DNA (yritys)
| DNA Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Elämä on. |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu |
2001 (alun perin operaattorina) 2007 (nykymuotoinen konserni) |
| Toimitusjohtaja | Jussi Tolvanen |
| Puheenjohtaja | Jon Omund Revhaug |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | tietoliikenne |
| Liikevaihto |
 1 063,4 milj. € (2023)[1] |
| Liikevoitto |
199,6 milj. € (2023)[1] |
| Henkilöstö | 1 730 työntekijää (2023)[1] |
| Tytäryhtiöt | DNA Kauppa Oy, DNA Tower Oy, DNA Welho Oy, Moi Mobiili Oy[2] |
| Omistaja | Telenor[3] |
| Kotisivu |
www |
DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tuottaa puhe-, data- ja tv-palveluita.[4] Joulukuussa 2023 sen asiakkailla oli noin 2,8 miljoonaa liittymää matkaviestinverkossa ja 0,9 miljoonaa kiinteässä verkossa.[2] DNA on osa norjalaista Telenor-konsernia[5] ja liikevaihtonsa perusteella Suomen 7. suurin IT-yritys.[6]
DNA aloitti teleoperaattoritoimintansa vuonna 2001.[7] Se tuottaa myös kaapeli-tv-palveluita.[4] Konserniin kuuluu matkapuhelimia myyvä DNA Kauppa-myymäläketju.[8]
Telenor ilmoitti ostavansa DNA:n enemmistön huhtikuussa 2019[5] ja helmikuussa 2020 DNA poistui Helsingin pörssistä.[9]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finnet-liitto ja DNA Finland Oy (1999–2006)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1920-luvulla suomalaiset puhelinyhtiöt perustivat yhteisen yhtymän, Puhelinlaitosten liiton, josta syntyi 1990-luvulla Finnet-liitto.[10] Vuonna 1999 Finnet-ryhmään kuuluvat puhelinyhtiöt perustivat kolme matkaviestinnän yhteistyöyhtiötä: Suomen 2G, Suomen 3G ja Suomen 3P.[11] Lokakuussa 2000 Suomen 3P -yhtiöstä syntyi DNA Finland Oy. Brändin pääkohderyhmänä olivat ”nuoret aikuiset, kokeneet ja paljon GSM-puhelinta ja Internetiä käyttävät kuluttajat”. Brändillä haluttiin kuvastaa yksilöllisyyttä, helppokäyttöisyyttä ja nopealiikkeisyyttä.[12] DNA:n asiakkaat käyttivät aluksi Suomen 2G Oy:n omistamaa verkkoa.[13]
Alkuvaiheessa omistajina oli noin 40 suomalaista puhelinyhtiötä. DNA:lle myönnettiin valtakunnallinen 3G-lupa vuonna 1999 ja seuraavana vuonna GSM-matkaviestinverkon toimilupa. Uutta valtakunnallista matkapuhelinpalvelua valmisteltiin GSM-verkon rakentamiselle. Helmikuussa 2001 lanseerattiin DNA-brändi, avattiin verkko ja alettiin myydä DNA-liittymiä.[14][15][16][17]
Marraskuussa 2001 Nettiportti julkisti valtakunnalliset dna Internet -palvelunsa. Nettiportti oli Finnetiin kuuluvien 23 puhelinyhtiön omistama internet-operaattori.[18] Dna Internet -palvelut muuttuivat Lumonetti-palveluiksi vuonna 2006, kun mobiililiiketoimintaan keskittyneen DNA Finlandin aiemmin hallinnoimat isp-palvelut siirtyivät Suomen 3KTV:lle.[19]
Vuonna 2003 DNA osti matkaviestin-, jakelu- ja verkkoliiketoiminnat Telia Mobile AB:n Suomen sivuliikkeeltä.[20]
Finnet Oy:stä DNA Oy (2007)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvuonna 2007 alueellisten puhelinyhtiöiden yhteenliittymän Finnetin omistajat riitautuivat ja kuusi Finnetin jäsentä ilmoitti eroavansa liitosta. Suurimmat ristiriidat liittyivät DNA:n kehittämiseen. Liittoon kuului 34 itsenäistä puhelinyhtiötä, Finnet Oy ja edunvalvoja Finnet-liitto. Finnet-liitosta erosivat Lännen Puhelin Oy, KPY eli entinen Kuopion Puhelin, Lohjan Puhelin, Oulun Puhelin, Päijät-Hämeen Puhelin sekä Finnetin liiketoiminnasta vastaava Finnet Oy. Eroavat yhtiöt olivat liiton suurimpia ja ne omistivat enemmistön Finnet Oy:stä ja ne olivat halunneet kehittää aktiivisesti DNA:ta.[21]
Finnet Oy:n tytäryhtiöitä olivat:
- matkapuhelinoperaattori DNA
- verkko-operaattori DNA Verkot Oy
- kiinteiden verkkojen operaattoripalveluita tarjoava Finnet Carrier
- osto-organisaatio Finnet Logistiikka ja
- Suomen 3KTV, joka tuotti sekä Lumotv:n digitaalisia televisiopalveluita että laajakaista-palveluita paikallisille puhelinyhtiöille ja niiden omistamille kaapelitelevisioyhtiöille.[21]
Vuonna 2007 Finnet Oy osti teleliiketoiminnan viideltä yhtiöltä:
- KPY Palvelut Oy,
- Lännen Puhelin Oy,
- Oulun Puhelin Oy,
- Päijät-Hämeen Puhelin Oyj ja
- Satakunnan Puhelin Oy.[14]
Päijät-Hämeen Puhelimesta syntyi myöhemmin nykyinen PHP Liiketoiminta Oyj), Oulun Puhelimesta Partnera Oy, Lännen Puhelimesta ja Satakunnan Puhelimesta Finda ja Kuopion Puhelimesta Osuuskunta KPY.lähde?
