Cyndi Lauper

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Cindy Lauper)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cyndi Lauper
Cyndi Lauper vuonna 2008.
Cyndi Lauper vuonna 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt22. kesäkuuta 1953 (ikä 71)
Muusikko
Taiteilijanimi Cyndi Lauper, Cyn, Mona Flambè[1]
Aktiivisena 1977–
Tyylilajit pop, poprock, dance rock, new wave, blues
Soittimet akustinen kitara ja Appalachian dulcimerView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt Epic Records, Portrait (käännä suomeksi) ja Downtown RecordsView and modify data on Wikidata
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.cyndilauper.com

Cynthia Ann Stephanie ”Cyndi” Lauper (s. 22. kesäkuuta 1953) on 1980-luvulla tunnetuksi tullut yhdysvaltalainen säveltäjä, poplaulaja, näyttelijä, tuottaja ja filantrooppi.[1][2]

Cyndi Lauper syntyi New Yorkissa sveitsiläis-amerikkalais-saksalaiselle Fred Lauperille ja sisilialais-amerikkalaiselle Catrine Dominiquelle.[2] Hän vietti lapsuutensa Ozone Parkin kaupunginosassa Queensissä.[3] Hän aloitti uransa cover-yhteessä, mutta ryhtyi jo varhain esittämään omia kappaleitaan. 1980-luvulla hän julkaisi rockabillyalbumin Blue Angel -yhtyeessä, mutta yhtye hajosi ja Lauper ajautui taloudellisiin ongelmiin.

Vuonna 1983 musiikkituottaja David Wolff tuotti Cyndi Lauperin albumin She's So Unusual, josta tuli suuri menestys. Poppia ja rockia yhdistelevä albumi tuotti popklassikot ”Girls Just Wanna Have Fun” ja ”Time After Time”. Lauper voitti albumilla parhaan uuden tulokkaan Grammy-palkinnon, ja hänestä tuli ensimmäinen naisartisti, jolla oli samalta albumilta neljä singleä top 5 -singlelistalla. Laulaja oli suosittu teini-ikäisten keskuudessa ja toi 1970-luvun punk-sävytteisen tyylin jälleen muotiin. Lauperin uskottiin kestävän jopa samana vuonna laulamisen aloittanutta Madonnaa kauemmin pop-ikonina. She's So Unusualia myytiin yli 16 miljoonaa kappaletta. Albumin tuottanut Wolff ja Cyndi Lauper alkoivat seurustella albumin työstämisen yhteydessä.

Lauper esiintyi WWE:n showpainitapahtumien avajaisissa joitakin kertoja vuosina 1984 ja 1985, koska hän oli painija Wendi Richterin manageri. Joitakin painijoita esiintyi myös Lauperin videoilla. Myöhemmin hän on kuvaillut yhteistyökautta painijoiden kanssa hauskaksi, mutta hänen mukaansa se vähensi hänen kunnianhimoaan.

Vuonna 1985 Lauper lauloi Michael Jacksonin sekä Lionel Richien kirjoittamassa kappaleessa ”We Are the World”, jonka tuotto meni Afrikan nälkäänäkeville.

Levytettyään kappaleen ”The Goonies 'R' Good Enough” vuonna 1986 elokuvaa Arkajalat (alkuperäiseltä nimeltään The Goonies) varten Lauper julkaisi toisen studioalbuminsa True Colors. Esikoisalbumia kypsempi ja rauhallisempi albumi nousi Billboard-listan neloseksi, ja albumin nimikappaleesta ”True Colors” tuli Cyndi Lauperin toinen platinalevyn edestä myynyt listaykkönen. Albumi sisälsi myös Lauperin laulaman tunnusmusiikin televisiosarjalle Pee-wee's Playhouse nimellä ”Ellen Shaw”. True Colors -albumia myytiin kaikkiaan yli 12 miljoonaa kappaletta. Jo toisen menestysalbuminsa julkaisun jälkeen Lauper lähti True Colors World Tour-konserttikiertueelle, joka kattoi koko maailman ja kesti lähes koko vuoden 1987.

