Dirk Pitt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dirk Eric Pitt
Luoja(t) Clive Cussler
Näyttelijä(t) Richard Jordan,
Matthew McConaughey
Henkilötiedot
Status NUMAn erikoisprojektien johtaja
Asuinpaikka Washington, D.C., USA
Suhteet
Muut sukulaiset isä, senaattori George Pitt,
poika Dirk Pitt jr.,
tytär Summer Pitt
Tutut amiraali James Sandecker,
Al Giordino,
Rudi Gunn

Dirk Eric Pitt on yhdysvaltalaisen kirjailija Clive Cusslerin luoma kuvitteellinen henkilöhahmo, joka esiintyy Cusslerin seikkailuromaaneissa. Pitt on nimetty Cusslerin pojan, Dirk Cusslerin, mukaan. Dirk Cussler on myös kirjoittanut yhdessä isänsä kanssa useita Dirk Pitt -seikkailuromaaneja. Dirk Pitt on Cusslerin rekisteröimä tavaramerkki.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Dirk Pitt on seikkailijahahmo, joka on sekoitus Indiana Jonesia, MacGyveria ja James Bondia. Ruumiinrakenteeltaan 190,5-senttinen Pitt on harteikas ja voimakasrakenteinen. Hänellä on tummat hiukset, ja hänen silmänsä ovat opaalinvihreät. Jo Pittin olemus huokuu johtajuutta, joka yhdistyy hänen viekkauteensa ja nopeaälyisyyteensä. Hänen apurinaan on Al Giordino, ja yhdessä miehet joutuvat usein paitsi vaarallisiin myös koomisiin tilanteisiin. Kuitenkin molemmat miehet luottavat omiin sekä toistensa kykyihin tukalassa tilanteessa.

Dirk Pitt on kalifornialaisen senaattori George Pittin poika. Pittillä itsellään on kaksi lasta Summer Moran -nimisen naisen kanssa: kaksoset Dirk Pitt jr. ja Summer Pitt. Pitt sai tietää lapsistaan vasta näiden ilmaantuessa hänen kotiovelleen täysi-ikäisinä, sillä hän luuli lasten äidin menehtyneen. Pittillä on ollut pitkäkestoinen suhde kongressinedustaja Loren Smithin kanssa, ja pari meni viimein naimisiin.

Ennen avioitumista Pittillä on useitakin kunkin kirjan pituisia suhteita tarinan kehityksen kannalta tärkeiden naisten kanssa; näistä vain kirjassa Hyökyaalto olennaista osaa esittänyt amerikankiinalainen Julia Lee vilahtaa mainintana Pittin ja hänen historioitsijaystävänsä St. Julian Perlmutterin keskustelussa paljon myöhemmin - muista kuten Sahara -kirjan Eva Rojasista tai Aleksandrian aarre -kirjan Lily Sharpista ei ole mainintaakaan oman tarinan ulkopuolella.

Häikäilemätön ja minä-itse -luonteinen Dana Seagram esiintyy vain Nostakaa Titanic! -kirjassa; hän havittelee eronneen presidentin naisystäväksi ja sen vuoksi hylkää luhistumaisillaan olleen aviomiehensä; hänestä ei jälkeenpäin kuulla mitään.

Omapäinen mutta viehättävä arkeologi Shannon Kelsey jonka Pitt tapasi intiaanien pyhällä lähteellä kirjassa Inkojen kulta Perussa - ja pelasti lähteessä olleesta salakavalasta virrasta - yritti tosissaan mutta lopulta sai todeta häviävänsä armotta Lorenille.

Lähes yhtä sinnikkäästi yritti CIA:n agentti Stacy Fox jonka Pitt pelasti viidentuhannen metrin syvyydestä syvänmeren kaivurin avulla kirjassa Lohikäärme; lopputuloksena hän saa todeta hävinneensä Lorenille.