Finnet Oy osti osakekaupoilla myös puhelinyhtiöt Lohjan Puhelin Oy Liiketoiminta ja Hiidenverkot Oy ja muutti nimensä DNA Oy:ksi heinäkuussa 2007.[14][16] ”Uuden DNA:n” pääomistajiksi tulivat DNA:han sulautuneet yhtiöt sekä pääomasijoittaja 3i Group PLC,[22] joka kuitenkin myi osuutensa vuoden 2009 lopussa Lännen Teletieto Oy:lle, Oulun Puhelin Holding Oyj:lle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle.[23] Yhtiöön tuli matkaviestinliiketoiminnan ohelle kiinteän verkon liiketoiminta, joka sisältää puheen, datan, kaapeli-tv:n ja turvallisuuspalvelut sekä kodeille että yrityksille. Yritysmuutosten myötä DNA:sta muuttui matkaviestinoperaattorista tietoliikennealan toimijaksi.[24]
Kaapelitelevisiotoimintaa harjoittava Suomen 3KTV Oy sulautui 2007 DNA:n tytäryhtiöön DNA Palvelut Oy:hyn, joka puolestaan sulautui DNA:han 2009.[14]
DNA Oy (2008–2016)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA Oy sopi toukokuussa 2010 Sanoma Entertainment Oy:n kanssa Welho-kaapelitelevisioliiketoiminnan ja kiinteän laajakaistan liiketoiminnan ostamisesta. Kauppa teki DNA:sta Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattorin. Welho yhdistyi DNA:han 1.7.2010. DNA:lla oli kaupan voimaantulon jälkeen noin 3 miljoonaa asiakasta, joista kaapeli-tv-asiakkaita lähes 600 000, mikä vastasi kaapelitelevisiomarkkinassa 43 prosentin markkinaosuutta.[14][17][25][26] Joulukuussa 2010 DNA käynnisti ensimmäisenä Suomessa ja yhtenä Euroopan ensimmäisistä toimijoista[27] DVB-T2-standardin mukaiset antenniteräväpiirtolähetykset.[28]
Heinäkuussa 2011 DNA osti yritysasiakkaille tietoliikennepalveluita tarjonneen Forte Netservice Oy:n.[29] Elokuussa DNA alkoi tarjota antenniverkon maksu-tv-palveluita.[30] Syyskuussa DNA sai antenniverkkoratkaisustaan kaksi kansainvälistä IBC 2011 Award -innovaatiopalkintoa.[31]
Vuonna 2012 DNA hankki itselleen osan GoExcellent-yhtiöiden puhelinasiakaspalvelutoiminnoista, ja konsernin palvelukseen siirtyi 470 asiakaspalvelun asiantuntijaa.[14] Sanoma myi osuutensa DNA:sta.[32]
Vuonna 2013 DNA oli ainoa televisiotoimija, joka välitti HD-kanavia antenniverkossa.[17] DNA Oy sopi huhtikuussa 2013 Teracom Groupin kanssa Digi TV Plus Oy:n eli PlusTV:n ostamisesta. PlusTV:llä oli vuonna 2012 noin 220 000 maksu-tv-asiakasta, ja liikevaihtoa oli noin 65 miljoonaa euroa. Yritysoston seurauksena DNA Welho -televisiopalvelut tavoittivat valtaosan suomalaisista kotitalouksista.[33] DNA-osuuksistaan luopuivat Oulu ICT[34] ja KPY Sijoitus.[35]
Maaliskuussa 2014 DNA yhdisti PlusTV:n ja DNA Welhon televisioliiketoiminnat sekä kiinteän verkon laajakaistaliiketoiminnan DNA Welho Oy:ksi.[36] Huhtikuussa DNA sopi TDC A/S:n kanssa ostavansa TDC:n Suomen yhtiöt, TDC Oy Finlandin ja TDC Hosting Oy:n. Tietoliikennepalveluita yrityksille tarjonneet yhtiöt siirtyivät DNA:n omistukseen kesäkuussa.[37] Elokuussa DNA ja silloinen Sonera perustivat Suomen Yhteisverkko Oy:n, jonka tarkoitus oli rakentaa yhteinen matkaviestinverkko Pohjois- ja Itä-Suomeen pääasiassa 800 MHz:n taajuusalueelle. DNA omistaa yhteisyrityksestä 49 %.[14][17]
Huhtikuussa 2015 DNA lanseerasi yhden brändin strategian, jossa aiemmin erilliset DNA Kauppa-, DNA Welho ja DNA Business -brändit yhdistettiin uudistuneeseen DNA-brändiin.[14][17] DNA:n liikevaihto oli 829 miljoonaa euroa ja sen liikevoitto oli lähes kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna (73 miljoonaa euroa). DNA:n suurin osakkeenomistaja oli sijoitusyhtiö Finda, joka omisti yhtiöstä on 49,9 prosenttia. Toiseksi suurin osakkeenomistaja oli PHP Holding (entinen Päijät-Hämeen puhelin) 37,5 prosentin omistusosuudellaan ja kolmanneksi suurin osakas oli Työeläkeyhtiö Ilmarinen, jonka osuus oli 5 %.[38]
DNA Oyj (2016–2019)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syksyllä 2016 DNA listautui Helsingin pörssiin. DNA:n 4G-verkko tavoitti vuoden lopussa 99,6 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. DNA lanseerasi uuden sukupolven valokuituverkon ja gigan laajakaistan.[17]
