Christian Oesch
| Christian Oesch | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. marraskuuta 1860 Schwarzenegg, Sveitsi |
| Kuollut | 25. marraskuuta 1935 (75 vuotta) Lahti |
| Kansalaisuus | Sveitsi, Suomi |
| Vanhemmat |
Friedrich Oesch Marianne Oesch (o.s. Augsburger) |
| Puoliso | Anna Barbara Oesch (o.s. Stegmann), ja Ida Oesch (o.s. Ali-vekka) |
| Lapset | Anna Barbaran lapset: 1. Ernst Friedrich Oesch, 2. Emil Gotthold Oesch, 3. Werner Kristian Oesch, 4. (Hans) Arthur Oesch, 5. Uno Walter Walter Oesch, 6. Karl Lennart Oesch, 7. Edit Johanna Waarala (Telen) (o.s. Oesch), 8. Ester Amalia Puhakka (o.s. Oesch), 9. Anna Martta Waris-warén (o.s. Oesch) |
Christian Oesch [öš] (24. marraskuuta 1860 Schwarzenegg, Sveitsi – 25. marraskuuta 1935 Lahti[1][2]) oli sveitsiläinen vuonna 1879 valtion kutsusta Suomeen saapunut meijeristi, jonka päätehtävä oli maidonjalostuksen ja karjatalouden ohjaaminen Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä.
Christian Oesch omisti useita suuria meijeriliikkeitä ja häntä on pidetty Suomen meijeriteollisuuden uranuurtajana.[3] Hän oli myös vuodesta 1910 alkaen toimineen Suomen Juustonvalmistajain Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.[4]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oesch toimi Karjalankannaksella aluksi meijerinhoitajana Valkjärvellä Veikkolan kruununtilalla. Sen jälkeen Oesch vuokrasi Ivaskan hovin meijerin Räisälässä ja toimi 1890-luvun alkuvuosina tilanhoitajana Pyhäjärven Taubilassa. Hän hankki vuonna 1894 Tohmajärven Kemiestä tilan ja perusti seuraavana vuonna oman voi- ja juustomeijerin, jonka yhteydessä toimi valtion meijerikoulu. Oeschien juustomeijerit laajenivat myöhemmin 1910–1920-luvuilla Hämeeseen, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Christian Oeschin pojista Werner ja Uno Oesch omistivat tai vuokrasivat yksityisiä kartanomeijereitä Perniössä, Eurajoella, Kalvolassa, Orimattilassa ja Kangasalla.[5]
Tohmajärven keskustassa sijaitsevat Oeschintie ja Oeschinkuja, joista jälkimmäinen kulkee Oeschin entisen juustomeijerin tuntumasta.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Christian Oeschin aviopuoliso oli Anna Barbara Oesch (o.s. Stegmann, 16. maaliskuuta 1860 Aettenbühl, Aargau, Sveitsi – 4. lokakuuta 1917 Sortavala). Heidän lapsensa olivat Ernst Friedrich Oesch; Emil Gotthold Oesch; Werner Christian Oesch; Hans Arthur Oesch; Uno Walter Oesch; Karl Lennart Oesch; Edit Johanna Vaarala; Ester Amalia Puhakka ja Anna Martta Waris.[5]
Lennart Oesch on tunnettu Suomen armeijan kenraaliluutnanttina talvisodassa ja jatkosodassa sekä Mannerheim-ristin ritarina (n:o 131). Ester Puhakan puoliso oli ministeri Yrjö Puhakka (1888–1971) ja pojat everstiluutnantti, hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari (n:o 175) Olli Puhakka sekä tekniikan professori Lauri Puhakka. Martta Wariksen puoliso oli professori ja Turun yliopiston rehtori Harry Waris (1893–1973).[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oeschin suku on vaikuttanut suomalaisella meijerialalla lähes 140 vuotta. Maitoa Suomesta, 2016, nro 3, s. 34–38. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.5.2021.
- Ruhan meijerin historiaa Ruhan Meijeri. Viitattu 15.5.2021.
- Helminen, Kristiina: Rautajärvi oli ennen juustokylä Sydän-Hämeen Lehti. 17.3.2016. Viitattu 15.5.2021.
- Forsnius, Arno: Sveitsiläiset juustonvalmistajat Päijät-Hämeessä saunalahti.fi. Arkistoitu 2.12.2021. Viitattu 15.5.2021.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Isännöitsijä Christian Oesch. Lahti, 28.11.1935, nro 137, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Christian Oeschin kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 27.11.1935, nro 321, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Helsingin Sanomat: Kuolleita. Numero 321, sivu 8. 27.11.1935. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ Suomen Juustonvalmistajain Yhdistys: SJY:n historiaa. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ a b c Sukuseura Oesch 1994: Oesch-suku Suomessa. ISBN 952-90-5874-8.