Düsseldorf

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Düsseldorf
vaakuna
vaakuna

Düsseldorf

Koordinaatit: 51°13′N, 06°47′E

Valtio Saksa
Osavaltio Nordrhein-Westfalen
Hallintopiiri Düsseldorf
Piirikunta kaupunkipiiri
Hallinto
 – Pormestari Stephan Keller (CDU)[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 216,6[2] km²
Korkeus 38 m
Väkiluku (31.12.2022) 655 717[3]
 – Väestötiheys 3027 as./km²









Düsseldorf on Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääkaupunki. Kaupungissa asui vuoden 2023 lopussa yli 655 000 asukasta. Kaupunkia ympäröivällä Rheinlandin metropolialueella oli 8,7 miljoonaa asukasta vuonna 2019[4]. Düsseldorf sijaitsee varsinaisen Ruhrin alueen ulkopuolella, mutta on silti merkittävä teollisuuskeskus.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Düsseldorf sijaitsee Rein-joen varrella noin 30 kilometriä Kölnistä luoteeseen.[5] Sen pinta-ala on 216,6 neliökilometriä, josta 18,3 % on asuinalueita, 15,6 % liikennealueita, 7,3 % vesialueita, 9,4 % viheralueita ja 35,0 % maa- ja metsätalousalueita.[2].

Düsseldorf muodostaa oman kaupunkipiirinsä (kreisfreie Stadt),[6] eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista.

Osa-alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Düsseldorfin aluejaosta.

Düsseldorf on jaettu kymmeneen osa-alueeseen (saks. Bezirk), jotka on jaettu 49 kaupunginosaan (saks. Stadtteile). Osa-alueet kaupunginosineen ovat:[7]

  • Osa-alue 1: Altstadt, Carlstadt, Derendorf, Golzheim, Pempelfort, Stadtmitte
  • Osa-alue 2: Düsseltal, Flingern-Nord, Flingern-Süd
  • Osa-alue 3: Bilk, Flehe, Friedrichstadt, Hafen, Hamm, Oberbilk, Unterbilk, Volmerswerth
  • Osa-alue 4: Heerdt, Lörick, Niederkassel, Oberkassel
  • Osa-alue 5: Angermund, Kaiserswerth, Kalkum, Lohausen, Stockum, Wittlaer
  • Osa-alue 6: Lichtenbroich, Mörsenbroich, Rath, Unterrath
  • Osa-alue 7: Gerresheim, Grafenberg, Hubbelrath, Ludenberg
  • Osa-alue 8: Eller, Lierenfeld, Unterbach, Vennhausen
  • Osa-alue 9: Benrath, Hassels, Himmelgeist, Holthausen, Itter, Reisholz, Urdenbach, Wersten
  • Osa-alue 10: Garath, Hellerhof

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Düsseldorf on syntynyt 600–700-luvulla paikkaan, jossa pieni Düsseljoki virtaa Reiniin. Ensimmäinen maininta kaupungista on vuodelta 1135, tosin nimellä Dusseldorp. Vuonna 1186 kaupunki siirtyi Bergin suvun alaisuuteen ja he siirsivät hovinsa kaupunkiin 1280. Kaupunginoikeudet Düsseldorf sai Adolf V von Bergiltä 14. elokuuta 1288 Bergin voitettua Kölnin arkkipiispan sotajoukon.

Düsseldorf linnoitettiin ja julistettiin Bergin herttuakunnan pääkaupungiksi 1380. Tämän jälkeen kaupunkiin rakennettiin merkittäviä rakennuksia, kuten Pyhän Lambertuksen kirkko. Vuonna 1609 Jülich-Berg-Clevesin suku päättyi ja Düsseldorf päätyi Pfalzin ruhtinaiden alaisuuteen, jotka siirsivät hovinsa Düsseldorfiin.