Keväällä 2018 DNA kertoi aloittaneensa yhteistyön yhdysvaltalaisen tietoliikennejätti Cisco Systemsin kanssa teollisen internetin palveluissa. Ciscon Jasper-alustaan oli kytketty yli 55 palveluntarjoajaa ympäri maailmaa ja järjestelmässä hallittavia IoT-laitteita on yli 550 operaattorin verkossa. Jasperia käyttivät esimerkiksi ABB, Amazon, Daimler, DHL, Ford, GM ja Heineken. Samalla DNA liittyi Cisco-vetoiseen kansainväliseen IoT World Allianceen tarjotakseen sen avulla yhteyksiä ympäri maailmaa.[39] Syksyllä DNA yhdisti brändin kehityksen, palvelumuotoilun ja asiakasymmärryksen konsernitasoiseksi toiminnoksi. Yhtiöllä oli kauppakeskuksissa niin sanottuja Arjen huoltovarikkoja, joissa asiakkaille tarjottiin apua puhelinten kanssa.[40]
Tammikuussa 2019 DNA ilmoitti ostavansa Moi Mobiilin, joka jatkoi toimintaansa omalla brändillään erillään DNA:sta.[41] Samassa kuussa DNA avasi 5G-verkon Helsingin ydinkeskustaan ja pilotoi kiinteän 5G:n käyttöä. 5G-verkkoa oli tarkoitus laajentaa, kun sitä tukevia päätelaitteita on yleisesti markkinoilla.[42] Helmikuussa kerrottiin, että DNA on sopinut yhteensä 90 miljoonan euron rahoitussopimuksesta Euroopan investointipankin kanssa. Lainaa tarvittiin 5G-verkon investointeihin ja 4G-verkon kapasiteetin nostoon.[42] Huhtikuussa Telenor ilmoitti ostavansa DNA:n enemmistön.[5] Heinäkuussa DNA ilmoitti myyvänsä antenniverkon maksu-tv-liiketoiminnan Digitalle[43] ja kauppa sai kilpailuviranomaisten hyväksynnän syyskuussa 2019.[44]
DNA Telenorin omistuksessa (2020–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DNA:n antenniverkon maksu-tv-liiketoiminta siirtyi Digitalle vuoden 2020 alussa.[45] Helmikuussa Telenor sai omistusoikeuden kaikkiin DNA:n osakkeisiin ja DNA poistui pörssistä.[9] Joulukuussa yli 95 % työntekijöistä teki etätöitä.[46]
Jussi Tolvanen aloitti DNA:n toimitusjohtajana lokakuussa 2021,[47] kun hänen edeltäjänsä Jukka Leinonen siirtyi Telenorin Nordic Clusterin johtajaksi.[48]
Vuoteen 2023 mennessä DNA oli likimain tasoissa Telian, Suomen toiseksi suurimman operaattorin, kanssa. Markkinajohtaja Elisaan ja Teliaan verrattuna siltä oli poistunut vähemmän asiakkaita.[49] Yhtiön liikevaihto ylitti miljardin euron.[1]
Elokuussa 2024 DNA:n pääkonttori muutti Ilmalaan Käpylästä, jossa se oli sijainnut vuodesta 2012 asti. Pääkonttorissa työskentelee 1200 henkilöä, mutta runsaan etätyön vuoksi työpisteitä on vain 200 henkilölle. Lisäksi työntekijät voivat hyödyntää toimistohotelliyritysten palveluita, esimerkiksi Helsingissä käytössä on Spacentin hallinnoimia Armaan kulma.[50]
Verkon historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä 2018 DNA kertoi aloittaneensa runkoverkkonsa päivittämisen 5G-aikakauteen. Verkon kriittiset runkolaitteet vaihdettiin ja runkoverkon nopeuksia nostettiin 400 Gbit/s monikertoihin aina 1,2 Tbit/s asti. Myös alueverkkojen nopeuksia nostettiin. DNA päivitti myös verkon arkkitehtuuria ja signalointia, mikä tehosti valtakunnallisen runkoverkon ja sen osaverkkojen ohjelmoitavuutta.[51]
Tammikuun 2019 alussa DNA avasi 5G-verkon Helsingin ydinkeskustaan. DNA pilotoi myös kiinteän 5G:n (Fixed Wireless Access -tekniikan) käyttöä Vantaalla,[42] myöhemmin keväällä 2019 myös muualla Suomessa.[52] Tavoitettavien kotitalouksien perusteella DNA:n valokuitupohjaisen kaapeliverkon peittoalueella oli loppuvuonna 2019 noin 850 000 kotitaloutta, joista verkkoon oli kytketty 663 000 kotitaloutta.[53]
Joulukuussa 2019 aloitettiin DNA Koti 5G -palvelun myynti. Palvelu on kohdistettu esimerkiksi sellaisille pientaloalueille, joihin ei ole saatavissa valokuitua tai joihin sen rakentaminen olisi erittäin kallista.[54]
Tammikuussa 2020 DNA alkoi myydä 5G-liittymiä yksityis- ja yritysasiakkaille. Alkuvuonna 2020 DNA:n 5G-palveluita oli tarjolla Espoossa, Heinolassa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lempäälässä, Liedossa, Nokialla, Oulussa, Pirkkalassa, Porissa, Raisiossa, Raumalla, Ruskolla, Seinäjoella, Sipoossa, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Vantaalla ja Ylöjärvellä.[55] Maaliskuussa DNA:n 5G toimi 86 paikkakunnalla.[56] Joulukuussa 5G-verkon kuuluvuusalueella asui lähes 1,8 miljoonaa ihmistä.[46]
