Roman Reigns

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leati Joseph Anoaʻi
Roman Reigns vuonna 2023.
Roman Reigns vuonna 2023.
Henkilötiedot
Syntynyt25. toukokuuta 1985 (ikä 39)
Pensacola, [1]
Kansalaisuus  Yhdysvallat [1]
Showpainija
Kehänimet Roman Reigns
Roman Leakee [2]
Aktiivisena 2010–
Pituus 191 cm[1]
Paino 120 kg[1]
Kouluttajat Sika Anoa'i [2]

Leati Joseph ”Joe” Anoa'i (s. 25. toukokuuta 1985)[2] on yhdysvaltalainen showpainija ja entinen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja.[3] Anoa'i työskentelee WWE:ssä nimellä Roman Reigns.[1] Hän tuli tunnetuksi The Shield -ryhmän jäsenenä ja hän on pisimpään WWE Universal Championship mestaruutta hallinnut painija. Anoa'i on osa samoalaisamerikkalaista showpainisukua johon kuuluu muun muassa Rikishi, The Usos ja Dwayne "The Rock" Johnson.[2]

World Wrestling Entertainment

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Shield (2012–2014)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The Shield; Rollins, Reigns ja Ambrose

Reigns teki debyyttinsä päärosterissa 18. marraskuuta 2012 Dean Ambrosen ja Seth Rollinsin kanssa hyökäten Rybackin kimppuun kesken WWE-mestaruusottelun, minkä vuoksi CM Punk säilytti mestaruutensa.)[4] Kolmikko nimesi itsensä "The Shieldiksi", ja lupasivat taistelevansa epäoikeutta vastaan. He kielsivät työskentelevänsä CM Punkille, mutta hyökkäsivät kuitenkin yleisön joukosta CM Punkin vihollisten, muun muassa Rybackin, Kanen ja Daniel Bryanin kimppuun. Tämä johti kuuden miehen TLC-otteluun "TLC: Tables, Ladders & Chairs" -tapahtumassa, jossa Reigns, Ambrose ja Rollins päihittivät Kanen, Bryanin ja Rybackin debyyttiottelussaan.[5] The Shield jatkoi Punkin auttamista hyökäten Rybackin ja The Rockin kimppuun. Tammikuun 28. päivä Rawissa paljastettiin, että Punk ja hänen managerinsa Paul Heyman olivat maksaneet Shieldille suojelusta.[6]

The Shield lopetti liittolaisuutensa Punkin kanssa ja aloitti vihanpidon John Cenan, Rybackin ja Sheamusin kanssa, mikä johti kuuden miehen tag-otteluun helmikuussa "Elimination Chamber" -tapahtumassa. The Shield voitti ottelun.[7] The Shield kohtasi seuraavana yönä Rybackin, Sheamusin ja Chris Jerichon jälleen voitokkaasti. Sheamus sittemmin muodosti liiton Randy Ortonin ja Big Show’n kanssa, mikä johti otteluun "Wrestlemania 29" -tapahtumassa, jonka The Shield voitti.[8] Seuraavana yönä Rawissa The Shield yritti hyökätä Undertakerin kimppuun, mutta Kane ja Daniel Bryan ehtivät väliin. Tämä johti kuuden miehen tag-otteluun, jonka Shield voitti. Toukokuun 13. päivä Rawissa The Shieldin voittoputki päättyi diskaushäviöllä John Cenalle, Kanelle ja Bryanille.[9]

19. toukokuuta "Extreme Rules" -tapahtumassa Reigns ja Rollins päihittivät Kanen ja Bryanin tornado tag team -ottelussa voittaakseen WWE Tag Team Championship-mestaruudet.[10] Reigns ja Rollins puolustivat onnistuneesti mestaruusvöitään Rawissa 27. toukokuuta päihittäen Kanen ja Bryanin jälleen. Kesäkuun 14. päivä SmackDownissa The Shield hävisi kuuden miehen tag-ottelun Bryanin pakotettua Rollinsin luovuttamaan. Heinäkuun 14. päivä he puolustivat jälleen mestaruusvöitään onnistuneesti The Usoja vastaan ja "Night of Champions" -tapahtumassa The Prime Time Playerseja vastaan. Syyskuun 23. päivän Rawissa The Usot eliminoivat Reignsin 11 vastaan kolme-eliminaatio-ottelusta.[2]

