Dionysoksen temppeli (Pergamon)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dionysoksen temppeli
Dionysoksen temppelin rauniot.
Dionysoksen temppelin rauniot.
Sijainti Pergamonin arkeologinen alue, Bergama, İzmir, Turkki
Koordinaatit 39°07′56″N, 27°10′57″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi 100-luku eaa. / 198–217 jaa.
Suunnittelija Hermogenes(?)
Tyylisuunta joonialainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Dionysoksen temppeli oli antiikin aikainen Dionysokselle omistettu kreikkalainen temppeli Pergamonissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen rauniot sijaitsevat Pergamonin akropoliilla, joka on osa Unescon maailmanperintökohdetta Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema.[1]

Temppeli rakennettiin alun perin hellenistisellä kaudella 100-luvulla eaa., tosin se vaikuttaa jääneen ainakin jossakin määrin keskeneräiseksi. Dionysoksen kultti oli Pergamonissa yksi tärkeimpiä, sillä kaupungin hallitsijat attalidit katsoivat polveutuvansa Dionysos Kathegemonista (”Dionysos joka johtaa”) ja Herakleesta. Temppelin suunnittelijaksi on ehdotettu Hermogenestä, joka suunnitteli Teoksen Dionysoksen temppelin sekä Pergamonissa ainakin kaupungin toisen Dionysoksen temppelin lähellä Demeterin ja Koren pyhäkköä.[1][2]

Temppelin kunnostettu kulmapylväs ja sen yläpuoliset osat Pergamon-museossa.

Temppeli kärsi vaurioita roomalaisella kaudella joko tulipalossa tai muusta syystä, ja se kunnostettiin keisari Caracallan aikana vuosina 198–217 jaa.[1][2]

Temppeli edusti joonialaista tyyliä. Se sijaitsi Pergamonin teatterin etu- eli länsipuolella olleen pitkän katumaisen noin 246,5 metriä pitkän ja 17,4 metriä leveän terassipengerryksen pohjoispäässä. Temppeli oli rakennettu kooltaan noin 18,5 × 27 metrin kokoiselle korotetulle perustukselle, johon johti 4,5 metriä korkeat 28 porrasaskelmaa käsittäneet portaat.[1][2]

Temppelin itsensä koko oli noin 13,2 × 21,6 metriä. Temppelissä oli kahden neljän pylvään rivin (tetrastyyli) muodostama prostyyli portiikki tai vestibyyli ja sen takana naos eli cella. Pylväiden korkeus oli noin 11 metriä. Sisällä oli jumalan kulttipatsas, jonka jalusta on säilynyt. Temppelin koko tekee siitä suurimman tunnetun hellenistisellä kaudella rakennetun prostyylitemppelin.[1][2]

Temppelin etupuolen vasen kulmapylväs ja osa entablementtia eli palkistoa sekä kattoa ja akroterion-koriste on kunnostettuna Pergamon-museossa Berliinissä.[2]

  1. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PERGAMON Mysia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e Pergamon My Favourite Planet. Viitattu 2.11.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]