Vuonna 2023 suomalaiset operaattorit lopettivat 3G-verkon ylläpidon ja alkoivat tarjota 4G- ja 5G-yhteyksiä.[57] DNA sulki 3G-verkkonsa Hyvinkäällä toukokuussa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä lokakuussa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa marraskuussa, pääkaupunkiseudulla seuraavan vuoden tammikuussa. Marraskuussa 2023 3G-verkossa kulki alle prosentti kaikesta DNA:n asiakkaiden mobiilidatasta. Samaan aikaan yhtiön 4G-peitto oli lähes sata prosenttia suomalaisista, 5G:n peitto oli noin 93 prosenttia. DNA:n ja Telian yhteisyrityksen Suomen Yhteisverkko sulkee 3G-verkon Itä- ja Pohjois-Suomessa vuoden 2024 aikana.[58]
Kansainväliset verkkorikolliset väärensivät aiemmin suomalaisia puhelinnumeroita niin, ettei puhelun vastaanottaja tiennyt vastaavansa ulkomailta tulevaan huijauspuheluun. Puheluita tuli päivittäin jopa yli 200 000. DNA, Elisa, Länsilinkki, Setera Communications, Telia, Ålands Telekommunikation, Keskusrikospoliisi, Traficom ja Suomen Numerot Numpac saivat sekä huijauspuhelut että -tekstiviestit loppumaan yhteistyönsä avulla lokakuussa 2023. Numpacin tarjoamalla palvelulla operaattorit tarkistavat, onko jokin tietty suomalainen liittymä ulkomailla vai ei.[59]
Joulukuussa 2023 DNA esitteli 5.5G-teknologiaa, joka otettiin kaupalliseen käyttöön alkuvuonna 2024.[60]
Verkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA:n verkkoinfrastruktuuriin kuuluu matkaviestinverkko, valokuitupohjainen kaapeliverkko, xDSL-verkko sekä runko- ja siirtoverkko.[53]
Yhtiön matkapuhelinverkko kattaa koko maan. Pohjois- ja Itä-Suomessa DNA tekee yhteistyötä Telian kanssa Suomen Yhteisverkko -yhteisyrityksen kautta.[38]
Telenor on rakentanut asiakkailleen virtuaalisia 5G-verkkoja, jotka takaavat 100-prosenttisen käytettävyyden. Verkkoja käyttävät esimerkiksi lohenkasvattajat, vuonoissa toimivat lauttaliikenneoperaattorit ja suuret varastot. Verkkoa voi hyödyntää myös lääketieteen etäleikkauksissa, kaivoskoneiden ohjaamisessa tai lohien ruokkimisessa. Vuonna 2021 Telenorilla oli nelisenkymmentä asiakashanketta, joissa se pilotoi 5G:n käyttöä.[4]
Ookla-yhtiö mittaa suomalaisten mobiilioperaattoreiden nopeutta. Loka-joulukuussa 2022 DNA:n mobiilinopeuksien mediaani oli sen mukaan 92 megabittiä sekunnissa, kun taas Elisalla latausnopeus oli 77 megabittiä ja Telian 76 megabittiä. Operaattoreiden järjestys säilyi samana kuin edeltävänä keväänä, mutta kaikkien nopeudet kasvoivat.[61]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA kuuluu norjalaiseen Telenor-konserniin. Vuonna 2021 Telenor oli yksi maailman suurimmista teleoperaattoreista, sillä oli Pohjoismaissa ja Aasiassa 195 miljoonaa liittymäasiakasta.[4] DNA on Telenorissa poikkeus, sillä yritysostosta huolimatta se käyttää yhä omaa tuotemerkkiään.[49]
DNA:lla on kaksi liiketoiminta-aluetta: kuluttaja- ja yritysliiketoiminta.[4] Vuonna 2023 yhtiöllä oli yli 1 700 työntekijää.[1]
Vuonna 2024 yhtiöllä oli Suomessa yli 15 toimipistetta.[50]
DNA:n kuluttajaliiketoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA tarjoaa kuluttajille erilaisia tietoliikennepalveluja:[2]
- matkapuhelimet ja matkapuhelinliittymät
- lankapuhelinliittymät
- laajakaistapalvelut (liikkuva ja kiinteä)
- tietoturvapalvelut
- tv-palvelut kuten liittymät ja DNA TV-kanavapaketit sekä viihdeboksit. Vuonna 2023 julkaistussa DNA-viihdeboksissa oli Dolby Atmos-tilaääniteknologiaa hyödyntävä kaiutin.[62]
DNA:n yritysliiketoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA:n liikevaihdosta noin viidennes tulee yritysasiakkailta,[2] joille tarjotaan erilaisia viestintä- ja verkottumisratkaisuja. Asiakkaita ovat esimerkiksi Amer Sports, Finnkino, Honkarakenne, Koskisen, LähiTapiola,[4] Finnair[63] sekä teleoperaattoreita Suomessa ja ulkomailla.[2]
Toimitusjohtaja ja hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut lokakuusta 2021 lähtien Jussi Tolvanen.[47] Hänen edeltäjänsä oli Jukka Leinonen.
