääntulo WrestleMania XXVI:ssä

Edge palasi 31. tammikuuta 2010 WWE:hen facena (hyviksenä) Royal Rumblessa tullen sisään 29:tenä. Hän tyrmäsi ensin Jerichon ja lopulta John Cenan voittaen Royal Rumblen ensimmäistä kertaa urallaan. 22. helmikuuta 2010 Edge ilmoitti Raw'ssa käyttävänsä mestaruusmahdollisuuden Chris Jerichoa vastaan World Heavyweight -mestaruudessa. Hän otteli WrestleMania XXVI:ssä Jerichoa vastaan mutta hävisi Jerichon lyötyä häntä mestaruusvyöllä päähän ja iskettyä häntä lopetusliikkeellään Codebreakerilla. Ottelun jälkeen Edge kuitenkin iski Jerichon aidan läpi Spearin avulla. 16. huhtikuuta Edgellä oli mahdollisuus voittaa World Heavyweight -mestaruus Triple Threat -matsissa SmackDownissa Jerichoa ja Swaggeria vastaan, mutta Swagger voitti ottelun. Extreme Rules 2010 -tapahtumassa Edge kohtasi Jerichon uudelleen Steel Cage -matsissa, jonka hän voitti. Seuraavana iltana 2010 WWE Draftissa Edge siirtyi RAW:iin, ja myöhemmin samana iltana hän iski entistä partneriaan Randy Ortonia Spearilla, mikä maksoi Ortonille tämä. ykköshaastajan paikan WWE-mestaruudesta John Cenaa vastaan.

Money in the Bank Pay-Per-View -tapahtumassa Edge otteli MITB-matsissa, jonka The Miz lopulta voitti. 19. heinäkuuta eräässä RAW-jaksossa Edge liittyi (heelinä) John Cenan, John Morrisonin, R-truthin, Chris Jerichon, The Great Khalin ja Bret Hartin tiimiin, joka kohtasi Nexusin SummerSlam 2010 -tapahtumassa. Edge lähti tiimistä ja liittoutui Chris Jerichon kanssa, mutta kun Nexus hyökkäsi heidän, Cenan ja Bret Hartin kimppuun, hän kääntyi faceksi ja tuli Jerichon kanssa takaisin Cenan tiimiin. SummerSlamissa Cenan tiimi voitti Nexuksen ja Edge oli Night Of Championsin 6-Pack -matsissa ottelemassa WWE-mestaruudesta mutta ei onnistunut voittamaan. Hell in a Cell PPV -tapahtumassa Edgellä oli matsi Jack Swaggeriä vastaan, ja hän voitti.

Paluu SmackDowniin ja uran lopettaminen

Edge Tribute to the Troops -tapahtumassa joulukuussa 2010.

Edgen riitely RAW'n toistaiseksi nimettömänä pysyvän toimitusjohtajan kanssa sai kyseisen toimitusjohtajan vaihtamaan Edgen takaisin SmackDowniin. Paluun myötä Edge voitti Jack Swaggerin. 15. lokakuuta hän voitti Dolph Zigglerin ja ansaitsi paikan SmackDownin tiimiin Bragging Rights 2010 -tapahtumaan. Tapahtumassa Edge voitti Bragging Rights -pokaalin toisen kerran SmackDownille yhdessä Rey Mysterion kanssa. Pian sen jälkeen Edge aloitti vihanpidon Kanen kanssa. Erimielisyyksien lisääntyessä Edge kidnappasi Kanen isän Paul Bearerin ennen heidän välistä mestaruusotteluaan Survivor Series 2010 -tapahtumassa. Edge oli saanut ykköshaastajan paikan voitettuaan Mysterion ja Alberto Del Rion. Mestaruusottelu päättyi tasapeliin. Edgen ja Kanen välisen TLC-mestaruusottelun lähestyessä Edge jatkoi Kanen mielen sekoittamista mm. tuhoamalla erilaisia Paul Beareria muistuttavia nukkeja.