Lokakuun 14. päivän Rawissa Reigns ja Rollins hävisivät Tag Team -mestaruutensa Cody Rhodesille ja Goldustille Big Show’n sekaannuttua otteluun. "Hell in a Cell" -tapahtumassa Reigns ja Rollins eivät onnistuneet voittamaan vöitään takaisin. "Survivor Series" -tapahtumassa Reigns oli joukkueensa ainoa selviytyjä perinteisessä viisi vastaan viisi -eliminaatio-ottelussa eliminoituaan neljä vastustajaa. Hävittyään Punkille "TLC: Tables, Ladders & Chairs" -tapahtumassa, Reigns onnistui voittamaan Punkin yksi vastaan yksi -ottelussa Dean Ambrosen sekaannuttua otteluun. "Royal Rumble" -tapahtumassa Reigns oli Royal Rumble -ottelun viidestoista kilpailija, ja teki ennätyksen eliminoimalla 12 vastustajaa, mukaan lukien Shield-tiimikaverinsa. Reigns oli toinen kahdesta viimeisestä jäljelle jäänestä miehestä, mutta hävisi lopulta Batistalle. Seuraavan yön Rawissa The Shield kilpaili kuuden miehen tag-ottelussa John Cenaa, Daniel Bryania ja Sheamusta vastaan oikeudesta päästä kilpailemaan WWE-mestaruudesta Elimination Chamber -häkkiotteluun. The Shield hävisi ottelun diskauksella The Wyatt Familyn hyökättyä Cenan, Bryanin ja Sheamuksen kimppuun. The Shield janosi kostoa The Wyatt Familya vastaan ja kuuden miehen tag-ottelu "Elimination Chamber" -tapahtumaan järjestettiin, jonka Shield hävisi. [2]

The Shield elokuussa 2014

Maaliskuun 14. päivän SmackDownissa Reigns ja muut Shieldin jäsenet uhmasivat Kanen käskyjä backstagella ja myöhemmin Kanen ottelun aikana, minkä vuoksi Kane hävisi Big Show’lle. Näin The Shieldin jäsenistä tuli faceja (hyviksiä). Seuraavien viikkojen aikana The Shield kamppaili Kanen ja New Age Outlawsien kanssa, mikä johti otteluun "Wrestlemania XXX" -tapahtumassa, jonka Shield voitti. Huhtikuun 7. päivän Rawissa The Shield katkaisi välinsä lopullisesti Triple H:n johtamaan The Authority-ryhmään Kanen paljastettua, että Triple H oli määrännyt hyökkäykset Shieldin kimppuun. The Shield hyökkäsi tämän johdosta The Authorityn kimppuun ja suojeli uutta WWE World Heavyweight -mestaria Daniel Bryania. Seuraavien viikkojen ajan The Shield otti osaa epäreiluihin Triple H:n järjestämiin handicap-otteluihin. The Shield päihitti Evolution-ryhmän "Extreme Rules" ja "Payback"-tapahtumissa. Pian Batista lähti Evolutionista, mikä johti Triple H:n käynnistämään suunnitelma B:hen; Shieldin jäsen Seth Rollins kääntyi Reignsiä ja Ambrosea vastaan ja meni Triple H:n puolelle.[2]

Reigns kohti mestaruuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reigns voitti 16. kesäkuuta 2014 battle royal -ottelun Rawissa, minkä ansiosta hän pääsi Money in the Bank -tikapuuottelussa kilpailemaan mahdollisuudesta päästä WWE World Heavyweight -mestaruudesta. Ottelelun voitti lopulta John Cena. [11] Reigns osallistui vuoden 2015 Royal Rumblen, jonka hän myös voitti ja sai mahdollisuuden kohdata WWE World Heavyweight Championship mestarin Brock Lesnarin Wrestlemaniassa. Wrestlemania 31 tapahtumassa Seth Rollins rahasti oman Money in the Bank-sopimuksensa ja selätti Roman Reignsin kesken hänen ja Lesnarin ottelun voittaen itselleen mestaruuden. [12] Rollins loukkasi polvensä marraskuussa 2015 ja joutui luopumaan mestaruudestaan. Vapaasta mestaruudesta järjestettiin turnaus, jonka finaali nähtiin marraskuun Survivor Series -tapahtumassa. Roman Reigns voitti finaalissa Dean Ambrosen ja Reignsistä tuli ensimmäistä kertaa WWE World Heavyweight Championship -mestari. Reigns ei ehtinyt nauttia mestaruudestaan kuin 5 minuuttia, kun Sheamus rahasti oman Money in the Bank -sopimuksensa ja voitti Reignsin [13] Vince McMahon myönsi Reignsille uusintaottelun sillä ehdolla, että jos Reigns häviää ottelun on hänen lähdettävä WWE:stä. Niinpä ottelussa oli ura vs. mestaruus. Reigns voitti ottelun ja tuli näin toistamiseen WWE Championship -mestariksi. Reigns hävisi pian uudestaan mestaruuden Triple Hlle vuoden 2016 Royal Rumblessa, mutta voitti mestaruuden takaisin Triple H:lta kolmannen kerran Wrestlemaniassa 32. Vuoden 2016 Money in The Bank -tapahtumassa Reigns hävisi mestaruuden paluun tehneelle Rollingsille.[2]

Roman Reigns, WWE United States Champion vuoden 2016.

