Digipalvelusäädös
Digipalvelusäädös (engl. Digital Services Act, DSA) on Euroopan unionin säädös, jolla säädellään verkoissa toimivia välityspalveluja ja alustoja. Tavoitteena on estää laitonta ja haitallista toimintaa, sekä torjua disinformaatiota ja turvata käyttäjien oikeuksia. Sääntöjä sovelletaan kaikkiin verkkoalustoihin 17. helmikuuta 2024 lähtien.[1][2] Digipalvelusäädös asettaa erilaisia sääntöjä, joista tiukimpia on suurimpien palveluiden noudatettava.
Säädöksen tavoitteena on, että pienten ja keskisuurten yritysten laajentuminen EU:n alueella helpottuu ja oikeusvarmuus sekä sääntöjen yhdenmukaisuus parantuvat. Käyttäjien näkökulmasta palveluiden on tarkoitus tulla avoimemmiksi ja turvallisemmiksi.[3]
Säädös asettaa velvoitteita ja kieltoja portinvartijoiksi kutsutuille yrityksille. Portinvartijoiden on muun muassa varmistettava perustoimintojen yhteensopivuus eri palveluiden välillä. Portinvartijat eivät saa suosia omia palveluitaan ja tuotteitaan esimerkiksi hakutuloksissa. EU:n komissio nimeää portinvartijat.[2]
Erittäin suuret toimijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erittäin suuria (VLOP ja VLOSE) ovat palvelut, joilla on EU:ssa yli 45 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa.[4] Ei-kaupallinen Wikipedia on eräs niistä.[5] Muita erittäin suuria verkkoympäristöjä tai hakukoneita ovat muun muassa seuraavat: AliExpress, Amazon Store, AppStore, Bing, Booking, Facebook, Google Maps, Google Play, Google Search, Google Shopping, Instagram, LinkedIn, Pinterest, Snapchat, TikTok, Twitter, YouTube ja Zalando.[6]
Erittäin suuria verkkoalustoja ja hakukoneita valvoo Euroopan komissio.[7] Erittäin suurille verkkoalustoille ja hakukonepalveluille säädetään erityisiä velvollisuuksia niiden palveluiden osalta. Niiden tulee analysoida ja vähentää palveluidensa riskejä esimerkiksi laittoman sisällön leviämiselle palvelunsa kautta.[8]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Digipalveluasetuksen valvonta on jaettu Suomessa Traficomin, tietosuojavaltuutetun toimiston ja kuluttaja-asiamiehen kesken.
Digipalveluasetuksen noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, joka valvoo esimerkiksi laittoman sisällön ilmoittamiskanaviin liittyviä velvollisuuksia.[7]
Kuluttaja-asiamies valvoo yritysten kuluttajille kohdistamaa mainontaa, kaupallisen mainonnan tunnistettavuutta ja elinkeinonharjoittajien tunnistettavuutta verkon markkinapaikoilla. Lisäksi kuluttaja-asiamies valvoo, että verkkoalustoja ei suunnitella harhauttavalla tai manipuloivalla tavalla.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ EU:n digipalvelusäädös commission.europa.eu. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ a b EU:n uudet digisäädökset, digimarkkinasäädös (DMA) ja digipalvelusäädös (DSA) voimaan marraskuussa finlex.fi. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ EU:n digisäädöksillä luodaan pelisääntöjä digitaalisen ajan toimintaympäristöön vm.fi. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ DSA: Erittäin suuret verkkoalustat ja hakukoneet digital-strategy.ec.europa.eu. Viitattu 6.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Nimettyjen erittäin suurten verkkoalustojen ja hakukoneiden valvonta digipalvelusäädöksen nojalla | Shaping Europe’s digital future digital-strategy.ec.europa.eu. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Press corner European Commission - European Commission. Viitattu 9.6.2024.
- ↑ a b c Digipalveluasetus Tietosuojavaltuutetun toimisto. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ EU:n uudet digisäädökset, digimarkkinasäädös (DMA) ja digipalvelusäädös (DSA) voimaan marraskuussa Finnlex. 2.11.2022. Oikeusministeriö ja Edita.