Day Tripper

”Day Tripper” The Beatles
Singlen tiedot
A-puoli	”We Can Work It Out”
Äänitetty	16. lokakuuta 1965 Abbey Road Studios, Lontoo
Julkaistu	3. joulukuuta 1965 6. joulukuuta 1965
Formaatti	7″-single, CD
Tekijä(t)	John Lennon, Paul McCartney
Tuottaja(t)	George Martin
Tyylilaji	rock
Kesto	02.46
Levy-yhtiö	Parlophone Capitol
Listasijoitukset
Iso-Britannia – 1.  Yhdysvallat – 5. (Billboard) Kts. lisää listasijoituksia
The Beatlesin muut singlet
”Help!” 1965 ”Yesterday” (USA) 1965	”Day Tripper” 1965	”Paperback Writer” 1966 ”Nowhere Man” (USA) 1966

Day Tripper on brittiläisen The Beatles -yhtyeen vuonna 1965 julkaistu kappale, jonka kirjoittivat yhteistyössä John Lennon ja Paul McCartney, joka myös laulaa sen. ”Day Tripper” julkaistiin myös kahden A-puolen singlenä yhdessä kappaleen ”We Can Work It Out” kanssa ollen ensimmäinen kyseisen mallinen single rockhistoriassa. Singlen ilmestymisen on katsottu aloittaneen yhtyeen ”keskivaiheen”.

Laulun sanoituksesta on useita teorioita. John Lennon kertoi myöhemmin, että kappale kertoo ”viikonloppuhipeistä” – sellaisista, jotka käyttävät huumeita vain viikonloppuisin.

Kappale oli ensimmäinen, joka julkaistiin Rubber Soul -albumin sessioista, vaikkakaan se ei ilmestynyt kyseisellä levyllä. ”Day Tripper” nousi listaykköseksi Britanniassa viiden viikon ajaksi. Yhdysvalloissa sijoitus oli viides.

Laulun synty ja sanoitus

”Day Tripper” perustui John Lennonin tekemään kitarariffiin ja melodiahahmotelmaan. Riffiin oli antanut inspiraation ilmeisesti Bobby Parkerin kappale ”Watch Your Step”. Lennon ja Paul McCartney viimeistelivät laulun nopeasti Lennonin Kenwoodin asunnossa Weybridgessa Surreyssa, sillä yhtye tarvitsi uuden singlenä julkaistavan kappaleen. Kiirehtimisen takia Lennon ilmaisi myöhemmissä haastatteluissa tyytymättömyytensä kappaleeseen. Sen sijaan kriitikot ja yhtyeen fanit arvostavat yleisesti sitä.

»”Day Tripper” kirjoitettiin täydellisen paineen alla, perustuen vanhaan folklauluun, jonka olin kirjoittanut noin kuukautta aiemmin. Se oli hyvin vaikeaa, ja siltä se (kappale) kuulostaa. Siinä ei ollut varsinaista viestiä. Se oli huumelaulu. Tavallaan se oli päivämatkustaja (engl. day tripper) – minä vain pidin sanasta.»
(John Lennon)

Termillä day trip tarkoitetaan brittiläisessä slangissa lyhyttä lomaa. Laulun sanoitus on herättänyt kiivasta keskustelua yhtyeen fanien keskuudessa, ja jotkut ovat epäilleet sen liittyvän LSD:hen. Tenho Immosen kirjoittaman The Beatles – Suuri historia -kirjan mukaan kappaleen teksti oli hyökkäys ”viikonloppuhippejä” kohtaan. Sillä viitattiin viikonloppuisin toimistotöidensä välisinä aikoina kukkapaitoihin ja otsapantoihin pukeutuneisiin henkilöihin, jotka kuuntelivat happorockia ja käyttivät LSD:tä. Kirjan mukaan tekstin kirjoittaja Lennon halusi siten kuvata kasvavaa huumekulttuuria. Paul McCartney on puolestaan sanonut, että kappale kertoi huumeista. John Lennon ja kitaristi George Harrison olivat molemmat ehtineet kokeilla LSD:tä ensi kerran vuonna 1965, vaikka heidän käyttönsä saavutti huippunsa vasta vuonna 1967.

Tiedetään myös, että rivi She’s a big teaser (suom. Hän on iso kiusaaja) oli vain sensuroitu versio sen alkuperäisestä muodosta She’s a prick teaser (suom. Hän on kullinhärnääjä), sillä Lennon tiesi, ettei sitä hyväksyttäisi radioon. Termi prick teaser viittasi naisiin, jotka tarkoituksella kiihottivat miehiä ilman aikomusta harrastaa seksiä. Tähän viittaa myös laulun seuraava rivi She only took me half the way there (suom. Hän vei minut vain puolimatkaan asti).

