Hövsgöl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä. Hövsgöl on myös yksi Mongolian provinsseista.
Hövsgöl
Hövsgöl avaruudesta
Hövsgöl avaruudesta
Valtiot MongoliaView and modify data on Wikidata
Paikkakunta HövsgölView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 51°06′N, 100°30′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Egiin Gol
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 1 645 m
Pituus 136 km
Leveys 36 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 414 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 3 367 km²
Tilavuus 380 km³
Keskisyvyys 136 m
Suurin syvyys 262 m
Valuma-alue 184 000 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Hövsgöl

Hövsgöl, Hövsgöljärvi tai Hövsgöl Nuur (mong. Хөвсгөл нуур, Hövsgöl nuur tai Хөвсгөл далай, Hövsgöl dalai tai Далай ээж Dalai Eež) on suuri järvi Mongolian pohjoisosassa. Järven venäjänkielinen nimi on Hubsugul (ven. Хубсугу́л).

Hövsgöljärvi sijaitsee Mongolian luoteisosassa Venäjän rajan tuntumassa, itäisten Sajanvuorten juurella. Järven pinta on 1 645 m merenpintaa korkeammalla ja se on 136 km:n pituinen. Hövsgöl on Mongolian järvistä toiseksi suurin Uvs Nuurin jälkeen, ja suurin maan makeavetisistä järvistä. Järvi on syvimmillään 262 m:n syvyinen ja se sisältää lähes 70% Mongolian makeasta vedestä.

Hövsgöljärvi
Länsirannan vuoria

Hövsgölin valuma-alue on suhteellisen pieni, ja järveen virtaa vain kolme jokea. Laskujoki Egiin Gol lähtee järven eteläpäästä ja yhtyy sitten Selengaan, joka virtaa Baikaljärveen. Järvien välinen jokimatka on yli 1000 km ja niiden korkeusero 1 169 m, vaikka etäisyys linnuntietä on vain noin 200 km.

Hövsgöliä ympäröivät useat vuorialueet. Vuorista korkein on Munku Sardyk (3 492 m), jonka huippu on järven pohjoispuolella Venäjän ja Mongolian rajalinjalla. Talvella koko järvi saa vahvan jääkuoren. Jääteiden käyttö on kuitenkin nyttemmin kielletty toisaalta öljyvuotojen aiheuttaman likaantumisen ja toisaalta sen takia, että 30-40 autoa ehti menneinä vuosina jo jäihin vajota.

Järven tärkeimmät saaret ovat Modon Hüi, Hadan Hüi, Modot Tolgoi ja Baga Hüi.

Hövsgöljärven rannalla sijaitsevat Hövsgölin provinssin kaupungit Hatgal ja Hanh.

Hövsgöl on poikkeuksellisen vanha järvi, yksi maailman paristakymmenestä nk. ikijärvestä, joiden ikä on yli kaksi miljoonaa vuotta, ja myös yksi luonnontilaisimmista.[1][2]. Se on Mongolian tärkein juomaveden lähde. Vesi on sinänsä juomakelpoista ja oiva elinympäristö monelle kalalajille.

Järven sijainti vaikuttaa siihen että taigametsän eteläraja kulkee Pohjois-Mongolian halki, tavallista etelämpänä. Pääpuulajina täällä on siperianlehtikuusi. Järvi muodostaa suuren kansallispuiston, joka sijoittuu Keski-Aasian aron ja Siperian taigan vaihettumisvyöhykkeelle. Kansallispuiston eläimistöön kuuluvat muun muassa siperianvuohi, argaali, saksanhirvi, susi, ahma, myskihirvi, karhu, hirvi ja soopeli.

Makeavetistä Hövsgöljärveä on perinteisesti pidetty pyhänä seudulla, jossa maa kärsii kuivuudesta ja useimmat muut järvet ovat suolaisia.

  1. Lake Hovsgol. worldlakes.org.
  2. Goulden, Clyde E. ym: The Mongolian LTER: Hovsgol National Park (Arkistoitu – Internet Archive),

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]