DNA:n hallitukseen kuuluvat vuonna 2024 hallituksen puheenjohtaja Jon Omund Revhaugin lisäksi Mette Eistrøm Krüger ja Thomas Thyholdt.[64]
Johtoryhmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA:n johtoryhmään kuuluvat vuonna 2024 toimitusjohtaja Jussi Tolvasen lisäksi Bjørn Taale Sandberg, Asta Rantanen, Timo Kipinoinen, Pekka Väisänen, Anna-Mari Ylihurula, Sari Leppänen, Marko Rissanen ja Vilhelmiina Wahlbeck.[65]
Markkinointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA-liittymiä mainostettiin vuonna 2004 kampanjalla ”Elämä kallis, DNA halpa”. Se koostui muun muassa televisiomainoksista, jotka loppuivat sanoihin ”Elämä on”. Yhdessä kampanjan mainoksista naapuri osti pihallensa 500 puutarhatonttua.[17] Iskulause ”Elämä kallis, DNA halpa” on mukaelma vanhasta latinalaisesta sanonnasta Ars longa, vita brevis (suom. ”Taide pitkä, elämä lyhyt”). Lauseesta tuli pian lentävä lause, ja ilmiö nosti DNA:n nousuun.[66] Kampanjan toteutti DNA:lle Mainostoimisto PHS ja sen suunnittelijat Markku Rönkkö ja Jyrki Reinikka.[67]
”Kaamea kapula” oli DNA:n vuoden 2006 mainoskampanja. Kampanja perustui sanojen krapula ja kapula yhdennäköisyydelle. Mainonnan eettinen neuvosto sai mainonnasta lausuntopyynnön kuluttajalta. Mainoksella väitettiin olevan huono vaikutus nuoriin. Mainonnan eettinen neuvosto päätyi tutkimuksissaan siihen, että ”mainokset eivät ole mainonnan kansainvälisten perussääntöjen vastaisia”.[68]
Vuonna 2016 DNA alkoi tehdä yrityspäättäjille suunnattuja podcasteja.[69]
Vuonna 2019 DNA teetti ensimmäisen Suomessa tehdyn tutkimuksen digitaalisesta yhdenvertaisuudesta. Selvityksen mukaan noin puoli miljoonaa ihmistä joko koki jäävänsä digitaalisten palveluiden ulkopuolelle tai pelkäsi jäävänsä niiden käytössä eriarvoiseen asemaan. Ehkäistäkseen digitaalista syrjäytymistä DNA on yhteistyössä Hope ry:n ja SOS-Lapsikylän kanssa kerännyt vanhoja puhelimia, joista saaduilla varoilla on ostettu uusia puhelimia vähävaraisille perheille.[70] Yhteistyö SOS-Lapsikylän kanssa on aloitettu vuonna 2011.[71]
Henkilöstöpolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etätyökäytännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DNA alkoi vapauttaa työkulttuuriaan vuonna 2012. Sen mukaan esimerkiksi ne DNA:n työntekijät, jotka eivät tee töitä asiakaspalvelussa kuuluivat niin sanotun mutkattoman työn piiriin, eli heidän työtään ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan, vaan tavoitteisiin, jotka on sovittu yhdessä. Esimieheltä ei tarvittu lupaa etätöihin ja kokonainen tiimi sai lähteä tekemään etätöitä vaikka Teneriffalle.[72] Vuonna 2017 DNA lisäsi joustavuutta työaikoihin myös asiakaspalvelussa ottamalla käyttöön liukuvan työajan yritysasiakaspalvelussa ja tekemällä etätyön mahdolliseksi kuluttaja-asiakaspalvelussa.[73] Käyttöön otettiin myös liukuva työaika.[74] Kesäkuussa 2021 DNA kertoi, ettei sen henkilöstön tarvitse palata toimistolle koronapandemian jälkeen, vaan kaikkea työtä lukuun ottamatta läsnäoloa vaativaa työtä esimerkiksi myymälöissä sai tehdä etänä ilman rajoituksia. Yhtiön toukokuussa tekemän henkilöstökyselyn mukaan vain viisi prosenttia työntekijöistä aikoi tehdä töitä toimistossa päivittäin ja noin 70 prosenttia työntekijöistä arvioi käyvänsä toimistolla jatkossa yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.[75]
Henkilöstöedut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiöllä on käytössä sairaan lapsen kotihoitopalvelu sekä Auntie-palvelu, joka auttaa arjen vaikeiden tilanteiden ylittämisessä. Halutessaan lomarahat voi käyttää ylimääräisinä vapaapäivinä.[76]
Vuonna 2017 DNA otti tiettävästi ensimmäisenä työpaikkana Suomessa käyttöön isovanhempainvapaan. Vapaaseen olivat oikeutettuja kaikki työntekijät, joille on syntynyt lapsenlapsi vuoden 2017 alun jälkeen. Vapaa liittyi Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -pilottiohjelmaan ja idea siihen tuli henkilöstöltä.[73]
