Dai Nippon Butokukai
Dai Nippon Butokukai oli ensimmäinen kansallinen japanilainen budojärjestö. Se perustettiin 1895 Kiotossa tarkoituksena edustaa ja edistää kaikkia japanilaisia klassisia kamppailutaitoja. Dai Nippon Butokukain päämajaksi ja japanilaisten kamppailulajien pääharjoittelupaikaksi perustettiin 1899 Butokudenin harjoitteluhalli.[1] Ensimmäiseksi kendon pääopettajaksi valittiin Hokushin itto-ryū -kenjutsun mestari Naito Takaharu. Judon pääopettajaksi valittiin maineikas judoka Isogai Hajime.
Yhtenäisen miekka-katasarjan luominen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Butokukai keräsi vuonna 1906 teknisen raadin luodakseen Japanin kendolle kansallisen standardi-katasarjan yhtenäistäkseen harjoittelukäytäntöjä koko maassa. Tällöin syntyi kolmen katan sarja: jodan (ten), chudan (chi) ja gedan (jin). Katasarja sai kuitenkin osakseen paljon arvostelua Butokukaissa. Kun kävi ilmeiseksi, että kenjutsu otettaisiin mukaan Japanin kansalliseen liikuntakoulutukseen 1911, sai muutostarve ilmaa siipiensä alle ja uusi komitea muodostettiin viidestä miekkamestarista (kenjutsu): Negishi Shingoro, Tsuji Shimpei, Naito Takaharu, Monna Tadashi ja Takano Sasaburo.[2] Komitea loi Dai Nippon Teikoku Kendo -katan, joka sai lukuisien eri kehitysversioiden jälkeen lopullisen muotonsa vuonna 1912 sisältäen kaikkiaan 10 tekniikkaa pitkää miekkaa vastaan, 7 pitkälle miekalle otachi ja 3 lyhyelle miekalle kodachi. Pariin otteeseen uudelleen nimettynä ja joidenkin muutoksien jälkeen on tuolloin luotu katasarja pohjana nykyiselle Japanin kendoliiton ZNKR kendō no katalle.[3]
Butokukain johtajat tavoittelivat kendoa ja judoa osaksi japanilaista liikuntakasvatusta heidän uudelleenrakennetussa koulujärjestelmässään ja he muokkasivatkin lajeja aktiivisesti standardisoimalla tekniikoita, kata-sarjoja sekä kilpailu- ja graduointikäytäntöjä tämän tavoitteen saavuttaakseen.[1] Vuonna 1911 syntyi Dai Nippon Butokukai Bujutsu Semmon Gakko eli Suuri japanilainen taistelutaitokoulu. Tällöin Japanin opetusministeriö reagoi yhä kasvaneeseen kendon ja judon liikunnalliseen harrastukseen määräämällä, että jokaisen miespuolisen opiskelijan on harjoiteltava jompaakumpaa lajia liikunnanopetuksessa. Tällöin Japanin viranomaiset virallistivat budoharjoittelun osaksi koululaitoksen opetussuunnitelmaa.
Dai Nippon Butokukai toisen maailmansodan aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan aikanakin Dai Nippon Butokukaissa oli miljoonia jäseniä (3 178 000 jäsentä maaliskuussa 1941[4]). Sodan aikana viisi japanilaista ministeriötä (sisä-, opetus- ja sosiaaliministeriö sekä armeija ja laivasto) ohjasi Dai Nippon Butokukain toimintaa[4]).
Butokukai toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain miehitetyn Japanin valvontaelin SCAP kielsi Dai Nippon Butokukain toiminnan militaristisena.[5] Panna pyörrettiin vasta Korean sodan alettua 1950. Botukuden avattiin uudelleen vuonna 1952
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Donn F. Draeger, Modern Bujutsu & Budo, vol. 3, sivu 35. Weatherhill, 1974
- ↑ Kendo World; Alex Bennett, The History of Modern Kendo, sivu 12. Vol 3. N:o1., 2002
- ↑ Donn F. Draeger, Modern Bujutsu & Budo, vol. 3, sivu 111. Weatherhill, 1974
- ↑ a b Kendo World; Alex Bennett, The History of Modern Kendo, sivu 13. Vol 3. N:o1., 2002
- ↑ Donn F. Draeger, Modern Bujutsu & Budo, vol. 3, sivut 47-50. Weatherhill, 1974
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Donn F. Draeger: Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill, 1974. ISBN 0-8348-0351-8
- Bennett Alex: A Brief Synopsis of the History of Modern Kendo. Kendo World, 2004, nro Vol 3. n:o 1., s. sivut 6-15. ISSN 1175-8872
- Haruna Matsuo
- Jigorō Kanō
- Miyamoto Musashi
- Musō Gonnosuke Katsuyoshi
- Seiken Shukumine
- Iizasa Chōisai
- Tsuji Gettan Sukemochi
- Itō Ittōsai
- Takaji Shimizu
- Kunii Kagetsugu
- Kamiizumi Ise no kami Fujiwara no Hidetsuna
- Matsumoto Bizen no kami Ki no Masamoto
- Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu
- Matsuzaki Kinemo
- Nakanishi Chūta
- Ichizō Otofuji
- Tōru Takahashi
- Yamaoka Tesshu
- Tsukahara Bokuden
- Takano Sasaburo
- Kiroku Takayama
- Hanjiro Shiraishi
- Heki Danjō Masatsugu
- Morihei Ueshiba
- Nakayama Hakudō
- Risuke Ōtake
- Sōkaku Takeda
- Donn F. Draeger
- Pascal Krieger
- Kishomaru Ueshiba
- Moriteru Ueshiba
- Toshikazu Ichimura
- Honda Toshizane
- Kenzō Awa
- Yamada Shōji
- Genshirō Inagaki
- Dōshin Sō
- Gichin Funakoshi
- Sakae Urakami
- Tatsuo Suzuki
- Hironori Ōtsuka
- Hitoshi Imamura
- Minamoto no Yoshitsune
- Yagyū Munenori
- Yagyū Muneyoshi
- Yagyū Mitsuyoshi
- Toda Seigen
- Sasaki Kojirō
- Itō Ittōsai
- Kanemaki Jisai
- Yasuhiro Konishi
- Taira Shinken
- Seiko Fujita
- Motokatsu Inoue
- Budolajien suomalaiset kattojärjestöt
- Dai Nippon Butokukai
- Euroopan kendoliitto EKF
- Gaikokujin Nihon Budo Kyokai
- Nihon Budō Gakkai
- Nihon Budō Kyōgikai
- Nihon Kobudo Kyokai
- Zaidan Hojin Aikikai
- Shōrinji Kempō Renmei (Japanin Shōrinji Kempō-liitto)
- Zen Nihon Jūdō Renmei (Japanin judoliitto)
- Zen Nihon Kendō Renmei (Japanin kendoliitto)
- Zen Nihon Kyūdō Renmei (Japanin kyūdōliitto)
- Nippon iaido Kyokai
- Nippon Sogo Bujutsu
- Zen Nippon Iaidō Renmei (Japanin iaidōliitto))
- Zen Nihon Sumō Renmei (Japanin sumōliitto)
- Zen Nihon Karatedō Renmei (Japanin karatedō-liitto)
- Zen Nihon Naginata Renmei (Japanin naginataliitto)
- Zen Nihon Jūkendō Renmei (Japanin jūkendōliitto)