Cranbrook Educational Community
Cranbrook Educational Community on Yhdysvaltojen Michiganissä sijaitseva useista oppilaitoksista ja museoista koostuva kampus, jonka yhtenä pääsuunnittelijana ja ensimmäisenä johtajana toimi suomalainen arkkitehti Eliel Saarinen.
Cranbrook Educational Communityn perusti 1900-luvun alussa sanomalehtikustantaja George Gough Booth. Kampus sijaitsee Detroitin esikaupungissa nimeltä Bloomfield Hills, ja se koostuu Cranbrookin alakoulusta, yläkoulusta ja high schoolista (Cranbrook Schools), taideakatemiasta (Cranbrook Academy of Art), taidemuseosta (Cranbrook Art Museum), tiedeinstituutista (Cranbrook Institute of Science) kaukoputkineen ja planetaarioineen sekä George Boothin perheelle rakennetusta talosta (Cranbrook House and Gardens). Kampusalueella on myös Christ Church Cranbrook -niminen kirkko, joka kuuluu Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon Michiganin hiippakuntaan.[1] Kampusalueen kokonaispinta-ala on nykyisin 129 hehtaaria. Alue sai nimensä perustaja Boothin isän synnyinkaupungista Cranbrookista, joka sijaitsee Englannin Kentissä.
Cranbrookin kampus tunnetaan arts and crafts -tyylisestä arkkitehtuuristaan, ja se lukeutuu Yhdysvaltojen kansallisesti merkittäviin historiakohteisiin. Sen toisena suunnittelijana toimi Eliel Saarisen ohella monista Detroitiin suunnittelemistaan rakennuksista tunnettu Albert Kahn. Alueella on paljon ruotsalaisen Carl Millesin ja amerikkalaisen Marshall Fredericksin veistoksia. Milles ja Fredricks myös viettivät monia vuosia Cranbrookin taideakatemian opettajina eli residenssitaiteilijoina.
Cranbrook Schools
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen George Boothin alueelle perustamista kouluista oli Bloomfield Hills School, joka oli tarkoitettu seudun asukkaiden lapsille. Seuraavaksi hän rakennutti Cranbrookiin poikien sisäoppilaitoksen parhaiden englantilaisten yksityiskoulujen mallin mukaan. Arkkitehdiksi hän valitsi suomalaisen Eliel Saarisen, ja rakennus valmistui vuonna 1928. Päärakennuksen lisäksi kouluun kuuluu kolme asuntolarakennusta (Stevens Hall, Page Hall ja Coulter Hall) sekä kaksi liikuntarakennusta (Lerchen Gymnasium ja Keppel Gymnasium) ja urheilukenttä Thompson Oval. 1970-luvulla poikakoulun yhteyteen rakennettiin myös Gordon Science -niminen luonnontieteiden koulurakennus.
George Boothin puoliso Ellen Scripps Booth suostutteli miehensä rakennuttamaan Cranbrookiin myös tyttökoulun. Booth antoi vaimolleen tehtäväksi vetää kouluprojektia, ja lopputulos sai nimen Kingswood School for Girls. Sen suunnittelussa Ellen Booth antoi Eliel Saariselle varsin vapaat kädet, ja arkkitehti päätyi kokoamaan kaikki koulun toiminnot yhteen suureen rakennukseen.
Vuonna 1986 Cranbrookin poika- ja tyttökoulut yhdistyivät nimellä Cranbrook Kingswood Upper School.
Cranbrook Academy of Art
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Cranbrook Academy of Art perustettiin vuonna 1932, ja siitä tuli yksi merkittävimmistä taideoppilaitoksista Yhdysvalloissa. Usein Saksan Bauhausiin rinnastettu taideakatemia on vuonna 1984 The New York Timesissa julkaistun artikkelin mukaan vaikuttanut ratkaisevasti siihen, miltä nykyajan Yhdysvallat näyttää.[2]
Taideakatemia käyttää Bauhausin tavoin opetusmenetelmänä 10–16 opiskelijan pienryhmiä, joita kutakin ohjaa yksi ainoa residenssitaiteilija läpi opiskeluvuosien. Oppilaitoksen graduate-ohjelmaan ei kuulu lainkaan erityisiä kursseja vaan ainoastaan omatoimisia projekteja ohjaajan valvonnassa.
Cranbrookin taideakatemia noteerataan yleensä korkealle amerikkalaisten medioiden säännöllisesti julkaisemissa eri korkeakoulujen rankinglistoissa. Nykyisin siellä voi opiskella arkkitehtuuria, graafista suunnittelua, teollista muotoilua, keramiikkaa, tekstiilitaidetta, metallitaidetta, maalausta, valokuvausta, taidegrafiikkaa ja kuvanveistoa.
Cranbrookin taideakatemiassa opiskelleisiin nimiin kuuluvat Harry Bertoia, Charles Eames, Duane Hanson, Fumihiko Maki, Ralph Rapson, Eero Saarinen ja Daniel Libeskind, joka toimi myös koulun opettajana vuosina 1978–1985.
Cranbrook Art Museum
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cranbrook Art Museumin pysyvän kokoelman nimiä ovat Charles ja Ray Eames, Harry Bertoia, Maija Grotell ja Carl Milles sekä Robert Motherwell, Andy Warhol ja Roy Lichtenstein.[3] Museo valmistui Eliel Saarisen suunnittelemana vuonna 1942 yhteiseen rakennukseen taideakatemian kanssa. Vuosina 2009–2011 museo oli suljettu korjaus- ja laajennustöiden vuoksi. Museo järjestää kiertokäyntejä Eliel Saarisen itselleen suunnittelemaan taloon kampusalueella.[4]
Cranbrook House and Gardens
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cranbrook House and Gardens tarkoittaa Albert Kahnin kampuksen perustajan George Boothin käyttöön suunnittelemaa, vuonna 1908 valmistunutta taloa ja sen puutarhaa. Toukokuusta lokakuuhun vierailijat voivat opastetuilla kiertokäynneillä nähdä talon alimman kerroksen kymmenen huonetta, joissa on paljon tekstiili- ja veistotaidetta. Talon ylemmät kerrokset toimivat kampusalueen hallintotoimiston tiloina.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Coir, Mark: Cranbrook: A brief history[vanhentunut linkki], Cranbrook.edu 2005.
- ↑ Goldberger, Paul: The Cranbrook Vision, The New York Times Magazine 8.4.1984.
- ↑ Cranbrook Art Museum (Arkistoitu – Internet Archive), cranbrook.edu.
- ↑ Slade, Roy: Saarinen House and Garden: A Total Work of Art[vanhentunut linkki], Harry Abrams 1995. ISBN 978-0-8109-4462-6.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cranbrook Educational Community Wikimedia Commonsissa
- Kuvia Cranbrookista Flickr-palvelussa
- Cranbrookin virallinen sivusto
- Design in America : the Cranbrook vision, 1925-1950, The Metropolitan Museum of Art
- Clark, Robert J. ym.: Design in America: The Cranbrook Vision, 1925–1950. New York: Harry N Abrams 1984. ISBN 978-0-8109-0801-7.
