Dukhat
Dukhat | ||||
---|---|---|---|---|
Väkiluku | noin 300 | |||
Merkittävät asuinalueet
|
||||
Kielet | dukha | |||
Sukulaiskansat | tuvaanit |
Dukhat (mongoliksi Цаатан, Tsaatan) ovat turkkilainen poropaimentolaiskansa Hövsgölissä, Mongoliassa. Dukhat puhuvat turkkilaisiin kieliin kuuluvaa dukhan kieltä.[1] Dukhia on noin 300.[2]
Dukhat erkanivat tuvaaneista Venäjän keisarikunnan liitettyä Kiinan Qing-dynastian aiemmin hallitseman Tuvan alueen itseensä. Dukhat koostuivat Mongolian puolella aluksi vain tästä pienestä joukosta, mutta 1930- ja 1940-luvuilla Tuvan puolelta tuli joukko pakolaisia, jotka välttelivät joutumista kolhooseille sekä asepalveluksen suorittamista. Molempia ryhmiä kohdeltiin itsenäisessä Mongoliassa pitkään laittomina siirtolaisina ja monet heistä palautettiinkin Tuvan puolelle Neuvostoliittoon. Dukhat saivat Mongolian kansalaisuuden vasta vuonna 1956 ja heidät asutettiin kalastusasemalle Hövsgölin järvelle. Vuonna 1985 Mongolian valtio avasi dukhia työllistäneen poronhoito- ja turkismetsästystilan. Porolaumat yksityistettiin taloudellisten uudistusten myötä vuonna 1995.[3]
Dukhien harjoittaman poronhoidon ongelmiksi on muodostunut esimerkiksi porojen sisäsiittoisuus ja ulkopuolisten harjoittama salametsästys.[3] Sisäsiittoisuuden parantamiseksi on tehty kokeiluja tuomalla poroja Skandinaviasta, mutta kokeiluun on suhtauduttu varauksellisesti siinä pelossa, että paikallisen jalostuksen tuloksena syntyneet ominaisuudet saattavat hävitä. Poroja on Mongoliassa jäljellä noin 200–600.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elisabetta Ragagnin: Dukhan, a Turkic Variety of Northern Mongolia, Description and Analysis (PDF) Wiesbaden: Harrassowitz Verlag, 2011. ISBN 978-3-447-05907-7.
- ↑ Dene-Hern Chen ja Taylor Weidman: The tiny tribe where work is life BBC Capital. BBC. Viitattu 29.3.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Christopher P. Atwood: Encyclopedia of Mongolia and the Mongol Empire, s. 153. Facts On File, 2004. ISBN 0-8160-4671-9 (englanniksi)
- ↑ James Owen: "Reindeer People" Resort to Eating Their Herds National Geographic. 4.11.2004. Viitattu 27.1.2015. (englanniksi)