Ruhtinas Johann Wilhelm II (hallitsi 1690–1716) ja vaimonsa Anna Maria Luisa de' Medici keräsivät suuren kokoelman taideteoksia, jotka ovat nykyisin näytteillä Stadtschlossissa. Vaaliruhtinas Karl Theodor kuitenkin peri Baijerin ja siirsi hovinsa Müncheniin. Köyhyys ja tuho iski Düsseldorfiin Napoleonin sotien myötä.lähde? 1815 kaupunki siirtyi Preussin alaisuuteen.[5]

Düsseldorfin rauta- ja terästeollisuus käynnistyi 1870-luvulla johtaen nopeaan talouskasvuun[5], ja vuoden 1882 sadantuhannen väkiluku tuplaantui vuoteen 1892 mennessä. Ensimmäinen ja toinen maailmansota tuhosivat Düsseldorfia. Toisessa maailmansodan koko kaupunki käytännöllisesti katsoen tuhoutui pommituksissa. Kaupungin 5 100 juutalaisesta selvisi hengissä vain 249.lähde? Düsseldorfissa oli myös Buchenwaldin keskitysleirin alaleiri, jossa pidettiin puolalaisia vankeja.

Brittien miehityshallinnon alaisuudessa Düsseldorfista tuli Nordrhein-Westfalenin pääkaupunki 1946 ja kaupunki jälleenrakennettiin nopeasti.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rheinturm

Düsseldorf on kansainvälisesti merkittävä vähittäiskaupan, palveluiden ja viestintäalan keskus.[8] Sen bruttokansantuote vuonna 2019 oli yli 53 miljoonaa euroa, ja Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa vain Kölnin bruttokansantuote oli suurempi.[9]

Düsseldorfin selvästi suurin teollisuuden sektori on palvelut, jonka osuus bruttoarvonlisäyksestä vuonna 2021 oli 82,7 prosenttia ja työvoimasta yli 85 prosenttia. Finanssi- ja vakuutuspalvelut, kauppa, viestintäala, messut, media-ala, luovat alat ja muotoilu sekä muotiala ovat keskeisimpiä tekijöitä palvelusektorilla.[10]

Düsseldorf tunnetaan Saksan mainosalan keskuksena, ja siitä on tullut myös tietoliikennealan keskus. Kaupungissa on 18 internet-yhteydentarjoajaa ja kaksi suurinta matkapuhelinoperaattoria, D2 Vodafone ja E-Plus pitävät siellä päämajaansa. Düsseldorf on myös rahamaailman keskus.[5] Kaupungissa on 170 luottolaitosta ja 130 vakuutusyhtiötä ja yksi Saksan suurimmista pörsseistä. Paperimedioista kaupungissa on 200 julkaisutaloa, jotka ovat siirtyneet myös internetiin. TV-kanavista CNN, NBC Giga ja QVC ovat sijoittuneet Düsseldorfiin, kuten myös Saksan suurin elokuvayhtiö, Riech-Group.

Düsseldorfin teollisuus tuottaa esimerkiksi rautaa, terästä, kemikaaleja ja lasia.[5]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Düsseldorfin kansainvälinen lentoasema sijaitsee kuusi kilometriä kaupungista pohjoiseen. Vuonna 2022 lentoasemalla kävi 16 miljoonaa matkustajaa ja sen kautta kulki keskimäärin noin 390 lentoa päivässä[11]. Lentokentällä on noin 12 minuutin matka kaupungin keskustasta S-Bahn-rataa pitkin.

Düsseldorf on myös suuri rautateiden risteysasema. Kaupungissa pysähtyy päivittäin noin 1 000 junaa.lähde? Keskusasema, Düsseldorfin päärautatieasema, sijaitsee Konrad-Adenauer-Platzilla, kaupungin keskustassa.

Moottoritiet A3, A44, A46, A52, A57 ja A59 kulkevat Düsseldorfin kautta.

