Crisu Ristseppä

Jukka "Crisu" Ristseppä on suomalainen kitaristi.

Muusikon ura

Ensimmäisen oman kitaransa Ristseppä sai lahjaksi jouluna 1967. Alkuun kitaransoitossa Ristseppä oli kuitenkin päässyt jo tätä ennen kavereidensa kitaroilla.^lähde? Ristsepän ensimmäinen vakituinen yhtye oli Aivoaine. Ristseppä erosi kuitenkin pian yhtyeestä musiikillisten erimielisyyksien vuoksi, sillä hän olisi halunnut soittaa merkittävästi enemmän soolo- kuin rytmikitaraa.^{selvennä lähde?}

Aivoaineen jälkeen Ristseppä soitti lyhyen aikaa Olli Ödnerin yhtyeessä Kolera sekä Remu Aaltosen pikkuveljen yhtyeessä, jonka riveissä hän soitti Hurriganesin lämmittelijänä Työväen Talolla vuonna 1972. Samana vuonna Ristseppä päätyi soittamaan samaan kokoonpanoon Frank Robsonin, Raikka Rautarinteen ja Holle Holopaisen kanssa. Tämän kokoonpanon ohjelmisto koostui Spencer Davis Groupin ja Trafficin kappaleista. Yhtye teki kuitenkin vain yhden esiintymisen Eteläsuomalaisessa osakunnassa vanhan Bio Bion yläkerrassa. Ristseppä teki myös Vanha Isäntä -yhtyeen kanssa joitakin blueskeikkoja. Hän soitti myös Rotweilers-yhtyeessä. Crisu Ristseppä on lisäksi soittanut studiosessioita muun muassa Salomonin kanssa Matin ja Tepon levy -yhtiössä M & T Productions sekä Päivi Paunun taustayhtyeessä vuosina 1972–1973 ja 1973–1977.

Ristseppä oli kitaristina ja lauluntekijänä helsinkiläisessä Jig-Saw-yhtyeessä, joka julkaisi ainoan albuminsa Ujo poika vuonna 1975 sekä Riki Sorsan toimiessa solistina. Viimeisen singlensä yhtye julkaisi vuonna 1977. Muutama kuukausi tämän jälkeen hän keikkaili afroamerikkalaisen muusikon kanssa Tanskassa ja asui Kööpenhaminassa.

Kööpenhaminassa asuttuaan Ristseppä liittyi yhtyeisiin Stars ja Johnny Savage and the Riders, jonka vuonna 1979 ilmestyneen Night Bar Boogie -albumin nimikkokappale oli Ristsepän tekemä. Johnny Savage and the Ridersin riveissä hänet nähtiin myös Visa Mäkisen elokuvassa Voi juku – mikä lauantai.

Vuonna 1978 Ristseppä liittyi Limousine-yhtyeeseen, jonka muut jäsenet olivat Zape Leppänen, Ari Vaahtera ja Tapio Niemelä. Yhtye julkaisi ensimmäisen singlensä vuonna 1979 ja seuraavan vuonna 1981 Leppäsen ja Vaahteran kuuluessa samaan aikaan myös Bluesoundsiin.

Ristseppä soitti vuonna 1980 Kojon yhtyeessä, joka tuolloin esiintyi muun muassa Roskilden rockfestivaalilla. Tämän jälkeen Ristseppä soitti vuonna 1981 Riki Sorsan yhtyeessä ja myös Tapio Niemelä Blues Bandissa, joka vuonna 1981 julkaisi albumin Blues Ain't Bad. Yhtye muutti sittemmin nimekseen BAL-8.

1980-luvun puolivälissä Ristseppä soitti Who's Muddy Shoes -yhtyeessä Pete Nurmen, Luumu Kaikkosen ja rumpali Tipi Järvisen kanssa. Tämän jälkeen Ristseppä muutti Ruotsiin. Vuodesta 1996 Ristseppä jatkoi keikkailua esiintyen muun muassa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla kanteleensoittaja ja laulaja Liisa Matveisen kanssa.

Samana vuonna 1996 Ristseppä osallistui Järvenpään Bluesfestivaaliin Los Tacos -yhtyeen vieraana soittaen Dave Lindholmin kanssa. Ristseppä oli Limousine-yhtyeen riveissä soittanut Lindholmin kanssa yhdessä myös saman festivaalin päälavalla vuonna1979.

Vuonna 2014 Ristseppä esiintyi Espan lavalla Ile Rantamäki & Blue$brokers -yhtyeen vieraana kahtena peräkkäisenä päivänä.

Tukholmassa Ristseppä on myös vieraillut muiden yhtyeiden keikoilla ja soittanut muun muassa Jukka Tolosen kanssa. Ari Kyyrön kirjanjulkaisutilaisuudessa Natsalla hän soitti Bluesprofessionales yhtyeessä (Häkä Virtanen basso, Antti Tammilehto kitara ja laulu sekä Nipa Manninen rummut). Viime vuosina Ristseppä on soittanut muun muassa Juhani Haaviston kanssa Seinäjoella "Vekseliaukion bileissä" erilaisissa kokoonpanoissa.

Ristseppä keikkailee aktiivisesti sekä Suomessa että Ruotsissa.