Deep Impact (luotain)
Deep Impact | |
---|---|
Deep Impact -luotain |
|
Organisaatio | NASA |
Tehtävätyyppi | Komeettojen tutkiminen |
Kohde | Tempel 1 |
Laukaisu | 12. tammikuuta 2005 |
Kohteessa | 4. heinäkuuta 2005 |
Massa | 650 kg |
Aiheesta muualla | |
NASA Deep Impact Virallinen sivusto | |
COSPAR ID: | 2005-001A |
Deep Impact on NASAn luotainohjelma, joka tutki komeettojen koostumusta ohilento- ja iskeytyjäosasta koostuneella luotaimella.
Deep Impact laukaistiin Cape Canaveralista 12. tammikuuta 2005. Luotaimen osa iskeytyi suunnitellusti Tempel 1 -komeettaan 4. heinäkuuta 2005.[1]
Avaruusluotaimen suunnittelusta vastasivat Ball Aerospace & Technologies Corp. ja Jet Propulsion Laboratory.[2]
Alkuperäisen tieteellisen tehtävänsä jälkeen luotain toimi EPOXI-nimisen tutkimustehtävän palveluksessa. Deep Impact jatkoi toimintaansa vuoteen 2013, jolloin yhteys katkesi. Ongelman syynä pidetään ohjelmointivirhettä. Luotain oli monta vuotta suunnitellun elinikänsä yli, ja ylivuoto sen järjestelmän kellossa aiheutti tietokoneen jumiutumisen.[3]
Rakenne ja tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Deep Impact koostui kahdesta erillisestä osasta: ohilentoluotaimesta (flyby spacecraft) ja iskeytyjästä (smart impactor). Kantorakettina oli Boeing Delta II.[4][5]
Ohilentoluotain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohilentoluotain on noin 3,2 metriä pitkä, 1,7 metriä leveä ja 2,3 metriä korkea. Se on tehty alumiinista ja alumiinisesta kennostosta. Koska luotain lensi ohituksen aikana komeetan pyrstön läpi, se on varustettu suojalla komeetasta irtoavia pölyhiukkasia vastaan. Kiinteiden aurinkokennojen tuottama sähkö varastoidaan pieneen nikkelivetyakkuun. Aurinkokennojen kokonaispinta-ala on 7,5 neliömetriä.[5][6]
Ohilentoluotaimen ohjausmoottori toimii hydratsiinilla, jossa on sekä polttoaine että hapetin, eikä sitä tarvitse sytyttää, sillä se hajoaa spontaanisti katalyytin vaikutuksesta. Hydratsiinimoottori on toimintavarma, sillä siinä tarvitaan vain yksi venttiili.
Tiedonsiirto Maan ja luotaimen välillä tapahtuu NASAn Deep Space Networkin kautta X-kaistalla.[6]
Iskeytyjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]370 kiloa painava iskeytyjä tehtiin pääasiassa kuparista. Koska komeetassa uskottiin olevan vain vähän kuparia[7], iskeytyjän aiheuttama vääristymä olisi tämän ansiosta helppo suodattaa pois komeetan ytimen spektristä. Iskeytyjä irrotettiin ohilentoluotaimesta 24 tuntia ennen kohtaamista, jonka jälkeen se toimi pääasiassa sisäisen akun varassa. Lentoradan ja kallistuskulman hienosäätöä varten iskeytyjällä oli lisäksi pieni hydratsiinimoottori.
Iskeytyjän radiolähettimen teho ei riittänyt suoraan yhteyteen Maahan, ja siksi kaikki tiedot välitettiin ohilentoluotaimen kautta. Iskeytyjä kommunikoi ohilentoluotaimen kanssa S-kaistalla.[8]
Mittalaitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- High Resolution Instrument, HRI
- High Resolution Instrument eli korkean erottelukyvyn mittalaite on ohilentoluotaimen päämittalaite.[9] Se koostuu kaukoputkesta ja kuvausmoduulista (Spectral Imaging Module, SIM), jossa on CCD-kenno ja infrapuna-spektrometri. Kaukoputki on läpimitaltaan 30-senttimetrinen Cassegrain, jonka polttoväli on 10,5 metriä. Suodinpyörän avulla CCD-kennolla saadaan kuvia usealla aallonpituusalueella.[10]
- Medium Resolution Instrument, MRI
- Medium Resolution Instrument on ohilentoluotaimen toinen havaintolaite. Siinä on läpimitaltaan 12-senttimetrinen kaukoputki, jonka polttoväli on 2,1 metriä, ja CCD-kenno suodinpyörällä. Laajemman näkökenttänsä tähden sillä pystyttiin tarkkailemaan koko komeetan ydintä ohituksen aikana.[11]
- Impactor Targeting Sensor, ITS
- Impactor Targeting Sensor on MRI:n kopio ilman suodinpyörää. Se toimi iskeytyjän maalinhakukamerana sen suunnistaessa kohti komeettaa.[12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Deep Impact -luotaimen iskeytyjä osui komeettaan Verkkouutiset. 4.7.2005. Arkistoitu 7.11.2007. Viitattu 22.11.2014.
- ↑ EPOXI Comet Encounter Fact Sheet (pdf) 2010. NASA. Arkistoitu 3.2.2017. Viitattu 22.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Spaceflight Now | Breaking News | NASA's plucky Deep Impact probe feared lost spaceflightnow.com. Viitattu 21.1.2024.
- ↑ Feature 19.11.2004. NASA. Arkistoitu 4.3.2012. Viitattu 24.11.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Spacecraft and Instruments NASA. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 24.11.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Features 23.11.2004. NASA. Arkistoitu 29.6.2011. Viitattu 24.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Spacecraft and Instruments nasa.gov. Arkistoitu 2.6.2015. Viitattu 24.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Deep Impact's Impactor NASA. Arkistoitu 23.6.2016. Viitattu 24.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Solar System Exploration: Deep Impact Legacy Site deepimpact.jpl.nasa.gov.
- ↑ Williams, David R.: High Resolution Instrument (HRI) Nasa Goddard Space Flight Center. 21.8.2006. Arkistoitu 29.8.2006. Viitattu 5.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Williams, David R.: Medium Resolution Instrument (MRI) Nasa Goddard Space Flight Center. 30.9.2006. Arkistoitu 1.10.2006. Viitattu 5.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Solar System Exploration: Deep Impact Legacy Site deepimpact.jpl.nasa.gov.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Deep Impact: Frequently Asked Questions about the Spacecraft and Impactor FirstGov.gov. 14.11.2017. Viitattu 5.7.2020. (englanniksi)