Dicopomorpha echmepterygis
| Dicopomorpha echmepterygis | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Kiilupistiäiset Chalcidoidea |
| Heimo: | Mymaridae |
| Suku: | Dicopomorpha |
| Laji: | echmepterygis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dicopomorpha echmepterygis |
|
Dicopomorpha echmepterygis on toistaiseksi pienikokoisin tunnettu hyönteislaji. Tämän kiilupistiäisiin kuuluvan lajin kuvasi tieteelle Edward Mockford vuonna 1997.
Dicopomorpha echmepterygis elää loisena jäytiäislaji Echmepteryx hagenin munissa. Jokainen loisittu jäytiäismuna tuottaa 1–3 koirasta ja yhden naaraspuolisen pistiäisen. Aikuinen pistiäiskoiras on sokea, siivetön ja 139–240 µm pitkä. Sokeus ja siivettömyys perustuu siihen, etteivät koiraat koskaan poistu munasta vaan pariutuvat lähes puolet kookkaamman naaraspuolisen sisaruksensa kanssa. Parittelun jälkeen siivekkäät ja näkökykyiset naaraat jättävät munan ja lähtevät etsimään uutta jäytiäisen munaa, johon ne voivat munia oman jälkikasvunsa. Kehittyvät pistiäistoukat käyttävät jäytiäistoukan ravinnokseen ennen kuin tämä ehtii kuoriutua.[1][2]
On mahdollista että eräillä, neitseellisesti lisääntyviksi arvelluilla kiilupistiäislajeilla on todellisuudessa suvullinen lisääntyminen ja vielä pienikokoisemmat, toistaiseksi löytymättömät koirasyksilöt.