DNA:n työntekijät voivat tukea toisella paikkakunnalla asuvia ikääntyviä perheenjäseniään hyödyntämällä etätyömahdollisuutta ja alkuvuonna 2020 käyttöönotettua etua, jossa työnantaja maksaa yli puolet ystäväpalvelu Gubben käytöstä. Ystäväpalvelun työntekijä voi viikoittaisella parin tunnin vierailullaan esimerkiksi viedä omaisen kävelylle tai laittaa hänelle ruokaa.[77][76]
Kesätyöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2023 DNA alkoi rekrytoida kesätyöntekijöitä pyytämättä heiltä hakemuskirjettä tai ansioluetteloa helpottaakseen kesätöiden hakemista. Saatuaan ennätysmäärän hakemuksia, he päättivät jatkaa samalla tavalla myös vuonna 2024.[78]
Palkintoja ja tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Elämä on” valittiin Suomessa vuoden 2005 lentäväksi lauseeksi Voitto-mainoselokuvakilpailussa.[67]
- Syksyllä 2009 DNA:n Vaihtamalla paranee -mainoskampanja palkittiin Effie Awards Finland -markkinointikilpailussa.[79]
- Vuonna 2010 DNA sai MTV Median ja Nelonen Median jakaman Vuoden tv-mainostaja -palkinnon.
- Syyskuussa 2011 DNA sai antenniverkkoratkaisustaan kaksi IBC 2011 Award -innovaatiopalkintoa.[31]
- Vuonna 2017 DNA:n isovanhempainvapaa palkittiin vuoden työelämätekona Ilmarisen järjestämässä 100 tekoa -kampanjassa.[80]
- Vuonna 2017 DNA palkittiin Suomen Digimenestyjät 2018 -tutkimuksessa. Viidettä kertaa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 200 yritystä, joista 64 yritystä Suomesta, 86 Ruotsista ja 72 Norjasta. DNA oli kaikista tutkituista yrityksistä paras. Tutkimuksen teki liikkeenjohdon konsultointiin digitaalisessa maailmassa erikoistunut Magenta Advisory.[81]
- Joulukuussa 2017 DNA sijoittui World IPv6 Launch -organisaation tekemässä IPv6-protokollan käyttöönottoa kartoittavassa selvityksessä sijalle 45. Tutkimuksessa oli mukana 200 eri verkkotoimittajaa eri puolelta maailmaa. Suomalaisista operaattoreista DNA on selkeästi korkeimmalla sijalla.[82]
- Vuonna 2018 Väestöliitto myönsi ensimmäiset perheystävällinen työpaikka -tunnukset DNA:lle, Tutoris Oy:lle ja Mannerheimin Lastensuojeluliitolle.[83]
- Vuonna 2019 DNA voitti Great Place to Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjan.[84] Vuotta aiemmin se sijoittui toiseksi.[72][85]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e DNA Oyj Kauppalehti. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ a b c d e Vuosikertomus 2023 (PDF) corporate.dna.fi. 2024. DNA Oyj. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Pörssitiedotteet corporate.dna.fi. 3.2.2020. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ a b c d e f Petri Koskinen: ”Teleoperaattoreita on kuin mersuja ja ladoja” – Elisa, Telia ja DNA eivät ole samanlaisia Talouselämä. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ a b c DNA on menossa vauhdilla norjalaisomistukseen – Telenor-kauppa tuo suomalaisomistajille satojen miljoonien voitot Yle. 9.4.2019. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ Tässä ovat Suomen 10 suurinta it-yritystä Tivi. 28.3.2024. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ DNA lyhyesti DNA. Viitattu 18.11.2014.
- ↑ DNA Kauppa Oy Kauppalehti. 27.3.2024. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ a b Jyri Tuominen: DNA poistuu pörssilistalta Telenorin huomaan Arvopaperi. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Tarina - Finnet Finnet. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ 2000: Suuren mielettömyyden vuosi » JNT www.jnthistoria.fi. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ Suomen 3P vaihtaa nimensä dnaksi Ilta-Sanomat. 31.10.2000. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ DNA sulkee Telian city-verkot Ilta-Sanomat. 7.8.2003. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ a b c d e f g h DNA OYJ listalleottoesite danskebank.fi. 14.11.2016.
- ↑ DNA lyhyesti | DNA DNA. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ a b Dna paljastui miljardiyhtiöksi Talouselämä. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ a b c d e f g Tutustu DNA:n tarinaan | DNA DNA. Viitattu 9.5.2018.