Nauhoitus

”Day Tripper” äänitettiin Rubber Soul -albumin sessioissa Abbey Road Studiosin kakkosstudiossa kahdessa erillisessä sessiossa lauantaina 16. lokakuuta 1965. Ensimmäinen pidettiin kello 14.30–17 välisenä aikana, ja sen tuloksena saatiin nauhalle kaikkiaan kolme ottoa kappaleesta. Niistä vain viimeinen oli kokonainen. Äänitettiin myös kaksi pohjaraitaa, joista ensimmäinen sisälsi bassokitaran ja rummut, ja toinen Lennonin ja George Harrisonin sähkökitarat. Vaikka nämä osuudet nauhoitettiin neliraitatekniikan mukaisesti erillisille raidoille, äänitettiin ne studiossa samanaikaisesti.

Toinen sessio alkoi samana päivänä kello ja 17 ja se jatkui aina puoleenyöhön asti. Sen aikana McCartney, Lennon ja Harrison lauloivat vokaaliraitansa, minkä lisäksi mukaan lisättiin rumpali Ringo Starrin soittama tamburiini sekä ylimääräisiä Lennonin ja Harrisonin kitaraosuuksia. Kun kappaleen nauhoitus oli päättynyt, äänitettiin pohjaraita George Harrisonin kirjoittamaan kappaleeseen ”If I Needed Someone”.

Kokoonpano

• Paul McCartney – laulu, bassokitara (Höfner 500/1)
• John Lennon – rytmi- ja soolokitara (Rickenbacker 325), taustalaulu
• George Harrison – soolokitara (Gibson ES-345), taustalaulu
• Ringo Starr – rummut (Ludvig), tamburiini

• Norman Smith – äänittäjä
• George Martin – tuottaja

Miksaus

Tuottaja George Martin suoritti kappaleen ensimmäisen monomiksauksen Abbey Roadin kakkosstudion tarkkaamossa maanantaina 25. lokakuuta. Samassa sessioissa tehtiin monomiksaus myös Rubber Soul -albumin kappaleisiin ”Drive My Car”, ”In My Life”, ”If I Needed Someone”, ”Norwegian Wood (This Bird Has Flown)” ja ”Nowhere Man”. Työ alkoi kello 10 aamupäivällä ja päättyi kello 13. Muita kappaleita ei tämän jälkeen enää työstetty, mutta ”Day Tripperista” tehtiin kaksi uutta monomiksausta perjantaina 29. lokakuuta. Niistä toinen korvasi neljä päivää aiemmin tehdyn miksauksen.

Kappaleen ensimmäinen stereomiksaus tehtiin tiistaina 26. lokakuuta 1965 yhdessä samojen Rubber Soul -albumin kappaleiden kanssa, joihin oli tehty monomiksaus edellisenä päivänä. Se luotiin Yhdysvaltain ja Australian markkinoita varten, sillä Britanniassa The Beatlesin singlet julkaistiin tuolloin ainoastaan monona. Uusi stereomiksaus tehtiin lähemmäs vuosi kappaleen julkaisun jälkeen, 10. marraskuuta 1966. Se työstettiin Britanniassa julkaistua A Collection of Beatles Oldies (But Goldies) -kokoelmalevyä varten. Tässä sessiossa, jossa tehtiin stereomiksauket lisäksi kappaleisiin ”We Can Work It Out” ja ”This Boy”, George Martin ei ollut läsnä, vaan hänen sijaansa miksaajana toimi Peter Brown. Uusi stereomiksaus korvasi aiemman stereomiksauksen, joka oli tehty edellisenä vuonna. Myöhemmin The Beatles 1 -kokoelmalla julkaistua stereomiksausta on hieman korjailtu.

Rakenne

Kappaleen sävellaji on E-duuri ja tahtilaji 4/4. Se etenee seuraavasti:

1. Intro
2. Ensimmäinen säe
3. Toinen säe
4. Väliosa
5. Kolmas säe
6. Outro (häivytys)

Kappaleen päävokaalit laulaa Paul McCartney. Hänen lauluraitansa on tuplattu. John Lennon laulaa suurimman osan kestosta harmonioita. Lennon soittaa myös kitarasoolon.