Lorenin ja Summerin ohella Pittillä oli yksi todellinen rakkaus: Maeve Fletcher jonka hän tapasi kirjassa Kadonneen saaren timantit; siitä olisi voinut kehittyä pysyvääkin - erityisesti yhdessä läpi käydyn uskomattoman selvitymiskamppailun johdosta - mutta Maeve kuoli keskellä tulivuorenpurkausta joka pyyhkäisi Gladiator-saaren tyhjäksi - tosin häikäilemättömän sisarensa Deidren ampumana; Pitt myöhästyi vain sekunteja ja raivon vallassa murskasi hänetkin tappaa yrittäneen Deirdren selän.

Pitt ja hänen ystävänsä Giordino ovat valmistuneet Yhdysvaltain ilmavoimien akatemiasta (elokuvassa Sahara tämä on muutettu Yhdysvaltain laivastoakatemiaksi). Pitt käyttää aseenaan useimmiten kaliiperin 45 Colt M1911 -pistoolia, jonka hän on perinyt isältään. Hänen lempijuomansa on tequila suolan ja limetin kera. Pittin tunnusmerkkinä on oranssi Doxa-merkkinen sukeltajan rannekello.

Kirjassa Konnankoukku Pittillä on vielä valkotauluinen hiukan tavallisempi sukeltajankello; samoin NUMAn tukialus First Attempt on vielä tutkimusalusten yleiseen tapaan maalattu valkorunkoiseksi; myöhemmin suorastaan ikoniseksi kehittyt turkoosi NUMAn alusten, helikopterien ja lentokoneiden yleisväri tulee monta kirjaa myöhemmin.

Kun Pitt ei ole matkoilla (eli harvoin) hän viettää aikaansa uniikissa kodissaan, remontoidussa hangaarissa National Airportin laidalla Washington D.C.:n liepeillä. Hän säilyttää hangaarissa myös ajoneuvokokoelmaansa, johon kuuluu useita antiikkisia ja klassisia ajoneuvoja, sekä (kirjan Lohikäärme jälkeen) Messerschmitt Me 262 -lentokone, kuin myös (kirjan Aavejuna jälkeen) Manhattan Limited -pikajunan Pullman-ravintolavaunu.

Jo kirjassa Jäinen hauta kuvioihin tulee kolmimoottorinen Ford Trimotor -matkustajakone jonka Pitt löysi Islannista Keflavikin lentotukikohdasta; koneen avulla pelastettiin tundralta seurue jonka tarinan roistot olivat jättäneet sinne kuolemaan.

Kirjassa Valhalla nousee Pitt lennättää vammaisia lapsia koneellaan mutta joutuu häikäilemättömän roiston ilmahyökkäyksen kohteeksi; Pittin lentäjäntaito pelastaa koneen ja lapset joskin hänen sen kerran perämiehensä Mary Conrow saa surmansa roiston ampumista luodeista; kone vaurioituu ikävästi mutta pääsee ehjänä maahan ja korjataan.

Kokoelmasta aletaan puhua ensi kerran kirjassa Vixen 03 jossa lentokoneen lisäksi on vain puolenkymmentä autoa; kokoelman ensiesittelyssä tässä kirjassa Pitt laittelee sitä autoa joka mainitaan koko sarjassa ensimmäisenä eli Renaultin vuoden 1912 kevyttä avomallia joka löytyi Titanicin ruumasta kassaholvin läheltä ja mainitaan erikseen kun seonnut kaivosinsinööri menee kassaholviin juuri ennen uppoamista; Pitt sai tämän auton ja rakensi sen uudelleen.

Viimeisimmissä kirjoissa autoja on jo kymmeniä; lisäksi kokoelmaan kuuluu myös perämoottorilla varustettu vanhanajan tassujalkainen kylpyamme jolla Pitt pakeni Kuubasta kirjassa Kyklooppi; kirjassa Kadonneen saaren timantit valikoima kasvaa vielä erikoisella pienellä purjeveneellä ja haida-intiaani Mason Broadmoorin varta vasten juuri Pittille tuijatukista veistämällä toteemipaalulla jonka kasvokuvissa on myös Pittin kasvot. Lahjoituksen myötä Pittistä tulee haidaheimon kunniajäsen.

Hangaarissa sijaitsee myös hänen henkilökohtainen seikkailujen myötä karttunut esinekokoelmansa.

