E. J. Reinilä
Eetu Johannes (Hannes) Reinilä, nimi vuoteen 1906 saakka Edvard Rehnbäck (3. helmikuuta 1879 Oulu – 8. kesäkuuta 1951 Pirkkala) oli suomalainen oppikoulun rehtori ja siirtolapuutarhatoiminnan uranuurtaja.[1][2]
Reinilän vanhemmat olivat pankinkomissaari Johan Edvard Rehnbäck (1849–1930) ja Elisabeth (Betty) Hellman (1852–1927).[3] Hän pääsi ylioppilaaksi 1899 Oulun lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1903 ja maisteriksi 1905.[1]
Reinilä toimi Kemin yhteiskoulun matematiikan ja luonnonopin opettajana 1906–1914 ja matematiikan ja luonnonopin nuorempana lehtorina Tampereella Huhtimäen tyttökoulussa 1914–1943. Reinilä toimi myös tyttökoulun rehtorina. Hän oli Kemin kaupunginvaltuuston ja Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä. Reinilä toimi Suomen Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana vuodesta 1929 alkaen.[1][2]
Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle vuonna 1916 Reinilän aloitteesta ja hän toimi samana vuonna perustetun Tampereen Siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana. Siirtolapuutarha oli Hatanpäällä vuoteen 1975 saakka jolloin se siirtyi Niihamalle. Hatanpään alueella on nykyisin Reinilän mukaan nimetyt E. J. Reinilän aukio ja E. J. Reinilän puisto.[4][5]
Reinilä oli naimisissa vuodesta 1907 kirjailija Ilmari Kiannon sisaren Vilma Elina Calamniuksen (1880–1958) kanssa. Vilma Reinilä toimi maantiedon, saksankielen ja suomenkielen opettajana Kemin yhteiskoulussa, Tampereen reaalilyseossa ja Huhtimäen tyttökoulussa.[1][6] Kotitalousopettaja ja keittokirjojen tekijä Edit Reinilä-Hellman ja tekstiilitaiteilija Hanna Loimaranta o. s. Reinilä olivat Eetu Reinilän sisaria.[7][8]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Taksoitustoimen ja veronkannon uudestaan järjestäminen : alustus Suomen 4 kaupunkipäiville. Tampere 1924
- Siirtolapuutarhaliike sen kehitys ja laajuus Suomessa. Suomen siirtopuutarhaliitto, Tampere 1934
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hugo Hoppe : Tosiasioita alkoholista. Otava 1916
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d REHNBÄCK (→ REINILÄ) Eetu Johannes. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
- ↑ Geni.com : Eetu Johannes Reinilä
- ↑ Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit : Suomen ensimmäisen siirtolapuutarhan muistolaatta 2004
- ↑ Miinu Mäkelä: Hatanpään siirtolapuutarha – Uraauurtavaa työtä siirtolapuutarhaliikkeen saralla (Koskesta voimaa -sivusto)
- ↑ CALAMNIUS (av Reinilä) Vilma Elina. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Aikalaiskirja 1934 : Edit Reinilä-Hellman
- ↑ Hanna Loimaranta - unohdettu kirkkotekstiilitaiteilija, Naisten ääni Suomi 100
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- E. J. Reinilä : Kaupunki palaa luontoon, Suomen Kuvalehti, 21.07.1934, nro 30, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tampere on Suomen siirtolapuutarhaliikkeen kehto. Nykyään on siirtolapuutarhoja meillä 6 kaupungissa ja palstoja niissä yhteensä 1.549. Suurimmat siirtolapuutarhat ovat Helsingissä ja Tampereella, Aamulehti, 27.07.1934, nro 198, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