- ↑ Dna julkisti nettipalvelunsa Ilta-Sanomat. 21.11.2001. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ Dna Internet muuttuu Lumonetiksi Ilta-Sanomat. 4.12.2006. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ Finnetin Telia-kauppa on varmistunut Ilta-Sanomat. 9.6.2003. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ a b Alueellisten puhelinyhtiöiden Finnet-liitto jakaantui kahteen kuppikuntaan ts.fi. Arkistoitu 7.4.2020. Viitattu 10.5.2018.
- ↑ Dna:n verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.9.2008.
- ↑ DNA Oy:n tilinpäätös 2010.[vanhentunut linkki] Viitattu 8.2.2011.
- ↑ Historia DNA. Arkistoitu 7.2.2014. Viitattu 7.2.2014.
- ↑ Sanoma nousi Dna:n omistajaksi myymällä Welhon Helsingin Sanomat. 1.6.2010. Viitattu 7.4.2020.
- ↑ Tero Lehto: DNA ostaa Welhon liittymät Tivi. Viitattu 7.4.2020.
- ↑ DNA’s double IBC win Broadband TV News. 12.9.2011. Viitattu 20.5.2020. (englanti)
- ↑ Jari Peltoniemi: DNA siirtyi uudempaan teräväpiirtotekniikkaan Tivi. Viitattu 20.5.2020.
- ↑ DNA ostaa tietoturvayhtiön Ilta-Sanomat. 12.7.2011. Viitattu 20.5.2020.
- ↑ DNA avaa maksu-tv:n Ilta-Sanomat. 20.7.2011. Viitattu 20.5.2020.
- ↑ Sanoma myy osuutensa DNA:sta Taloussanomat. 23.2.2012. Viitattu 18.3.2017.
- ↑ DNA ostaa PlusTV:n Yle Uutiset. 29.4.2013. Viitattu 3.5.2013.
- ↑ Raeste, Juha-Pekka: Oulu luopui DNA-omistuksestaan. Helsingin Sanomat 31.12.2013, s. A33
- ↑ Kari-Pekka Issakainen: KPY myy omistamansa DNA Oy:n osakkeet Savon Sanomat. 10.10.2013. Viitattu 4.3.2017.
- ↑ DNA:n verkkosivut dna.fi. Arkistoitu 15.3.2014. Viitattu 14.3.2014.
- ↑ Q2 osavuosikatsaus DNA Oy. Arkistoitu 24.12.2014. Viitattu 18.11..
- ↑ a b Teleoperaattori Dna listautuu syksyllä Helsingin pörssiin – suurin listautuja vuosikausiin Helsingin Sanomat. 15.7.2016. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ DNA aloittaa IoT-yhteistyön tietoliikennejätti Ciscon kanssa - kiihtyvä kisa miljardimarkkinasta T&T. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ DNA yhdistää brändin, palvelumuotoilun ja asiakasymmärryksen yhdeksi toiminnoksi Markkinointi & Mainonta. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Hanna Eskola: DNA ostaa Moi Mobiilin Kauppalehti. 11.1.2019. Viitattu 11.1.2019.
- ↑ a b c Jyri Tuominen: DNA:lle lisärahoitusta 5G-verkon rakentamiseen Euroopan investointipankilta Kauppalehti. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ DNA myy antenniverkon maksu-tv-toimintansa Digitalle – yhtiöt eivät kommentoi kauppahintaa Kaleva. 17.7.2019. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ Kilpailuviranomainen siunasi DNA:n antenniverkon maksu-tv-bisneksen myynnin Digitalle - luvassa hybridipalveluja, tapahtumatelevisiota ja pop up -kanavia Kauppalehti. 13.9.2019. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ Maarit Alkula: DNA myy antenniverkon maksu-tv-liiketoimintansa Digitalle M&M. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ a b Teleoperaattorit | Koronavirus tuntui Dna:n viime vuoden tuloksessa: Käytetyt datamäärät ja laitemyynti kasvoivat Helsingin Sanomat. 2.2.2021. Viitattu 22.4.2021.
- ↑ a b DNA:n toimitusjohtajana aloittaa Jussi Tolvanen Kauppalehti. 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ DNA vaihtaa toimitusjohtajaa – Jukka Leinonen siirtyy täysipäiväisesti Telenorin Nordic Clusterin johtajaksi Kauppalehti. 17.3.2021. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ a b Tietoliikenne | Teleoperaattorit kilpailevat ankarasti – Dna lisännyt eniten markkinaosuuttaan Helsingin Sanomat. 9.1.2023. Viitattu 27.4.2023.
- ↑ a b Helsinki täyttyi tyhjästä toimitilasta – Uskalias startup lupaa radikaalia muutosta Kauppalehti. 9.8.2024. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Hyötyä jo nyt – DNA valmistelee runkoverkkoaan 5g-aikaan Tivi. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ Markus Lehtiniitty: DNA avaa 5G-verkon Helsingissä vuodenvaihteessa – ”Päätelaitteiden saatavuus on aluksi olematonta” mtvuutiset.fi. 28.12.2018. Viitattu 19.2.2019.