Hangaari on suojattu huipputeknologisella turvajärjestelmällä.

Messerschmitt ei tarinoissa lennä koskaan mutta Ford-kone kolmeenkin otteeseen.

Kirjassa Atlantis hangaaria ammutaan helikopterista käsin ilmasta-pintaan-ohjuksella joka kuitenkin lävistää vain hallin suojapellit ja räjähtää turvallisen kaukana; myöhästyneet turvajoukot ampuvat kopterin alas.

Kirjoissa Kadonneen saaren timantit ja Hyökyaalto hangaariin tunkeutuu salamurhaaja jonka Pitt kummallakin kerralla voittaa silkalla oveluudellaan - ja amiraali Sandeckerin johtamat turvajoukot ryntäävät paikalle itse asiassa myöhästyneinä ... ja Giordinon sanoin amiraali raivoaa jutuista kuin päälle astuttu kalkkarokäärme!

Samoin kirjassa Aavelaiva eräs Pittin vihollinen räjäyttää aikapommilla hänen Talbot Lago -urheiluautonsa - jonka Pitt viime sanoinaan viholliselleen ennen tämän kuolemaa hissikuilussa kertoo rakentavansa uudelleen.

Kirjassa Kyklooppi Pitt korjaa juuri tätä autoa kun erään vaikutusvaltaisen naisen sihteeri soittaa hänelle ja määrää tulemaan puhutteluun - ja Pitt sanoo sairaan auton hoitamisen olevan tärkeämpää katkaisten puhelun; lopulta kun sihteeri soittaa uudelleen hän sanoo että emäntä soittakoon itse jos haluaa puhua - eikä mikään juoksutyttö!

Pitt työskentelee merentutkimuslaitoksen, National Underwater and Marine Agencyn (NUMA), palveluksessa erikoisoperaatioiden johtajana. Laitosta johtaa amiraali James Sandecker. Pitt on tehnyt useita merkittäviä laivahylkylöytöjä sekä päihittänyt useita suurrikollisia, joiden päämääränä on ollut globaalin katastrofin aiheuttaminen tai maailmanvalloitus. Kirjan Hurrikaanin silmässä loppusivuilla presidentti Ward nimitti amiraali Sandeckerin Yhdysvaltain varapresidentiksi ja Pittistä tuli NUMAn johtaja.

Romaanien kerronta on nopeatempoista, ja juonet ovat yksinkertaisia ja ennalta-arvattavia. Suurin osa luovasta työstä on tehty erittäin tarkkojen tapahtumien ja teknologian sanallisissa kuvauksissa. Päättäväisyys, sitkeys ja toivottomien tilanteiden selvittäminen ovat tarinoiden sankarin tavaramerkkejä. Pitt käyttää huumoria hämätäkseen vihollista tai nostattaakseen henkeä. Usein sankareiden toimia kuvataan jopa päiviä kestävissä toimeliaissa jaksoissa, joiden aikana he muuttuvat yhä päättäväisemmiksi sekä enenevässä määrin väsyneiksi. Seikkailuissaan Pitt törmää usein outoon eksentriikkoon, joka toisinaan kutsuu itseään Clive Cussleriksi tai vihjailevasti C.C.:ksi. Kirjailijan cameoesiintyminen nykyromaaneissa on harvinaista.

Romaaneiden silmiinpistävin teema on kunnioitus merta ja merten mysteereitä kohtaan. Cussler itse kunnioittaa meriä, ja tämä kunnioitus käy ilmi jokaisen romaanin sivuilta. Ei ole hankalaa päätellä, että Cussler toivoisi aktiivista valtionlaitosta (kuten hänen kirjoissaan esiintyvää kuvitteellista NUMA:a) tutkimaan ja suojelemaan valtameriä pätevän ja pystyvän henkilön johdolla. Cussler itse on muodostanut järjestön nimeltä National Underwater and Marine Agency, jonka toimenkuva on hieman erilainen. Cusslerin NUMA on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tutkii laivanhylkyjä.