13. joulukuuta RAW'ssa Edge esitteli ja voitti "Oh Snap Meltdown of the Year" Slammy Award -palkinnon vanhan ystävänsä Christianin kanssa. 19. joulukuuta Edge voitti Kanen, Rey Mysterion ja Alberto Del Rion Fatal Four Way TLC -matsissa TLC: Tables, Ladders & Chairs 2010 -tapahtumassa, jolloin hänestä tuli kuusinkertainen World Heavyweight -mestari ja samalla kymmenkertainen maailmanmestari. Royal Rumble 2011 -tapahtumassa Edge voitti Dolph Zigglerin Heavyweight- mestaruudesta matsissa, jossa hän olisi hävinnyt mestaruuden, jos hän olisi käyttänyt Spear-liikettään. Elimination Chamber 2011 -tapahtumassa Edge otteli Elimination Chamber -ottelussa mestaruudestaan Rey Mysteriota, Kanea, Drew McIntyrea, Big Show’ta ja Wade Barrettia vastaan ja voitti ottelun. WrestleMania XXVII -tapahtumassa Edge kohtasi Alberto Del Rion, joka oli ansainnut mestaruusottelun Royal Rumble -ottelun voitolla. Edge voitti ottelun.

11. huhtikuuta 2011 esitetyssä RAW-jaksossa Edge ilmoitti, että hänellä on diagnosoitu selkäydinahtauma ja että näin ollen hän noudattaa lääkärin neuvoja ja jää eläkkeelle showpainista. Hän ilmoitti myös luopuvansa World Heavyweight -mestaruusvyöstä. 15. huhtikuuta SmackDownissa Edge luopui virallisesti mestaruudestaan.

Vuoden 2014 helmikuun alussa syntyi Edgen ja hänen vaimonsa Beth Phoenixin ensimmäinen lapsi: tyttö nimeltään Lyric. Vuoden 2015 heinäkuussa ilmoitettiin, että Copeland esiintyisi Flash-televisiosarjassa, jossa hän näyttelisi Atomimurskaajaa (engl. Atom Smasher).

Paluu painijaksi 2020

Edge teki näyttävän paluun kehään vuoden 2020 Royal Rumblessa 9 vuoden tauon jälkeen. Kehittyneen lääketieteen ansiosta hän pystyi vielä jatkamaan uraansa. Myöhemmin samana vuonna Ortonia vastaan käydyssä ottelussa Edge loukkaantui ja joutui jäämään sivuun. Edge teki jälleen uuden paluun vuoden 2021 Royal Rumblessa, jonka hän sitten voitti toista kertaa. Hän oli ensimmäisen Royal Rumblen voittaja, joka kuului Hall of Fameen.

Vuonna 2022 Edge kääntyi pahikseksi hyökkäämällä AJ Stylesiä vastaan. Samalla hänen ryhmäänsä liittyi Damian Priest ja Rhea Ripley. Ryhmän nimi on The Judgement Day, joka on myös vanhan painitapahtuman nimi. Edgen viimeinen ottelu WWE:ssä oli hänen kotikaupungissa Torontossa Sheamusia vastaan 18.8.2023. Samalla myös juhlittiin hänen 25-vuotista taivalta WWE:ssä. Edgen sopimus WWE:n kanssa päättyi syyskuun lopussa ja hän siirtyikin lokakuun alussa All Elite Wrestling (AEW) promootioon. Hän painii siellä omalla Adam Copeland nimellään, koska WWE omistaa oikeudet Edge-kehänimeen.