- ↑ a b DNA Tilinpäätöstiedote 2019.pdf 2020. DNA. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ -: DNA korvaa 5G-verkolla kotien kuituyhteyksiä Uusiteknologia.fi. 17.12.2019. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ -: DNA mukaan 5G-verkkoihin - tarjolle myös IoT-ratkaisut Uusiteknologia.fi. 28.1.2020. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ DNA:n 5G-verkko ylitti 2 miljoonan väestöpeiton – saatavilla nyt näillä 86 paikkakunnalla Mobiili.fi. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ 3G-verkosta luovutaan tämän vuoden aikana – Elisa napsauttaa pian ensimmäisistä tukiasemista virrat poikki Hämeenlinnassa Yle Uutiset. 23.1.2023. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Elina Hakola: DNA sulkee 3g-verkkojaan – Tarkista, että laitteesi tukee 4g- tai 5g-verkon käyttöä Talouselämä. 16.11.2023. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Suvi Korhonen: Traficom palkitsi ulkomaisten huijauspuheluiden ja -tekstareiden estämiseksi urakoineet Tivi. 13.3.2024. Viitattu 3.4.2024.
- ↑ DNA esitteli tulevaa 5.5g-tekniikkaa – Kikkailemalla päästiin mobiiliverkossa lähes 10 gigabitin nopeuksiin tekniikanmaailma.fi. Viitattu 3.4.2024.
- ↑ Speedtestin luvut: Yksi operaattori on mobiilidatan nopeudessa yli muiden Ilta-Sanomat. 19.1.2023. Viitattu 27.4.2023.
- ↑ Erno Vähämäki: Kokeilussa uusi DNA-viihdeboksi – tarjoaa Dolby Atmos -kaiuttimen samaan pakettiin Tivi. 30.12.2023. Viitattu 3.4.2024.
- ↑ Joakim Kullas: DNA:lle sopimus Finnairin kanssa – toimittaa viestintä- ja tietoverkkoratkaisuja Tekniikka&Talous. 8.11.2023. Viitattu 3.4.2024.
- ↑ Hallitus DNA Oyj. Viitattu 17.7.2024.
- ↑ DNA:n johtoryhmä DNA Oyj. Viitattu 17.7.2024.
- ↑ Dna:n sketseissä oli ideaa 12.4.2007. Taloussanomat. Viitattu 6.3.2010.
- ↑ a b Markkinointi & mainonta
- ↑ MEN lausunto 8/2006 Muu hyvän tavan vastaisuus Keskuskauppakamari. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ DNA testaa podcasteja b2b-markkinoinnissa - "Turha kuvitella, että blogien tai natiivimainonnan lukuminuutit nousisivat" Markkinointi & Mainonta. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ Yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia – puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä Yle Uutiset. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ DNA tekee hädänalaisten lasten auttamisen helpoksi kampanjallaan Kauppalehti. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ a b DNA:n toimistolla on tyhjää, koska koko tiimi on Teneriffalla etätöissä Talouselämä. Viitattu 7.5.2018.
- ↑ a b Teleoperaattori tarjoaa mummoksi tai vaariksi tuleville työntekijöilleen viikon palkallisen vapaan Helsingin Sanomat. 6.2.2017. Viitattu 7.5.2018.
- ↑ Teija Sutinen: Työpäivä alkaa, kun Kaisa Kivikoski nostaa läppärin keittiön pöydälle – Tällaista on työ yrityksessä, jossa etätyö otettiin ohjelmaksi ja isovanhemmatkin saavat perhevapaan Helsingin Sanomat. 10.1.2019. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ Työelämä | Tietoliikenneyhtiö Dna tekee vasta-Applet, henkilöstön ei tarvitse palata lainkaan toimistolle Helsingin Sanomat. 14.6.2021. Viitattu 22.6.2021.
- ↑ a b Annika Korpimies: Näin Jussi Tolvanen kasvoi inhimilliseksi johtajaksi: ”Työelämässä ei tarvitse esittää, että kaikki on aina hyvin” Kauppalehti. Viitattu 27.4.2023.
- ↑ Väestöliitto toivoo etuja työntekijöille, joilla on kaukana asuva iäkäs omainen – DNA:ssa voi jo käyttää etätyömahdollisuutta tai ystäväpalvelua Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2020.
- ↑ Työnhaku | Dna palkkaa kesätyöntekijänsä ilman cv:tä Helsingin Sanomat. 22.1.2024. Viitattu 3.4.2024.
- ↑ Effie Awards Finlandin nettisivut (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.10.2014
- ↑ DNA tarjoaa kaikille isovanhemmaksi tuleville viikon palkallisen vapaan - palkittiin Vuoden työelämätekona iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2018.
- ↑ Digitaalisesti pätevien yritysten rima nousee: suomalaiset teleoperaattorit vertailun kärjessä Kauppalehti. Viitattu 7.5.2018.
- ↑ IPv6 avittaa kännyköiden lisäksi IoT-yhteyksiä - Uusiteknologia.fi Uusiteknologia.fi. 7.12.2017. Viitattu 9.5.2018.
- ↑ Ylen aamu-tv | Millainen on perheystävällinen työpaikka? areena.yle.fi.
- ↑ Maija Tamminen: Tässä ovat Great Place to Work -voittajat - "Hyvän työpaikan kehittäminen on päättymätön peli" Talouselämä. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Suomen parhaat työpaikat 2018 julkistettu - Great Place to Work® Finland www.greatplacetowork.fi. Arkistoitu 7.5.2018. Viitattu 7.5.2018. (espanja)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virallinen sivusto
- Pörssitieto: Finda Oy:n muodostuminen