Julkaisu

”Day Tripper” oli alun perin tarkoitus julkaista tavanomaisena singlen A-puolena. Kun yhtye äänitti 20. lokakuuta 1965 kappaleen ”We Can Work It Out”, tultiin toisiin ajatuksiin, sillä kyseistä laulua pidettiin kaupallisempana. John Lennonin protestointi johti siihen, että kappaleet päätettiin julkaista kahden A-puolen singlenä – ensimmäistä kertaa musiikin historiassa. Radioasemat kuitenkin suosivat kappaletta ”We Can Work It Out” ja soittivat sitä enemmän.

Kappale on julkaistu jälkeenpäin yhtyeen kokoelma-albumeilla A Collection of Beatles Oldies (But Goldies) (1966), The Beatles 1962–1966 (1973), Past Masters, Volume Two (1988) ja The Beatles 1 (2000). Alkuperäinen vinyylisingle julkaistiin Britanniassa uudelleen vuosina 1976, 1982 ja 1985. CD-formaatissa se ilmestyi 1989 ja 1992. Yhdysvalloissa vinyylisinglestä ei ole julkaistu uusintapainosta, mutta CD:nä se julkaistiin 1989 ja 1992.

”Day Tripper” kuului The Beatlesin liveohjelmistoon vuodesta 1965 aina siihen asti, kunnes yhtye lopetti konsertoinnin vuonna 1966. Se esitettiin neljäntenä kappaleena yhtyeen viimeisessä maksullisessa konsertissa, Candlestick Parkissa San Franciscossa 29. elokuuta 1966.

Listamenestys

Singlen julkaisi Britanniassa Parlophone 3. joulukuuta 1965, samana päivänä Rubber Soul -studioalbumin kanssa, jolle kumpikaan singlen kappaleista ei kuitenkaan sisältynyt. 18. päivänä single nousi Record Retailer -listan kärkeen, jossa se pysyi viisi viikkoa. Single pysyi litalla kaksitoista viikkoa, ja nousi kärkeen ykköseksi myös BBC:n, Discin, Melody Makerin ja NME:n listoilla. Sitä myytiin Britanniassa kaikkiaan yli miljoona kappaletta.

Yhdysvalloissa singlen julkaisi 6. joulukuuta Capitol Records, ja toisin kuin Britanniassa, Yhdysvalloissa kappaleiden sijoitukset laskettiin toisistaan erillään. ”We Can Work It Out” osoittautui suositummaksi, sillä se nousi Billboard Hot 100 -listan ykköseksi, kun ”Day Tripper” ylsi viidenneksi ja säilyi top 40:ssä kahdeksan viikkoa. Cashboxin listalla ”Day Tripper” pääsi sijalle kymmenen ja Record Worldin vastaavalla sijalle kolmetoista.

Single nousi listaykköseksi Britannian lisäksi Alankomaissa (7 viikkoa), Norjassa (7 viikkoa), Irlannissa, Hongkongissa, Japanissa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa. Suomessa sijoitus oli kolmas.

Valtio	Lista	Paras sijoitus	Listaviikot	Nousu listalle	Lähde
Alankomaat		1.	12	25.12.1965
Hongkong		1.
Irlanti		1.	5	13.12.1965
Iso-Britannia	Record Retailer	1.	12	11.12.1965
Iso-Britannia	BBC	1.
Iso-Britannia	Disc	1.
Iso-Britannia	Melody Maker	1.
Iso-Britannia	NME	1.
Japani		1.
Norja		1.	11	viikko 49/1965
Ruotsi		1.
Uusi-Seelanti		1.
Suomi		3.
Yhdysvallat	Billboard Hot 100	5.	10	28.12.1965
Yhdysvallat	Cashbox	10.
Yhdysvallat	Record World	13.

Kappaleet singlellä

1. We Can Work It Out – 2.09 (säv. Lennon/McCartney)
2. Day Tripper – 2.46 (säv. Lennon/McCartney)

Muut versiot

”Day Tripperista” on tehty paljon cover-versioita. Esittäjiä ovat olleet muun muassa Bad Brains, Booker T. & the M.G.’s, Cheap Trick, Electric Light Orchestra, José Feliciano, Jimi Hendrix, Ian Hunter, Julian Lennon, Lulu, Herbie Mann, Ricky Martin, Sérgio Mendes & Brasil ’66, Anne Murray, Otis Redding, Sham 69, Nancy Sinatra, Spirit, James Taylor, Type O Negative, Mae West ja Whitesnake.

Vuonna 1982 Taiska levytti kappaleen suomeksi nimellä ”Hei pojat”. Sanoituksen oli kirjoittanut Raul Reiman.