Düsseldorfissa sijaitsee kolme satamaa Rein-joen varrella.[5]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Düsseldorfin asukasluku vuoden 2023 lopussa oli kaupungin tilastojen mukaan 655 717.[3] Asukasluku on ollut 2010-luvulla kasvussa, sillä vuonna 2013 asukkaita oli 613 446. Kymmenessä vuodessa asukasluku oli kasvanut 6,5 prosenttia.[12] Düsseldorfin asukasluku oli suurimmillaan vuonna 1962, jolloin siellä asui 702 596 ihmistä. Teollisuuden häviämisen seurauksena väkiluku alkoi laskea, mutta talouden keskittyminen uudestaan palvelualalle alkoi 1980-luvulla jälleen tuoda kaupunkiin lisää asukkaita.[13]

Düsseldorfin asukkaista vuonna 2022 noin 25,1 prosenttia oli ulkomaalaisia. Vuonna 2013 ulkomaalaisten osuus oli ollut 19,7 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten osuus vuonna 2022 oli 44,6 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat turkkilaiset, ukrainalaiset ja kreikkalaiset.[12] Düsseldorfissa on merkittävä japanilainen yhteisö, johon kuuluu yli 6 000 ihmistä. Se on Euroopan kolmanneksi suurin japanilaisyhteisö. Vain Lontoossa ja Pariisissa on suurempi.[12][14]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinrich-Heine-Universität sijaitsee kaupungin eteläosassa. Muita akateemisia oppilaitoksia ovat Clara Schumann Musikschule, Fachhochschule Düsseldorf, Robert Schumann Musikhochschule ja Kunstakademie Düsseldorf.lähde?

Taide-elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettu elektronisen musiikin yhtye Kraftwerk on kotoisin Düsseldorfista. Vuoden 2011 Eurovision laulukilpailu käytiin Düsseldorfin Esprit-arenalla.[15] Paikkakunta tunnetaan myös Düsseldorfin koulukunnasta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.wahlergebnisse.nrw/kommunalwahlen/2020/index_obb_lr.shtml Viitattu 1.6.2022.
  2. ↑ a b Statistiche Daten (PDF) (s. 2) Landeshaupstadt Düsseldorf. Viitattu 13.9.2023. (saksaksi)
  3. ↑ a b Bevölkerungsstatistik 2023: Düsseldorf wächst weiter Düsseldorf. Viitattu 22.6.2024. (saksaksi)
  4. ↑ Metropolregion Rheinland deutsche-metropolregionen.org. Viitattu 13.9.2023. (saksaksi)
  5. ↑ a b c d e f Düsseldorf britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Bevölkerung nach Gemeinden Landesbetrieb IT.NRW. Viitattu 13.9.2023. (saksaksi)
  7. ↑ Düsseldorf im Überblick Düsseldorfin kaupunki. Arkistoitu 13.2.2010. Viitattu 16.10.2010. (saksaksi)
  8. ↑ Düsseldorf, the business location (PDF) Düsseldorf Tourismus. Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Wirtschaft (PDF) Düsseldorf. Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Region in Zahlen IHK Düsseldorf. Viitattu 23.6.2024. (saksaksi)
  11. ↑ ADV-Monatsstatistik Dezember 2022 (PDF) (s. 12–13) Flughafenverband ADV. Viitattu 13.9.2023. (saksaksi)
  12. ↑ a b c Fabian Kreutzer: Demografiemonitoring 2013 bis 2022 (PDF) Landeshauptstadt Düsseldorf Amt für Statistik und Wahlen. Viitattu 22.6.2024. (saksaksi)
  13. ↑ Arne Lieb: Vom Dorf zur Metropole Rheinisches Post. 7.1.2024. RP Digital GmbH. Viitattu 22.6.2024. (saksaksi)
  14. ↑ Christian Bongers: Klein-Tokio am Rhein Deutschlandfunk.de. 26.5.2018. Deutschlandradio. Viitattu 22.6.2024. (saksaksi)
  15. ↑ Information for Concert and Show Organisers & TV Productions espritarena.de. Arkistoitu 15.7.2017. Viitattu 21.7.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Düsseldorf&oldid=22647147”