Dematerialisoituminen (arvopaperit)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin otsikko ja tekstin määritelmä ovat eri nimillä. Nimi mieluiten suomenkielisestä lähteestä. |
Rahoitus- ja finanssioikeudessa dematerialisointi viittaa paperimuotoisten arvopapereiden korvaamiseen arvo-osuusjärjestelmään kuuluvilla arvopapereilla. Tämä on epäsuoran omistus-, hallinta- tai holdingjärjestelmä (CSD, central securities depository), jossa välittäjä kuten meklari tai arvopapereiden keskustallettaja, tai liikkeellelaskija itse (toisin sanoen niin kutsuttu Ranskan systeemi) hallussapitää kirjauksia ja tietueita osuuksien omistajuuksista tavallisesti sähköisissä muodoissa. Arvopapereiden kuten osaakkeet dematerialisoituminen on ollut tärkein ja suurin trendi 1950-luvun lopulta alkaen niillä seurauksilla että vuoteen 2010 mennessä suurin osa globaaleista arvopapereista on pidetty dematerialisoituneessa muodossa.
Dematerialisoituneilla arvopapereilla on usein viitattu välitettyinä arvopapereina, erityisesti Geneven arvopaperien konventiossa. Vuonna 2009 hyväksytty Geneven konventio eli sopimus hyväksyttiin Unidroitin (muodollisesti; kansainvälinen instituutti yksityislainsäädäntöjen yhteinäistämiseksi) suojelukseen ja turvaan sekä hyväksyttiin täydentämään "Haagin arvopaperien konventiota" mikä adoptoitiin Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssiin ja kirjattiin voimaan vuonna 2017.
Euroopan komission jäsenmaat eivät ole allekirjoittaneet kyseistä kansainvälistä lakia eli Haagin sopimusta.