Chavínin kulttuuri
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Chavínin kulttuuri oli nykyisen Perun ylänköalueelle levittäytynyt korkeakulttuuri. Chavínkulttuuri tunnetaan kiviarkkitehtuuristaan ja kiviveistoksistaan, jotka liittyivät uskonnollisiin uhrirituaaleihin. Chavínin aikana metallit tulivat ja kangaspuut yleistyivät käytössä, ja maissi levisi laajalle.
Kulttuurin alku sijoittuu noin 800 eaa. ja se tuhoutui suunnilleen 200 eaa. Kulttuuri on nimetty Chavín de Huantarin alueen mukaan.
Chavínin kulttuuria on pidetty Perun vanhimpana kulttuurina. Nykyisin tiedetään, että jo ennen sitä Perun rannikon jokilaaksoissa kukoisti monia paikalliskulttuureja niin sanotulla alkujaksolla noin 1800–800 eaa. Niihin liittyi suuria temppelikeskuksia. Chavínin piirteet alkoivat kehittyä rannikon keskuksissa ehkä jo 1500 eaa. Chavínin kulttuuri alkoi kukoistaa vasta monien suurten rannikon keskusten kuten Cerro Sechinin romahdettua noin 900 eaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä Chavín oli rannikon aiempien kulttuurien rappiota, toisten mielestä huipentumaa. Ei tiedetä, levisikö Chavín rannikon kulttuurien luhistuttua, vai kukistivatko Chavínin hallitsijat rannikon kulttuurit.
Chavínia sanotaan arkeologien kielenkäytössä laajuutensa takia Perun "varhaiseksi horisontiksi". Se syntyi, kun rannikon alkujakson U-kirjaimen muotoisten temppelien traditio romahti, ja maissista tuli pääviljalajii. Chavín levisi Andien vuoristossa Tiwanakuun asti etelään ja Cupisnique Perun pohjoisrannikolla.
Chavinin edeltäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chavínilaisia piirteitä on ollut rannikolla ehkä jo 1500–1300 eaa.
Chavínia muistuttavaa kulttuuria esiintyi Perun alkujakson lopulla noin 1300–850 eaa. Cerro Sechínin kaiverrukset ajoittuvat vuoteen 1300 eaa. Cerro Sechínistä on löydetty kiviveistoksia ajalta noin 1300 eaa. "Chavinoidi"-kerrostuma oli Kotoshissa noin 1200–870 eaa. Samoin La Galgadassa ja Shillacotossa oli "chavinismia" noin 1200–900 eaa. Rannikon Huaca de los Reyesin temppeliveistokset muistuttavat Chavinia noin 1200 eaa. Anconissa ja Garagayssa oli "chavinoideja" noin 1000 eaa. [1]
Chavínin yhtenäiskulttuuri saattaa merkitä varhaisen valtakunnan levittäytymistä alueelle tai kaupan voimistumista. Tähän saattaa liittyä rannikon varhaisen muotoutumiskauden paikalliskulttuurien heikkeneminen noin 1100–600(?) eaa. Noin 900–700 eaa. monet rannikon keskukset luhistuivat. Varsinainen Chavínin kulttuuri syntyi noin 800 eaa, ja levisi laajalle noin 400 eaa[1].
Chavínkulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chavínin kulttuuri levisi alussa Perun pohjoisesta vuoristosta keskiseen ja eteläiseen vuoristoon. Sen jälkeen kulttuuri saapui rannikolle ja Perun etelärannikolle, muun muassa Carhuaan ja Ocucajeen ja Titicacajärven lähelle Pucaraan.
Chavín de Huantarin huippuvaihe oli 500–200 eaa.[2]
Chavín de Huantarista on löydetty noin 72×75 metrin kokoinen Castillo, kivinen rakennelma, jonka muurissa on jaguaarijumalan päitä. Paikalla on myös "suuri aukio", neliömäinen syvennys. On päätelty, että Chavínin kulttuuri on tullut paikkaan muualta. Monet Chavínin kulttuurin piirteet noudattavat vanhaa rannikon perinnettä: U-kirjaimen muotoiset temppelit ja pyöreät syvennykset.
Chavín de Huantarissa lienee asunut vain noin 3 000–4 000 asukasta. Paikka oli pieni verrattuna rannikon suuriin "metropoleihin". Chavínin aikana kulttuuri muuttui: keksittiin kangaspuut, metallia opittiin käsittelemään taitavasti, keramiikkaa muotoiltiin ja koristeltiin ja maissi levisi laajalle.
Kulttuuri oli huipussaan noin 400–200 eaa. Siihen liittyy niin sanottu Cupisniquen keramiikka. Kulttuurille on ominaista muun muassa massiiviset kiviveistokset. Titicacajärven eteläpuolella taas vaikutti 600–100 eaa. Chiripan kulttuuri, etelässä kukoisti Paracaskulttuuri.
Aikajako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräs aikajako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chavín-kausi jaetaan Urabarriun, Chakinanin ja Jarabarriuhun n. 1100–250 eaalähde?
- 900–500 eaa. Ubarriu: Muutama sata asukasta, hajanainen asutus
- 500–400 eaa. Chakinani: kauppa lisääntyi, ihmiset muuttivat seramoniakeskuksen ympärille
- 400–250 eaa. Jabarriu: Väestö kasvoi nopeasti. Pääkeskus ja ylempänä vuoristossa satelliittikeskuksia. Yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja työnjakoa. Rikkaat asuivat temppelin lähellä, köyhemmät kauempana.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Michael Coe, Dean Snow & Benson Elizabeth: Atlas of Ancient America, An Equinoix Book, Oxford 1986, Facts on File 1986. ISBN 0-8160-1199-0 (englanniksi), s. 178
- ↑ Maria Loghena, Walter Alva: Historialliset kulttuurit, Peru, s. 18. Suomentanut Eija Kämäräinen. Weilin+Göös, 2009. ISBN 978-951-0-32994-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Chavín - Perun kulttuurien äiti[vanhentunut linkki] – Verkkoartikkeli Tiede-lehdessä