David Frölander-Ulf
David Wilhelm Frölander-Ulf (13. elokuuta 1874 Ruotsi - 22. joulukuuta 1947 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen Suomessa vaikuttanut arkkitehti, joka tunnettiin ennen muuta sisustusarkkitehtina. Frölander-Ulf suunnitteli muun muassa ravintolasisustuksia, liikesisustuksia, pankkien ja teollisuusyritysten toimistosaleja sekä johtokunnanhuoneita.
Henkilöhistoria ja ammattiura Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa syntynyt Frölander-Ulf muutti Tukholmasta Suomeen vuonna 1897-1898. Helsingissä hän työskenteli professori Gustaf Nyströmin toimistossa, professori Lars Sonckin toimistossa, Gesellius, Lindgren, Saarisen toimistossa, ja vuodesta 1912 lähtien omassa arkkitehtitoimistossaan.
Frölander-Ulfin puoliso oli Hilma Thérèse Wallgren, heidän pojastaan Torsten Frölander-Ulfista (s. 1907) tuli lääkäri.[1]
Töitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frölander-Ulf teki 1900-luvun alkukymmenten aikana käytännöllisesti katsoen kaikkien silloin rakennettujen ”parempien” hotellien ja ravintoloiden sisustukset, yhteensä parikymmentä. Joukkoon kuuluvat niin Ekbergin kahvila (ainoa alkuperäisenä säilytetty), Seurahuone (1914–1915) kuin elokuvateatteri Maxim. 1930-luvulla syntyivät English Tea Room ja Mikado. Pörssitalon Adlon on näistä viimeinen ja loistokkain. Se valmistui vuonna 1938. Frölander-Ulfin Adlonin baariin suunnittelemat tuolit olivat vielä hiljattain olleet käytössä ravintola Kynsilaukassa.
Sisustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hotelli Kämpin ravintolasali ja baari
- Fennian kahvila
- Ravintola Gradinin sisustukset
- Ravintola Adlon (nykyisin ravintola Pörssi)
- Ekbergin kahvila
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Thordénin laivanvarustamon päätoimisto
- johtaja Rasmussénin huvila Kulosaaressa
- Maxim, helsinkiläinen elokuvateatteri[2]
- Asunto-osakeyhtiö Nuoranpunojankatu 7, asuintalo Hietalahdessa, osoitteessa Köydenpunojankatu 7 - Kalevankatu 54
- Pohjoisranta 8, asuintalo Kruununhaassa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arkkitehtiesittely, David Frölander-Ulf Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 27.5.2012.
- Upeat salit. Kauppalehti Optio, 16.12.1999 (Ari Larnemaa, Hannu Lahtonen)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 103. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Juha-Pekka Raeste: Maxim on osa elokuvan historiaa. Helsingin Sanomat, 9.12.2014, s. A 26. Sanoma. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.12.2014.
| ||||||||||||||