Romaanien toinen pääteema on nykyajan ja historian yhteen sovittaminen. Vaikka Hiram Yeagerin hoitama moderni tietokonelaboratorio voittaakin St. Julien Perlmutterin järjestämättömän mutta laajan kirjaston, on molemmista runsaasti apua Pittin seikkailuiden läpiviemiseksi. Samoin NUMAn huipputeknologiset laitteet saavat rinnalleen Pittin vanhojen menopelien kokoelman. Pittin kiinnostus vanhojen laivanhylkyjen tutkimiseen ja vanhojen arvoitusten ratkaisemiseen niin ikään hyödyttävät nykymaailmaa. Romaanien henkilöhahmot tutkivat ja siten säilyttävät historiaa.

Ihmishengen arvo on korkealla romaanien juonissa: hahmot eivät säästele vaivoja tai henkilökohtaisia uhrauksia pelastaakseen yhdenkään hengen, vaikka juonet yleensä koskettavat tuhansia ihmisiä.

Samoin Cussler kohtelee naisenraiskaajia armotta: kolmeenkin otteeseen jo käynnissä ollut sellaisen yritys katkeaa juuri Pittin aseenpiippuun.

Dirk Pitt on esiintynyt elokuvissa kahdesti. Vuonna 1980 valmistuneessa romaanin Nostakaa Titanic! filmatisoinnissa sekä vuoden 2005 elokuvassa Sahara. Vuoden 1980 elokuvassa Dirk Pittin roolissa nähtiin Richard Jordan, ja vuoden 2005 elokuvassa pääosassa oli Matthew McConaughey. Cussler ei ollut tyytyväinen Saharan elokuvakäännökseen ja haastoi filmiyhtiön oikeuteen. Hän oli tyytymätön elokuvaan, koska elokuvasta oli leikattu pois hänen mielestään liian paljon kerrontaan olennaisesti liittyvää. Vuoden 1980 elokuvaa Nostakaa Titanic! Cussler piti kauheana alusta loppuun.

Dirk Pitt -tarinoiden juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
  • Tarina alkaa lähes joka kerta menneisyyteen tai historialliseen aikaan viittaavalla takautumalla.
  • Toinen osa käsittää yleensä sankarimaisen pelastustapauksen, jonka yhteydessä käy ilmi rikollisyhteys.
  • Seuraavaksi Pitt saa NUMA:lta tehtävän, joka aluksi näyttää varsinaiseen juoneen kuulumattomalta.
  • Pitt usein tapaa naisen, joka tavalla tai toisella on mukana juonenkäänteissä.
  • Rikollinen tai rikolliset suunnittelevat tai toteuttavat tapahtuman, joka aiheuttaisi suunnitelmallista tai rikollisten tarkoitusperien saavuttamiseksi välttämätöntä maailmanlaajuista tuhoa.
  • Pääroiston tavoitteisiin lukeutuu jossain vaiheessa saattaa Pitt ja Giordino henkilökohtaisesti pois päiviltä, siitäkin huolimatta että roistolla on valtava rikollisjärjestö käytettävissään.
  • Jossain kohdassa jokin tai jotkut seuraavista tapahtuvat:
    • Clive Cussler tai häneen viittaava hahmo näyttäytyy.
    • klassinen tai historiallinen ajoneuvo tai lentokone esitellään: myöhemmin sama kulkupeli joko romuttuu pahasti tai tuhoutuu kokonaan - tosin entisöinti käynnistyy ensi tilassa ja poikkeuksetta erinomaisin tuloksin.
    • Pitt nauttii Tequila-drinkin.
    • Al Giordino vetää esiin täsmälleen samanlaisen sikarin kuin amiraali Sandecker
    • NUMAn huipputeknologiaa käytetään ongelman ratkaisuun.
    • Jokaisessa tarinassa on vähintään yksi punatukkainen henkilö
  • Viimein Pitt löytää faktatietoa historiallisesta tapahtumasta, ja saattaa pitää jonkin esineen muistona (tähän esineeseen viitataan usein myöhemmissä kirjoissa).
  • Hallituksen jäsenten korruptio paljastuu.

Dirk Pitt -seikkailuromaanit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]