Kommagene

Antiokhos I kättelee Heraklesta.

Kommagene (m.kreik. Kομμαγηνή, lat. Commagene) oli kuningaskunta, joka sijaitsi Eufratin yläjuoksulla. Kommagenen pääkaupunki oli Samosata.

Historia

Kommagene mainitaan jo assyrialaisissa teksteissä Assyrian liittolaisena. Vuonna 708 eaa. Sargon II liitti Kommagenen Assyriaan. Hellenistisellä ajalla Kommagene riistäytyi seleukidien hallinnasta vuonna 162 eaa. Kommagenen hellenistisistä hallitsijoista tärkein oli Antiokhos I Theos, joka hallitsi 69–40 eaa. Antiokhos I avusti Pompeiusta tämän sotiessa parthialaisia vastaan. Augustuksen aikana Kommagenestä tuli Rooman vasalli. Vuonna 17 Tiberius syrjäytti Antiokhos III:n, mutta Caligula asetti valtaistuimelle Antiokhos IV:n, joka hallitsi vuoteen 72. Vespasianus syrjäytti hallitsijasuvun viimeisen jäsenen.

Luettelo Kommagenen hallitsijoista

Kommagenen satraapit

• Samos I, 290–260 eaa.
• Arsames, 260–228 eaa.
• Kserkses, 228–201 eaa.
• Ptolemaios, 201–163 eaa.

Kommagenen kuninkaat

• Ptolemaios 163–130 eaa.
• Samos II Theosebes Dikaios, noin 130–109 eaa.
• Mithradates I Kallinikos, 109–69 eaa.
• Antiokhos I Theos Dikaios Epifanes Filorhomaios Filhellen, 69–36 eaa.
• Mithradates II, noin 36–20 eaa.
• Antiokhos II, kuoli 29 eaa.
• Mithradates III, 20–12 eaa.
• Antiokhos III, 12 eaa. – 17 jaa.
• Rooman vallan alla, 17–38 (osana Syrian provinssia)
• Antiokhos IV Epifanes, 38–72
• Rooman vallan alla, 74– (osana Syrian provinssia)