Bragging Rights (2010)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bragging Rights (2010) oli showpaini pay-per-view (PPV) tapahtuma, minkä tuotti World Wrestling Entertainment (WWE). Se järjestettiin 24. lokakuuta, 2010 Target Centerillä Minneapolisissa, Minnesotassa. Se oli toinen vuosittainen Bragging Rights -tapahtuma. Tapahtumassa nähtiin ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen Buried Alive ottelu (hautaus elävältä), mihin osallistuivat Kane ja The Undertaker.

Show’n pääkonsepti oli RAW brändin ja SmackDown brändin välinen 14 miehen joukkue ottelu Bragging Rights palkinnosta, minkä viime vuonna voitti SmackDownin joukkue. 8. lokakuuta SmackDownissa, Big Show nimettiin SmackDown joukkueen kapteeniksi. 11. lokakuuta RAW'ssa, kuusi seitsemästä RAW'n joukkueen jäsenistä karsimisotteluiden kautta pääsivät edustamaan RAW brändiä, jotka olivat John Morrison, R-Truth, Sheamus, Santino Marella, juuri RAW'hon arvottu CM Punk ja joukkueen kapteeni The Miz. Saman viikon SmackDownissa pidettiin myös karsintaottelut ja SmackDown brändiä edustamaan pääsivät: Jack Swagger, Rey Mysterio, Alberto Del Rio, Kofi Kingston ja juuri SmackDowniin lähetetty Edge. Samana iltana, Kaval ja SmackDownin joukkueen kapteeni, Big Show sopivat; jos Kaval selviäisi 5 minuuttia Show’n kanssa kehässä, Kaval pääsisi SmackDownin joukkueeseen. Kaval selvisi 5 minuuttia ja ansaitsi paikan SmackDownin tiimiin, mutta hävisi paikkansa, juuri debytoivalle Tyler Reksille. 18. lokakuuta RAW'ssa, The Miz ilmoitti viimeisen RAW'n joukkueen jäsenen, joka oli Ezekiel Jackson.

Pääfeudi RAW'sta oli Randy Ortonin ja Nexusin johtajan, Wade Barrettin välillä, joka havitteli WWE -mestaruutta, missä osallistui myös Nexusin uusin jäsen, John Cena, jonka Barrett käski tulemaan hänen kulmalle. Edellisessä pay-per-viewissä, Hell in a Cell -tapahtumassa, John Cena hävisi Barrettille ja joutui liittymään Nexusiin hyvällä. 4. lokakuuta RAW'ssa, Cena alkoi tuhota Nexusta sisältä käsin, RAW'n anonyymi toimitusjohtaja, pakotti Cenan tottelemaan Barrettin käskyjä tai muuten hänet erotetaan. Myöhemmin päätapahtumassa, järjestettiin 20 miehen battle royal ottelu, minkä voittajasta tulisi #1 haastaja Ortonin WWE -mestaruudesta. Ottelun kahdeksi viimeiseksi selviytyivät Barrett ja Cena. Barrett voitti battle royalin, kun hän pakotti Cenan eliminoimaan itse itsensä. Voiton jälkeen, Barrett pakotti Cenan olemaan hänen kulmallaan Bragging Rightsissa.

Pääfeudi SmackDown brändistä oli Kanen ja The Undertakerin välillä Buried Alive ottelussa World Heavyweight -mestaruudesta. Toukokuussa, Kane oli pieksänyt Undertakerin sairaala kuntoon. Money in the Bank -tapahtumassa, Kane voitti Money in the Bank -tikapuu ottelun ja ansaitsi sopimuksen World Heavyweight -mestaruusotteluun, milloin hän ikinä haluaa vuoden ajan. Samana iltana, Kane käytti salkun sopimuksen ja hänestä tuli uusi maailman mestari selätettyään Rey Mysterion. SummerSlamissa, The Undertaker palasi heikkona ja rapistuneena, eikä kyennyt iskemään Kanelle Tombstonea, vaan Kane iski 'Takerin oman nimikkoliikkeen, Tombstonen, Undertakerille. He sopivat No Holds Barred ottelun Night of Championsiin, missä Kane säilytti mestaruutensa. Kane ja 'Taker sopivat uusintaottelun Hell in a Cell -tapahtumaan Hell in a Cell ottelussa World Heavyweight -mestaruudesta. Hell in a Cellissä, Paul Bearer, joka oli ollut ottelun ajan Undertakerin puolella, petti hänet ja Kane säilytti mestaruuden jälleen. Kaksi viikkoa myöhemmin SmackDownissa, Paul Bearer haastoi Undertakerin vielä yhteen, viimeiseen Buried Alvie otteluun. Myöhemmin, 'Taker hyväksyi haasteen ja pilkkasi heitä Kanen omalla pyrolla.

Ottelut ja tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
# Tulokset Stipulaatiot Aika
Dark Montel Vontavious Porter voitti Chavo Guerreron Singles matsi ?
1 Daniel Bryan voitti Dolph Zigglerin (Vickie Guerreron kanssa) Interpromotional singles matsi 16:16
2 Nexus (David Otunga ja John Cena) voitti "Dashing" Cody Rhodesin ja Drew McIntyren (c) Tag Team matsi WWE Tag Team -mestaruudesta 6:26
3 Ted DiBiase (Marysen kanssa) voitti Goldustin (Aksanan kanssa) Singles matsi 7:29
4 Layla (c) (Michelle McCoolin kanssa) voitti Natalyan Singles matsi WWE Divas -mestaruudesta 4:49
5 Kane (c) (Paul Bearerin kanssa) voitti The Undertakerin Buried Alive matsi World Heavyweight -mestaruudesta 17:13
6 SmackDownin joukkue (Big Show (kapteeni), Rey Mysterio, Jack Swagger, Alberto Del Rio, Edge, Tyler Reks, ja Kofi Kingston) (Hornswoggle maskottina) voitti RAW'n joukkueen (The Miz (kapteeni), R-Truth, John Morrison, Santino Marella, Sheamus, CM Punk, ja Ezekiel Jackson) (Alex Rileyn kanssa) 14 miehen Interpromotional Elimination Tag Team matsi 27:13
7 Wade Barrett (John Cenan kanssa) voitti Randy Ortonin (c) diskauksella Singles matsi WWE -mestaruudesta 14:58
7 vs. 7 Elimination Tag Team Ottelu
Eliminoitu Painija Joukkue Pudottaja Aika
1 Santino Marella Raw Tyler Reks 2:36
2 Kofi Kingston SmackDown Sheamus 6:49
3 Jack Swagger SmackDown John Morrison 13:04
4 Tyler Reks SmackDown Sheamus 14:22
5 Big Show SmackDown Ulos-laskettiin 15:17
6 Sheamus Raw Ulos-laskettiin 15:17
7 John Morrison Raw Edge 16:31
8 R-Truth Raw Edge 16:57
9 Alberto Del Rio SmackDown CM Punk 17:51
10 CM Punk Raw Rey Mysterio 23:54
11 Ezekiel Jackson Raw Rey Mysterio 26:01
12 The Miz Raw Edge 27:13
Voittaja: SmackDownin joukkue (Edge ja Rey Mysterio)

Tapahtuma kronologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bragging Right kronologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]