Vihanpidot

• Shawn Michaels
• Rey Mysterio
• Kane
• Randy Orton
• John Cena
• D-Generation X
• Chris Jericho
• Mr. Kennedy
• Batista
• The Undertaker
• Triple H
• Matt Hardy ja Jeff Hardy
• Big Show
• Christian
• Rob Van Dam
• Dolph Ziggler

Painissa

• Lopetusliikkeet
  • Spear, joskus myös toiselta kehäköydeltä tehtynä.
  • Edgecator (Inverted Sharpshooter) - 2004-2011
  • Downward Spiral (Leg hook reverse STO) - 1998-2000
  • One man con-chair-to - käytetty lähinnä Hardcorematseissa
  • Edgecution / Impaler DDT (Lifting DDT)

• Nimikkoliikkeet
  • Edge–O–Matic (Sitout rear mat slam)
  • Big boot
  • Camel clutch
  • Diving crossbody
  • Flapjack
  • Electric chair drop
  • Half nelson bulldog
  • Inverted DDT
  • Missile dropkick
  • Russian legsweep

• Managerit
  • Gangrel
  • Terri Runnels
  • Lita
  • Vickie Guerrero

• Lempinimet
  • "King Edge the Awesome"
  • "Mr. Money in the Bank"
  • "Mr. Lucha de Apuesta"
  • "The Grand Puppetmaster"
  • "The Rated-R Superstar"
  • "The Ultimate Opportunist"
  • "The Master Manipulator"

• Sisääntulomusiikit
  • "You Think You Know Me" - Jim Johnston (1998 - 2001, 2004)
  • "On The Edge" - Jim Johnston (1999-2001, 2004)
  • "Never Gonna Stop (The Black Cat Crossing Mix)" - Rob Zombie (2001 - 2003)
  • "Metalingus" - Alter Bridge (2004 - 2011)

Mestaruudet ja saavutukset

Edge juhlii nelinkertaista WWE-mestaruuttaan

• Insane Championship Wrestling
  • ICW/MWCW Mid-West Unified Tag Team -mestaruus Joe E. Legendin kanssa
  • ICW Streetfight Tag Team -mestaruus (2x) Christianin ja Joe E. Legendin kanssa
• New Tokiyo Pro Wrestling
  • NTPW Pro Tag Team -mestaruus Psycho Joe Sampsonin kanssa
• Pro Wrestling Illustrated
  • PWI vuoden paluu (2004)
  • PWI vuoden vihanpito (2005) Matt Hardyn kanssa ja (2006) John Cenan kanssa
  • PWI vuoden matsi (2000 ja 2001)
  • PWI vuoden eniten vihattu painija
  • PWI vuoden eniten parantanut painija (2001)
  • PWI sijoittui 2. parhaaksi painijaksi vuonna 2007
• Southern States Wrestling
  • SSW Tag Team -mestaruus Christianin kanssa
• World Wrestling Federation / Entertainment
  • • WWE United States Champion
    • 2001 King of the Ring -voittaja
    • 12 x World Tag Team -mestari (7 kertaa Christianin, kerran Hulk Hoganin, kaksi kertaa Chris Benoitin, kerran Randy Ortonin ja kerran Chris Jerichon kanssa)
    • 2 x WWE Tag Team -mestari (kerran Rey Mysterion kanssa ja kerran Chris Jerichon kanssa)
    • 5 x WWE Intercontinental -mestari
    • 2 x Mr. Money in the Bank (2005 ja 2007)
    • 4 x WWE-mestari
    • 10 x World Heavyweight -mestari
    • 2 x Royal Rumble -voittaja (2010) ja (2021)
    • WWE Hall of Fame (2012)

Aiheesta muualla

• Edge WWE:n sivustolla
• Adam Copeland Internet Movie Databasessa. (englanniksi)

WWE:n mestarit

1960-luku: Buddy Rogers (1963) Bruno Sammartino (1963–1971)

1970-luku: Ivan Koloff (1971) Pedro Morales (1971) Stan Stasiak (1973) Bruno Sammartino (1973) Billy Graham (1977) Bob Backlund (1978–1979)

