Dudley R. Herschbach
| Dudley R. Herschbach | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. kesäkuuta 1932 San José, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Harvardin yliopisto Stanfordin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Edgar Bright Wilson |
| Instituutti |
Kalifornian yliopisto (Berkeley) Harvardin yliopisto Freiburgin yliopisto Texas A&M University |
| Oppilaat | Richard N. Zare |
| Tutkimusalue | Kemia |
| Tunnetut työt | Reaktiodynamiikka |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1986) |
Dudley Robert Herschbach (18. kesäkuuta 1932 San José) on yhdysvaltalainen reaktiokineetikko, jonka päätutkimusalana oli alkeisreaktioiden reaktiodynamiikka. Hänet palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla vuonna 1986 alkeisreaktioiden dynamiikan tutkimisesta molekyylisuihku-menetelmällä. Vuoden 1986 palkinto oli jaettu Herschbachin,Yuan T. Leen ja John Charles Polanyin kesken.
Akateeminen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herschbach oli innokas amerikkalaisen jalkapallon pelaamisesta kouluvuosinaan ja hänelle myönnettiinkin apuraha yliopisto-opiskeluihin sekä urheilullisista että opinnollisista ansioista. Herschbach valitsi jälkimmäisen ja aloitti akateemisen uransa Stanfordin yliopistossa. Herschbachin opinto-ohjaajana oli reaktiokineetikko Harold S. Johnston, joka palkkasi hänet tutkimusapulaiseksi ja opetti Herschbachille kemiallista kinetiikkaa. Herschbach suoritti kemian maisterin opinnot v. 1955. Tämän jälkeen Herschbach jatkoi opintojaan Harvardin yliopistossa, jossa väitteli fysikaalisesta kemiasta v. 1958. Herschbach luennoi apulaisprofessorina Kalifornian yliopistossa vuodet 1959 - 63, jolloin hän palasi Havardiin saatuaan kemian professuurin Harvardin yliopistossa.
Herschbach on mm. National Academy of Sciencesin jäsen ja Royal Societyn ulkomaalaisjäsen. Herschbachille myönnettiin v. 1987 Linus Paulin-mitali ja v. 1983 Irving Langmuir-mitali.
Tieteellinen työ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herschbach rakensi jatko-opiskelijoidensa avustamana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä molekyylisuihku-mittalaitteiston, jolla pystyi tekemään molekyylien reaktiivisten törmäysten sironta-mittauksia.[1] Ensimmäisenä tutkittavana reaktiona oli kaliumatomin ja jodimetaanin reaktio, joka osoitti muodostuneen kaliumjodidimolekyylin siroamisesta takaisinpäin K-atomisuihkuun verrattuna.[2] Toisaalta vastaava K + Br2-tutkimus tuotti muodostuneen kaliumbromidimolekyylin siroamisesta eteenpäin K-atomisuihkuun verrattuna. Tämänkaltaisten reaktioiden tutkimuksista oli sittemmin mahdollista muodostaa korrelaatio lähtöaineiden ja tuotteiden elektronisen rakenteen ja reaktiodynamiikan kesken.[3]
Herschbach jatkoi alkalimetalliatomien ja alkyylihalidien välisten reaktioiden tutkimuksia molekyylisuihku-mittauksilla palattuaan Havardiin v. 1963. Tohtori Yuan T. Lee liittyi sittemmin Herschbachin tutkimusryhmään ja tutkimuslaitetta uudistettiin, jotta oli mahdollista tutkia reaktioita, kuten Cl + Br2 ja H + halogeeni. Tällä kehitetyllä molekyylisuihku-mittauslaitteella oli mahdollista tutkia seikkaperäisesti tuotemolekyylin translaatio-, rotaatio-, ja vibraatiotilojen miehittymistä (ks. Molekulaarinen jakaumafunktio), joka on oleellista reaktiodynamiikan selvittämisessä.[4] Herschbach oli ensimmäisiä tutkijoita, joka tutki impulssimomenttin merkitystä kemiallisen reaktion dynamiikassa.
Herschbach sovelsi kokeellista ja teoreettista lähestymistapaansa käytännön kemian ja fysiikan ongelmiin laajasti. Esimerkiksi Herschbach osoitti, että metaania muodostuu ferro-oksidin, kalsiumkarbonaatin ja veden keskinäisestä pelkistysreaktiosta vapaaehtoisesti Maan kuoressa korkean paineen ja korkean lämpötilan olosuhteissa. Tämä osoittaa, että elottomasta alkuperästä voi aiheutua hiilivedyn muodostumista. Tällä tavoin muodostuneita hiilivetyjä voi olla Maan kuoresta lähtöisin huomattavia määriä.[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jeffrey I. Steinfeld, Joseph S. Francisco, ja William L. Hase, Chemical Kinetics and Dynamics, 2. painos, (1998), Prentice Hall, ISBN 0-13-737123-2
- ↑ D.R. Herschbach, Disc. Faraday Soc., vol 33, (1962), s. 149.
- ↑ D. R. Herschbach, Reactive Scattering in Molecular Beams, Advances in Chemical Physics: Molecular Beams Volume 10, (1966), https://doi.org/10.1002/9780470143568.ch9
- ↑ A Century of Chemical Dynamics Traced through the Nobel Prizes. 1986: Dudley Herschbach, Yuan Lee, and John Polanyi, Journal of Chemical Education, vol 79(8), (2002)
- ↑ H.P. Scott, R.J. Hemley, H.k. Mao, D.R. Herschbach, L.E. Fried, W.M. Howard, ja s. Bastea,Generation of methane in the Earth's mantle: In situ high pressure–temperature measurements of carbonate reduction, Proceedings of the National Academy of Sciences, vol 101 (39), (2004), s. 14023
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