Vuonna 1988 Lauper esiintyi komediassa Vibes, joka sai kriitikoilta huonot arvostelut ja jäi myös menestykseltään vaatimattomaksi. Myöskään komediaa varten tehty soundtrack Hole in My Heart (All the Way to China) ei menestynyt.

Cyndi Lauperin kolmas studioalbumi, vuonna 1989 julkaistu A Night to Remember, sai hyvät arvostelut, mutta jäi myynniltään odotettua heikommaksi. Albumilta julkaistiin vain yksi single, I Drove All Night, joka oli Billy Steinbergin and Tom Kellyn alun perin Roy Orbisonlle tekemä kappale. Albumia A Night to Remember myytiin noin viisi miljoonaa kappaletta, ja Lauper sai Grammy-ehdokkuuden laulustaan kappaleessa ”I Drove All Night”.

Vuonna 1990 laulaja vieraili Roger Watersin suuressa The Wall -konsertissa Berliinissä, mutta sai ”Another Brick in the Wall” -esityksestään kielteiset arvostelut. Samana vuonna ensi-iltansa saanut Lauperin toinen elokuva Off and Running jäi vähälle huomiolle, mutta elokuvan kuvauksissa Lauper tapasi näyttelijä David Thorntonin, jonka kanssa hän avioitui 24. marraskuuta 1991.[1]

Saatuaan vuonna 1990 kielteistä kritiikkiä Lauper jäi tauolle. Hän teki kuitenkin paluun vuonna 1993 albumillaan Hat Full of Stars, joka sai hyvät arvostelut, mutta jäi silti myynnillisesti pettymykseksi. Albumilla Lauper kokeili uutta musiikkityyliä, R&B:tä, ja albumin tuotti Junior Vasquez. Albumin kappaleissa hän käsitteli muun muassa perheväkivaltaa ja aborttia.

Vuonna 1995 Cyndi voitti parhaan komediasarjassa vierailevan näyttelijän Emmy-palkinnon esiintymisestään sarjassa Hulluna sinuun. Lauper julkaisi myös hittikokoelmansa 12 Deadly Cyns... and Then Some, joka sisälsi muutaman uuden kappaleen ja uuden version Lauperin ensimmäisestä suuresta hitistä ”Hey Now (Girls Just Want To Have Fun)”. Albumi julkaistiin hieman erilaisena ympäri maailmaa, mutta sitä myytiin yli 10 miljoonaa kappaletta.

Vuoden 1996 Sisters of Avalon toi Lauperin takaisin julkisuuteen. Hän omaksui vaikutteita homoseksuaalien tanssityyleistä ja klubielämästä. Albumi herätti keskustelua seksuaalivähemmistöjä koskevilla aiheillaan; kappaleessa ”Ballad of Cleo and Joe” drag queen kertoi kaksoiselämästä, ja ”You Don't Know” kertoi ”kaapista tulemisen” hankaluudesta. Lauper alkoi esiintyä Gay pride -kulkueissa ympäri maailmaa.

Vuonna 2001 Cyndi Lauper valmisteli uutta albumiaan Shine, jolla hän palasi uransa alun pop/rock-tyyliin menettämättä musiikkinsa kypsyyttä.kenen mukaan? Vain paria viikkoa ennen albumin julkaisua Lauperin levy-yhtiö Edel America Records meni konkurssiin ja albumin kappaleet vuotivat julkisuuteen. Viisi albumin kappaletta olivat ladattavina Lauperin verkkosivuilla, joten suunnitelmat kokopitkästä albumista peruttiin.

Marraskuussa 2003 Lauper julkaisi uuden albumimsa At Last, joka pääsi top 40 -listalle Yhdysvalloissa ja Australiassa. 50-vuotiaan Lauperin ääntä kehuttiin vahvemmaksi kuin nuorempana, ja albumi sai hyvät arvostelut. Maaliskuussa 2004 julkaistiin kokopitkä versio Shine-albumista, mutta vain Japanissa. Vuoden 2005 Grammy-palkintogaalassa hänellä oli ehdokkuus ”parhaasta vokaalein säestetystä melodiasta”selvennä.

