Dejan Bodiroga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dejan Bodiroga
Henkilötiedot
Koko nimi Dejan Bodiroga
Syntynyt2. maaliskuuta 1973 (ikä 51)
Zrenjanin, Vojvodina, Serbian sosialistinen tasavalta, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta
Kansalaisuus  Serbia
Koripalloilija
Lempinimi Bodi Bond
God[1]
Pituus 205 cm[2]
Paino 104 kg[2]
NBA-varaus 51. varaus 1995
(Sacramento Kings)
Pelaajaura
Seurajoukkueet
1989–1990
1990–1992
1992–1994
1994–1996
1996–1998
1998–2002
2002–2005
2006–2007
Serbia ja Montenegro KK Proleter Zrenjanin
Kroatia KK Zadar
Italia Pallacanestro Trieste
Italia Olimpia Milano
Espanja Real Madrid
Kreikka Panathinaikos BC
Espanja FC Barcelona Bàsquet
Italia Lottomatica Roma
Maajoukkueet
1995–2005 Jugoslavia
Serbia
Aiheesta muualla
www.dejanbodiroga.com
FIBA
Mitalit
Maa: Jugoslavian liittotasavallan lippu Jugoslavian liittotasavalta
Miesten koripallo
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Atlanta 1996
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Kreikka 1998
Kultaa Kultaa Yhdysvallat 2002
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Kreikka 1995
Kultaa Kultaa Espanja 1997
Kultaa Kultaa Turkki 2001
Pronssia Pronssia Ranska 1999

Dejan Bodiroga (serb. Дејан Бодирога, s. 2. maaliskuuta 1973 Zrenjanin, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta) on entinen serbialainen koripalloilija. Hän on toiminut myös Lottomatica Roman toiminnanjohtajana[3], mutta lopetti työnsä kesäkuussa 2009.[4] Bodiroga pelasi tasan sata ottelua Euroliigassa ja häntä pidettiin yhtenä Euroopan parhaista koripalloilijoista.[5]

Bodiroga aloitti uransa FK Proleter Zrenjaninin koripallojaostossa. Nuorena Bodiroga oli todella innostunut koripallosta, eikä malttanut odottaa televisiosta tulleita otteluita. Katsottuaan ottelut hän meni heti ulos ja yritti matkia katsomiaan pelaajia.[6] Hän oli jo 13-vuotias aloitettuaan koripallon. Kun Bodiroga oli 15-vuotiaana jo 205 senttimetriä pitkä, pääsi hän pian seuran edustusjoukkueeseen.

17-vuotiaana Krešimir Ćosić sai suostuteltua hänet pelaamaan kroatialaiseen KK Zadariin. Bodiroga harjoitteli seurassa päivät ja yöt Josip Grdovicin alaisuudessa ennen kuin pääsi edustusjoukkueeseen. Hän pelasi seurassa kaksi vuotta kunnes joutui lähtemään Jugoslavian hajoamissotien alta pois.[6]

Hänen ensimmäinen ammattilaisseura Jugoslavian ulkopuolella oli Pallacanestro Trieste. Tarjouksia oli tullut myös Olympiakosilta ja AEK Ateenalta, mutta sopimuksien ehtoina olisi ollut Kreikan kansalaisuuden ottaminen, mikä ei käynyt Bodirogalle. Hänen uransa paras peli pisteiden valossa oli helmikuussa, jolloin hän teki 51 pistettä Viola Reggio Calabriaa vastaan.[7] Italiassa Bodiroga kiinnitti heti huomiota ja vei joukkueensa pudotuspeleihin saakka. Pudotuspeleissä Trieste putosi heti ensimmäisellä kierroksella. Ensimmäinen kausi ulkomailla päättyi Bodirogalta hyvin, sillä hän teki runkosarjan aikana 21,3 pistettä ja otti 5,3 levypalloa ottelua kohden.[8] Kaudella 1993–1994 Bodiroga pelasi Korac Cupin finaalissa, mutta silloin PAOK Thessaloniki BC oli parempi. Kaksiosaisen loppuottelun viimeisessä pelissä Bodiroga teki 24 pistettä, joka ei kuitenkaan auttanut voittoon.[9] Italian liigassa Triesten matka päättyi vasta välieriin, joissa Scavolini Pesaro oli parempi.

Kaudeksi 1994–1995 Bodiroga siirtyi Olimpia Milanon paitaan monen muun entisen Triesten pelaajan kanssa. Muun muassa Nando Gentile ja Gregor Fučka vaihtoivat seuraa. Bodiroga pelasi taas Korac Cupin finaalissa, mutta myöskään tällä kertaa voittoa ei tullut, sillä finaalin voiton vei ALBA Berlin. Ensimmäinen loppuottelusarjan peli päättyi tasan 87–87, jolloin Bodiroga oli joukkueensa paras pistemies 17 pisteellään.[10] Italian liigassa Milano sijoittui runkosarjan neljänneksi ja pääsi suoraan välieriin.[11][12] Välierissä tuli kuitenkin vastaan runkosarjan voittaja Buckler Bologna, joka voitti Milanon otteluvoitoin 3–2.[12]

Vuoden 1995 kesällä Bodiroga osallistui NBA:n varaustilaisuuteen. Sacramento Kings varasi hänet numerolla 51, mutta Bodiroga ei kuitenkaan halunnut pelata NBA:ssa, jonka johdosta hän palasi Eurooppaan.

