Dale Bartlett

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Dale Bartlett (10. elokuuta 1936 Lethbridge, Kanada – 20. joulukuuta 2013 Montreal, Kanada) oli kanadalainen pianisti. Hänen opettajinaan olivat Margaret Stevens ja Beatrice Foster. Hän voitti The Royal Conservatory of Musicin hopeamitalin kahdeksasti peräkkäin. Vuonna 1953 hän lähti Royal Academy of Musiciin, jossa hän opiskeli vuoteen 1958 saakka opettajanaan Vivian Langrish. Hän sai siellä Macfarren-kultamitalin vuonna 1958. Vuonna 1959 häntä opettivat Guido Agosti ja Alfred Cortot Accademia Chigianassa Sienassa.[1]

Vuonna 1961 Bartlett voitti ensipalkinnon kansainvälisessä Viotti-kilpailussa Vercellissä. Hänet palkittiin myös kansainvälisessä Busoni-pianokilpailussa vuonna 1962 Bolzanossa. Hänen ohjelmistoonsa kuului muun muassa Jacques Hétun, Aram Hatšaturjanin, Franz Lisztin ja Sergei Rahmaninovin teoksia. Hän teki yhteistyötä muiden muassa Hyman Bressin, Montrealin sinfoniaorkesterin, Donald Bellin, Anna Tšornodolskan, Angèle Dubeaun, Gaelyne ja Taras Gaboran, Hélène Gagnén, Arthur Garamin, Eleonora ja Juli Turovskin sekä Robert Verebesin kanssa. Vuonna 1972 hänestä tuli Montrealin kansainvälisen musiikkikilpailun virallinen säestäjä. Vuonna 1977 hän liittyi Hertz-trion jäseneksi yhdessä Talmon ja Yaëla Hertzin kanssa. Hän opetti muun muassa McGillin yliopistossa.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dale_Bartlett&oldid=22447072”