Vuoden 2016 WWE draftissa Reigns siirrettiin Raw-brändiin ja hän pääsi ottelemaan WWE United States Champion-mestaruudesta Rusevia vastaan. Reigns voitti ensimmäisen kerran mestaruuden Rusevilta Clash of Champions-tapahtumassa syyskuussa 2016. [14] Reigns hallitsi mestaruutta 106 päivää ja hävisi mestaruuden Chris Jericholle tammikuussa 2017. Marraskuussa 2017 Reigns voitti ensimmäistä kertaa WWE Intercontinental Championship mestaruuden The Mizltä, mutta hävisi mestaruuden jo parin kuukauden jälkeen The Mizille [2]

Reigns pääsi ottelemaan WWE Universal Championship mestaruudesta Brock Lesnaria vastaan vuoden 2018 SummerSlamissa. Reigns voitti mestaruuden ensimmäistä kertaa ja katkaisi Lesnarin 504 päivän mestaruuskauden. [15]

Roman Reigns paljasti 22. lokakuuta 2018 salanneensa sairastavansa leukemiaa ja kertoi sen uusiutuneen. Samalla hän ilmoitti vetäytyvänsä tauolle toistaiseksi luovuttaen pois samalla WWE Universal Championship mestaruuden. [16] Hän palasi keväällä 2019 takaisin selätettyään jälleen leukemian ja otteli jälleen normaalisti. Keväällä 2020 hän asetti perheensä ja oman terveytensä etusijalle, ja jäi COVID-19 pandemian vuoksi tauolle, vaikka hänellä olisi ollut tiedossa pääottelu Wrestlemania 36:ssa. [17]

Reigns (keskellä) yhdessä The Bloodlinen kanssa Royal Rumblessa 2023.

Roman Reigns palasi takaisin elokuussa 2020 ja voitti WWE Universal Championship mestaruuden uudestaan. Lisäksi Reignsillä oli hallussaan WWE:n Championship-mestaruus, mikä teki hänestä WWE:n kiistattoman maailmanmestarin. Reigns teki vuoden 2023 Wrestlemaniassa historiaa puolustamalla samaa mestaruutta kolmatta kertaa peräkkäin voitokkaasti.[18] Vuoden 2023 Money in the Bank-tapahtumassa Reigns kohtasi yhdessä Sikoan kanssa The Usosin "Bloodline Civil War"-joukkueottelussa. Jey Uso selätti Reignsin, mikä merkitsi hänen ensimmäistä selättämällä tehtyä tappiota sitten joulukuun 2019 jälkeen.[19]

Wrestlemania XL-tapahtumassa Reigns osallistui molempiin järjestettyihin iltoihin. Ensimmäisenä iltana Reigns otteli joukkueottelussa yhdessä The Rockin kanssa Cody Rhodesia ja Seth Rollinsia vastaan. Ottelun panoksena oli seuraavan illan mestaruusottelun säännöistä. Reigns ja The Rock voittivat ottelun ja mestaruusottelu käytäisiin "Bloodline Rules"-sääntöjen mukaan. Toisena iltana Rhodes onnistui voittamaan Reignsin ja päätti hänen pitkän mestaruuskauden. Reigns hallitsi Universal Championship mestaruutta ennätykselliset 1 316 päivää ja ehti puolustaa mestaruutta 31 kertaa ennen sen häviämistä sekä hän hallitsi WWE Championship-mestaruutta 735 päivää. Lisäksi Reings teki ennätyksen puolustaessaan samaa mestaruutta neljättä kertaa peräkkäin Wrestlemanissa. [20] Reigns on neljänneksi pisimpään yhtäjaksoisesti mestaruutta hallinnut painija yhtiön historiassa ja pisimpään sitten vuoden 1988.[21]

Painiliikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Spear
  • Superman punch
  • Leaping clothesline
  • Running dropkick köysissä olevaan vastustajaan
  • Samoan drop
  • Back suplex -nosto ura-nageen
  • Drive-By
  • WWE (World Heavyweight) Championship (4 kertaa)
  • WWE Universal Championship (2 kertaa)
  • WWE Tag Team -mestaruus (Kerran Seth Rollinsin parina)
  • Royal Rumble - voito 2015
  • United States Champion (kerran)
  • Intercontitenal Champion (kerran)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]