1980-luku: Iron Sheik (1983–1984) Hulk Hogan (1984–1988) André the Giant (1988) Randy Savage (1988–1989) Hulk Hogan (1989–1990)

1990-luku: The Ultimate Warrior (1990–1991) Sgt. Slaughter (1991) Hulk Hogan (1991) The Undertaker (1991) Hulk Hogan (1991) Ric Flair (1992) Randy Savage (1992) Ric Flair (1992) Bret Hart (1992–1993) Yokozuna (1993) Hulk Hogan (1993) Yokozuna (1993–1994) Bret Hart (1994) Bob Backlund (1994) Diesel (1994–1995) Bret Hart (1995–1996) Shawn Michaels (1996) Sycho Sid (1996–1997) Shawn Michaels (1997) Bret Hart (1997) Sycho Sid (1997) The Undertaker (1997) Bret Hart (1997) Shawn Michaels (1997–1998) Stone Cold Steve Austin (1998) Kane (1998) Stone Cold Steve Austin (1998) The Rock (1998) Mankind (1998–1999) The Rock (1999) Mankind (1999) The Rock (1999) Stone Cold Steve Austin (1999) The Undertaker (1999) Stone Cold Steve Austin (1999) Mankind (1999) Triple H (1999) Vince McMahon (1999) Triple H (1999) Big Show (1999–2000)

2000-vuosikymmen: Triple H (2000) The Rock (2000) Triple H (2000) The Rock (2000) Kurt Angle (2000–2001) The Rock (2001) Stone Cold Steve Austin (2001) Kurt Angle (2001) Stone Cold Steve Austin (2001) Chris Jericho (2001–2002) Triple H (2002) Hollywood Hulk Hogan (2002) The Undertaker (2002) The Rock (2002) Brock Lesnar (2002) Big Show (2002) Kurt Angle (2002–2003) Brock Lesnar (2003) Kurt Angle (2003) Brock Lesnar (2003–2004) Eddie Guerrero (2004) John Layfield (2004–2005) John Cena (2005–2006) Edge (2006) John Cena (2006) Rob Van Dam (2006) Edge (2006) John Cena (2006–2007) Randy Orton (2007) Triple H (2007) Randy Orton (2007–2008) Triple H (2008) Edge (2008) Jeff Hardy (2008–2009) Edge (2009) Triple H (2009) Randy Orton (2009) Batista (2009) Randy Orton (2009) John Cena (2009) Randy Orton (2009) John Cena (2009) Sheamus (2009–2010)

2010-luku: John Cena (2010) Batista (2010) John Cena (2010) Sheamus (2010) Randy Orton (2010) The Miz (2010–2011) John Cena (2011) CM Punk (2011) Rey Mysterio (2011) John Cena (2011) Alberto Del Rio (2011) John Cena (2011) Alberto Del Rio (2011) CM Punk (2011–2013) The Rock (2013) John Cena (2013) Daniel Bryan (2013) Randy Orton (2013–2014) Daniel Bryan (2014) John Cena (2014) Brock Lesnar (2014–2015) Seth Rollins (2015) Roman Reigns (2015) Sheamus (2015) Roman Reigns (2015–2016) Triple H (2016) Roman Reigns (2016) Seth Rollins (2016) Dean Ambrose (2016) AJ Styles (2016–2017) John Cena (2017) Bray Wyatt (2017) Randy Orton (2017) Jinder Mahal (2017) AJ Styles (2017–2018) Daniel Bryan (2018–2019) Kofi Kingston (2019) Brock Lesnar (2019–2020)

2020-luku: Drew McIntyre (2020) Randy Orton (2020) Drew McIntyre (2020–2021) The Miz (2021) Bobby Lashley (2021) Big E (2021-2022) Brock Lesnar (2022) Bobby Lashley (2022) Brock Lesnar (2022) Roman Reigns (2022-2024) Cody Rhodes (2024-)