Kaudella 1995–1996 hän voitti Italian mestaruuden ja Italian cupin. Korac Cupin voittoon Bodiroga ei vieläkään pystynyt, sillä Efes Pilsen SK oli finaalissa parempi.

Kaudeksi 1996–1997 Bodiroga siirtyi Real Madrid Baloncestoon, jota valmensi Jugoslavian maajoukkueen päävalmentaja Zeljko Obradovic. Bodiroga vei Real Madridin Euroopan Cupin finaaliin, jossa joukkue onnistui voittamaan Scaligera Basket Veronan numeroin 78–64. Espanjan liigassa joukkue selviytyi myös finaaleihin FC Barcelona Bàsquetia vastaan. Tiukan väännön jälkeen Barcelona voitti finaalisarjan otteluvoitoin 3–2.

Kahden kauden jälkeen Espanjassa Pavlos Giannakopoulos onnistui havittelemaan Bodirogan Panathinaikosiin. Joukkue onnistuikin voittamaan Kreikan mestaruuden 14 kuivan vuoden jälkeen, mutta Euroliigassa joukkue ei pystynyt palauttamaan seuraa mestaruuksien tielle. Kaudella 1998–1999 joukkue kuitenkin onnistui voittamaan Euroliigan joukkueella, jossa pelasivat muun muassa Fragiskos Alvertis, Antonis Fotsis, Johnny Rogers ja Željko Rebrača. Kaudella 2001–2002 Bodiroga onnistui toistamiseen voittamaan Euroliigan Panathinaikosin paidassa. Loppuottelussa Panathinaikos voitti Kinder Bolognan numeroin 89–83. Bodiroga teki loppuottelussa 21 pistettä, jonka ansiosta hänet valittiin finaalin arvokkaimmaksi pelaajaksi.[13]

Takaisin Espanjaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 kevällä hän siirtyi FC Barcelona Bàsquetiin, jossa hän voitti Šarūnas Jasikevičiuksen, Gregor Fučkan ja Juan Carlos Navarron kanssa seuran ensimmäisen Euroliiga-mestaruuden.

Uran viimeiset pelit Italiassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Bodiroga siirtyi vielä Lottomatica Romaan, jossa hän lopetti uransa vuonna 2007. Bodirogan viimeistä ottelu PalaLottomatica-areenalla seurasi 11 000 ihmistä.[14]

Peliuran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliuransa jälkeen hänet valittiin viidenkymmenen tärkeimmän koripallovaikuttajan joukkoon Euroopassa.[15] Ainoastaan viikon lopettamisensa jälkeen hän ryhtyi Lottomatican toiminnanjohtajaksi.[3] Kesällä 2009 hän luopui tehtävistään Lottomaticassa.[4]

Vuoden 1995 kesällä hänet valittiin Jugoslavian koripallomaajoukkueeseen, jonka paidassa hän voitti EM-kilpailut 1995. Indianapolisin MM-kisat 2002 olivat käännekohta koripallomaailmassa, sillä silloin Jugoslavian kapteenina toiminut Bodiroga onnistui voittamaan Yhdysvaltain maajoukkueen ja päättämään Yhdysvaltojen hallinnan.[5]

  1. Dejan Bodiroga (Serbia & Montenegro) FIBA Europe. Arkistoitu 26.7.2011. Viitattu 22. elokuuta 2009. (englanniksi)
  2. a b Dejan Bodiroga Lega Basket Serie A. Arkistoitu 3.4.2008. Viitattu 22. elokuuta 2009. (italiaksi)
  3. a b Bodiroga stays on as Roma sports director 20.6.2007. Euroliiga. Viitattu 22. elokuuta 2009. (englanniksi)
  4. a b ORA E´ UFFICIALE LA SEPARAZIONE FRA VIRTUS ROMA E IL GM BODIROGA LA DECISIONE E´ AVVENUTA IN MANIERA CONSENSUALE 2.7.2009. Lottomatica Roma. Viitattu 22. elokuuta 2009. (italiaksi)[vanhentunut linkki]
  5. a b Euroleague icon Dejan Bodiroga ends a magic career 11.6.2007. Euroliiga. Viitattu 22. elokuuta 2009. (englanniksi)
  6. a b Euroleague.net profile: Dejan Bodiroga 4.10.2006. Euroliiga. Viitattu 22. elokuuta 2009. (englanniksi)
  7. Highs Lega Basket Serie A. Arkistoitu 19.5.2006. Viitattu 22. elokuuta 2009. (italiaksi)
  8. Stagione 1992/1993 Lega Basket Serie A. Arkistoitu 29.6.2006. Viitattu 22. elokuuta 2009. (italiaksi)
  9. 91-100 Final score FIBA Europe. Viitattu 22. elokuuta 2009.
  10. 87-87 Final score FIBA Europe. Viitattu 22. elokuuta 2009.
  11. Classifiche 1994/1995 Lega Basket Serie A. Viitattu 22. elokuuta 2009. (italiaksi)[vanhentunut linkki]
  12. a b Tabellone Gare 1994/1995 Lega Basket Serie A. Viitattu 22. elokuuta 2009. (italiaksi)[vanhentunut linkki]
  13. F4 History: 2002, The Greens do it again 1.3.2002. Euroliiga. Viitattu 22. elokuuta 2009. (englanniksi)
  14. ¿El último partido de Dejan Bodiroga? 7.7.2007. Liga ACB. Arkistoitu 18.9.2013. (espanjaksi)
  15. Dejan Bodiroga (1990-2007) Euroliiga. Viitattu 22. elokuuta 2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]