Don’t Blame Me
”Don’t Blame Me” on Jimmy McHugh’n säveltämä ja Dorothy Fieldsin sanoittama musiikkikappale vuodelta 1932. Kappaleen esitti ensimmäisen kerran Walter Woolf King Chicagossa esitetyssä musiikkirevyyssä Clowns in Cover. Se tunnetaan kuitenkin paremmin vuonna 1933 julkaistusta elokuvasta Päivälliset klo 8.[1]
Kappale nousi vuonna 1933 Yhdysvaltojen singlelistalle kolme kertaa: Guy Lombardon, Ethel Watersin ja Charles Agnew’n orkesterin esittämänä. Nat King Cole nauhoitti kappaleen useita kertoja instrumentaalina, minkä lisäksi hänen vuoden 1944 lauletusta versiostaan tuli hitti.[1]
Saksofonisti Charlie Parker äänitti kappaleen vuonna 1947. Kappaleen ovat nauhoittaneet myös muun muassa Teddy Wilson, Coleman Hawkins, Ahmad Jamal ja Art Tatum.[1]
Paul McCartney on sanonut ”Don’t Blame Men” olleen John Lennonin suosikkilauluja.[1] Elokuvaohjaaja Vincente Minnelli käytti kappaletta elokuvissaan Särkyneiden haaveiden kaupunki (1952) ja Kaksi viikkoa vieraassa kaupungissa (1962) sekä pyysi Jack Nicholsonia laulamaan kappaleen Kerran kirkkaana päivänä -elokuvan koe-esiintymisessä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jeremy Wilson: Don’t Blame Me JazzStandards.com. Viitattu 1.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Mark Griffin: A Hundred Or More Hidden Things: The Life and Films of Vincente Minnelli, s. 156. Da Capo Press, 2010. ISBN 0786720999 (englanniksi)