Daniel Kahneman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Daniel Kahneman
Henkilötiedot
Syntynyt5. maaliskuuta 1934
Tel Aviv, Palestiinan brittiläinen mandaatti
Kuollut27. maaliskuuta 2024 (90 vuotta)
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Susan M. Ervin-Tripp
Tutkimusalue Kognitiivinen psykologia, käyttäytymistaloustiede, psykologia ja taloustiede
Palkinnot Nobelin taloustieteen palkinto (2002)
Grawemeyer-palkinto (psykologia, 2003)
Aiheesta muualla
kahneman.scholar.princeton.edu

Daniel Kahneman (5. maaliskuuta 1934 Tel Aviv, Palestiina – 27. maaliskuuta 2024[1]) oli israelilais-yhdysvaltalainen psykologi ja tutkija. Hän oli toinen vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saajista.

Kahneman opiskeli psykologiaa ja matematiikkaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Hänen pääaineensa oli psykologia.[2] Hän suoritti siellä 1954 alemman korkeakoulututkinnon, ja Kalifornian Berkeleyn yliopistosta hän valmistui 1961 tohtoriksi.[3]

Kahneman oli vuosina 1961–1970 Jerusalemin heprealaisen yliopiston psykologian luennoitsija ja professori 1970–1978. Hän opetti 1976–1986 Brittiläisen Kolumbian yliopistossa ja 1986–1994 Berkeleyssä. Princetonin yliopiston psykologian professoriksi hänet valittiin 1993. Hän toimi samalla Princetonin julkisten ja kansainvälisten asioiden koulun profesorina. Hän jäi eläkkeelle 2007.[3]

Kahneman alkoi 1960-luvun lopulla tutkia sitä, miten ihmiset tekevät taloudellisia päätöksiä. Hän tutki psykologi Amos Tverskyn kanssa päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa. Tästä tutkimuksesta syntyi prospektiteoria, jonka Kahneman ja Tversky kuvasivat vuonna 1979 julkaistussa artikkelissaan ”Prospect Theory: An Analysis of Decisions Under Risk”. Kahnemanin päätöksentekoa käsitelleiden tutkimusten perusteella ihmiset eivät pystyneet analysoimaan monimutkaisia päätöstilanteita, joissa tulevaisuus oli epävarma, vaan turvautuivat tällaisissa tilanteissa heuristiikkoihin eli nyrkkisääntöihin.[3]

Kahneman sai vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon taloustieteellisen analyysin ja kognitiivisen psykologian yhdistämisestä, erityisesti työstään, joka käsitteli ihmisten arviointikykyä ja päätöksentekoa epävarmoissa tilanteissa. Kahneman jakoi palkinnon Vernon L. Smithin kanssa.[4]

Kahneman kirjoitti urallaan muun muassa teokset Ajattelu, nopeasti ja hitaasti ja Noise: A Flaw in Human Judgment.[3]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Attention and effort. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall, 1973.
  • Kahneman, Daniel; Slovic, Paul; Tversky, Amos: Judgment Under Uncertainty: Heuristics and Biases. Cambridge University Press, 1982.
  • Kahneman, Daniel; Diener, E.; Schwarz, N.: Well-Being: The Foundations of Hedonic Psychology. Russell Sage Foundation, 1999.
  • Kahneman, Daniel; Tversky, Amos: Choices, Values and Frames. Cambridge University Press, 2000.
  • Kahneman, Daniel; Gilovich, Thomas; Griffin, Dale: Heuristics and Biases: The Psychology of Intuitive Judgment. Cambridge University Press, 2002. ISBN 978-0521792608
  • Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. (Suom. Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2012. ISBN 978-952-5697-55-1
  • Kahneman, Daniel; Sibony, Olivier; Sunstein, Cass R.: Noise: A Flaw in Human Judgment. William Collins, 2021. ISBN 978-0008308995
Suomennettuja artikkeleita
  • Daniel Kahneman, Dan Lovallo ja Olivier Sibony, "12 kysymystä ennen päätöksentekoa". Julkaisussa: Fakta 31(2011) : 10, s. 59-60
  • Daniel Kahneman, Andrew M. Rosenfield, Linnea Gandhi & Tom Blaser, "Varo kohinaa päätöksenteossa". Julkaisussa: Fakta (2016) : 12, s. 40-47

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Daniel Kahneman, 1934 - 2024 27.3.2024. The Trustees of Princeton University. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Daniel Kahneman – Biographical NobelPrize.org. Nobel Prize Outreach AB. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Daniel Kahneman Encyclopedia Britannica. 27.3.2024. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Daniel Kahneman - Facts NobelPrize.org. Nobel Media AB. Viitattu 12.4.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajat

1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley 2013: Fama, Hansen, Shiller 2014: Tirole 2015: Deaton 2016: Hart, Holmström 2017: Thaler 2018: Nordhaus, Romer 2019: Banerjee, Duflo, Kremer 2020: Milgrom, Wilson 2021: Card, Angrist, Imbens 2022: Bernanke, Diamond, Dybvig 2023: Goldin 2024: Acemoğlu, Johnson, Robinson

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Daniel_Kahneman&oldid=22339333”