Cupisniquen kulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cupisnique-keramiikan ehkä tunnetuin saviastia.

Cupisniquen kulttuuri oli intiaanien luoma varhainen Perun pohjoisrannikon kulttuuri, joka oli ainakin osittain Chavínin kulttuurin aikalainen. Kulttuuri oli Trujillon seuduilla asuneiden intiaanien luoma. Kulttuuri alkoi 1500–1200 eaa. ja päättyi 500–200 eaa. Se tunnetaan parhaiten keramiikastaan. Kulttuuri edelsi Gallinazoa ja Mochicaa. Kulttuurin keramiikka kuvaa usein sen jumaluuksia ja ihmisuhreja.

Uskonto taiteessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cupisniquen kulttuuri oli ajalle tyypillinen Keski-Andien kulttuuri. Siinä palvottiin ainakin hämähäkkijumalaa. Ihmisuhrit olivat tavallisia. Taiteessa kuvataan pään irtileikkaajaa, joka saattoi olla ihminen, hirviö, lintu, kala ja hämähäkki. Tämä tarkoittaa eri jumalia, joita lepytettiin uskonnossa ihmisuhreilla.

Yleisiä koristeluja olivat jaguaarit, nuoran yhdistämät tai verkkomaiseen pussiin pistetyt ihmispäät, vangit, villieläimet, uurteiset ihmiskasvot ja kasvit.[1] Uurteiset ihmiskasvot saattavat esittää pappia tai shamaania. Keramiikassa on joskus epäsymmetrisiä aiheita, joissa toinen puoli esittää ihmistä, toinen jumalaa: kissaa tai hämähäkkiä. Kulhoissa on lähes aina kissapeto tai hämähäkki, ja uhraamisesta kertovia kuvia. Luultavasti tämä liittyy hedelmällisyyteen: uhrattiin hedelmällisyyden jumalalle.[1] Myöhempi Mochen kulttuuri lisäsi näihin skorpionin ja ravun. Hämähäkkijumala oli luultavasti sateen, metsästyksen ja sodan jumala.

Hämähäkki myös luonnossa katkoo uhrin pään. Cupisniquen taiteessa eläinhahmoja on usein sekoitettu. Monesti hämähäkille on kuvattu kissaeläimen kita ja linnun nokka. Andien varhaisessa kulttuurissa jaguaarijumala oli maata kuvaava jumala, ja petolintujumala taivaanjumala. Myös vettä kuvaava käärmejumala esiintyy taiteessa. Jaguaari myös liitetään poppamieheen. Käärme on joko boa tai anakonda, ja liittyy maanalaisin lähteisiin ja sateisiin.[2] Jaguaari liittyy sademetsien uskonnoissa shamaaniin.[3]

Cupisniquen kulttuurin alkuperä lienee myöhäisen esikeraamisen ja alkujakson kulttuurikehityksessä. Chavínin kulttuuri levisi Cupisniquen synnyttyä sen alueelle. Hautalöytöjen mukaan kulttuuri olisi ollut melko tasa-arvoinen.[1]

Löytöpaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cupisniquen kulttuuri ulottui Virú- ja Lambayequejokien laaksoihin ja näiden välille.

Kulttuurin löytöpaikkoja ovat Ventarrón Chiclayon lähellä, Huaca de los Reyes Mochejoen laaksossa, ja Poemape hieman pohjoisempana rannikolla. Kulttuuriin liittyivät myös Ñañañique, Huaca Lucia, Puemape, Punkuri, Moxeque, Cupisnique ja huomattavasti etelämpänä Caragay ja Cardal.[4]

Cupisnique levittäytyi Perun pohjois- ja keskirannikolla ja vuorilla, samaan aikaan kuin Chavínin kulttuuri Perun vuoristossa kohti etelää ja Tiwanakua. Myöhempi Cupisniquen keramiikka sai Chavín-vaikutteita. Ei tiedetä, oliko Cupisnique osa Chavínin kulttuuria

Kulttuuri vaikutti myöhemmän Gallinazon kulttuurin, Mochen edeltäjän, syntyyn. Se vaikutti myös kulttuureihin Salinar ja Vicús.

  • Ilmonen, Anneli Jyrki K. Talvitie (toim.): Inkat ja heidän edeltäjänsä : Perun kolme vuosituhatta 4.3.–29.7.2001. Tamperaan taidemuseon julkaisuja 95,. Tampereen taidemuseo, 2001. ISBN 952-9549-63-6 ISSN 0782-3746
  1. a b c Ilmonen & Talvitie 2001, s. 21
  2. Ilmonen & Talvitie, s. 23
  3. Ilmonen & Talvitie, s. 22
  4. Higueras, Alvaro: The Formative Period Arqueologia Andina y Tiwanaku Andean and Tiwanaku Archaeology. Viitattu 4.7.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]