Marraskuussa 2005 julkaistiin The Body Acoustic, joka sisältää akustisia versioita Lauperin aiemmista kappaleista. Kokoelmalla vierailivat Shaggy, Ani DiFranco ja Sarah McLachlan, ja se sijoittui Billboardin listalla parhaimmillaan sijalle 112. Albumista tuli Isossa-Britanniassa Lauperin suurin menestys kahteentoista vuoteen, vaikka albumi nousi Britannian albumilistalla parhaimmillaan vain sijalle 55.

Kaikkiaan Lauper on ollut Grammy-ehdokkaana 14 kertaa.[4]

Lauper asuu New Yorkissa miehensä David Thorntonin ja heidän poikansa Declynin kanssa.[1][2] Hän on myynyt yli 50 miljoonaa albumia.[4]

(vuonna 1980 Blue Angel-albumi Blue Angelin kanssa)

  • She's So Unusual (1983)
  • True Colors (1986)
  • A Night to Remember (1989)
  • Hat Full of Stars (1993)
  • Sisters of Avalon (1996)
  • Merry Christmas...Have a Nice Life (1998)
  • Shine (2001, EP-levy)
  • At Last (2003)
  • Shine (2004, kokopitkä levy, vain Japanissa)
  • The Body Acoustic (2005)
  • Bring Ya to the Brink (2008)
  • Memphis Blues (2010)
  • Detour (2016)
  • Polly Pocket (2019)
  • The Best Remixes (1989)
  • Twelve Deadly Cyns...and Then Some (1994)
  • Wanna Have Fun (1996)
  • The Essential Cyndi Lauper (2003)
  • The Great Cyndi Lauper (2003)
  • Hey Now! (Remixes & Rarities) (2005)
  • Floor Remixes (2009)
Cyndi Lauper esiintyy Gay Games VII -päätösjuhlassa Wrigley Field -stadionilla Chicagossa 22. heinäkuuta 2006.

Blue Angelin singlet

  • You Make Loving Fun (1978)
  • I'm Gonna Be Strong (1980)
  • I Had a Love (1980)
  • Late (1980)
  • Fade (1980)

Albumin She's So Unusual singlet

  • Girls Just Want to Have Fun (1983)
  • Time After Time (1983)
  • She Bop (1983)
  • All Through The Night (1984)
  • Money Changes Everything (1984)
  • I’ll Kiss You (1985)
  • When You Were Mine (1985)

Albumin True Colors singlet

  • True Colors (1986)
  • Change of Heart (1986)
  • What's Going On (1986)
  • Boy Blue (1987)
  • Maybe He'll Know (1987)

Albumin A Night to Remember singlet

  • I Drove All Night (1989)
  • My First Night Without You (1989)
  • Heading West (1989)
  • A Night To Remember (1989)
  • Primitive (1989)
  • Unconditional Love (1991)
  • The World is Stone (1991)

Albumin Hat Full of Stars singlet

  • Who Let in the Rain (1993)
  • That’s What I Think (1993)
  • Hat Full of Stars (1993)
  • Hey Now (Girls Just Want To Have Fun) (1994)
  • I'm Gonna Be Strong (1994)
  • Come on Home (1995)

Albumin Sisters of Avalon singlet

  • You Don’t Know (1996)
  • Sisters of Avalon (1997)
  • Ballad of Cleo And Joe (1997)

Albumin Shine singlet

  • Shine Remixes (2003)
  • Walk on By (2003)
  • Until You Come Back to Me (2004)
  • Stay (2004)
  • Silent Night (2005)

Muut singlet ja soundtrackit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Goonies 'R' Good Enough (1985)
  • Hole in My Heart (All the Way to China) (1988)
  • Early Christmas Morning (1998)
  • Disco Inferno (1999)
  • Time After Time (akustinen versio, 2005)
  • Change of Heart (akustinen versio, 2006)
  1. a b c d imdb.com
  2. a b c film reference
  3. Hoffman, Jan: Public Lives; She Just Wanted to Have Fun. And She’s Having It The New York Times. 31.12.2003. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
  4. a b Cyndi Lauper - Official Home Page (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]