Cheap Thrills (Big Brother and the Holding Companyn albumi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cheap Thrills
Big Brother and the Holding Company
Studioalbumin Cheap Thrills kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  2. maaliskuuta – 20. toukokuuta 1968
 Julkaistu 12. elokuuta 1968
 Formaatti LP
 Tuottaja(t) John Simon
 Tyylilaji blues rock, psykedeelinen rock, acid rock
 Kesto 37.11
 Levy-yhtiö Columbia
Big Brother and the Holding Companyn muut julkaisut
Big Brother and the Holding Company
1967
Cheap Thrills
1968
Be a Brother
1970
Janis Joplinin muut julkaisut
Big Brother and the Holding Company
1967
Cheap Thrills
1968
I Got Dem Ol’ Kozmic Blues Again Mama!
1969

Cheap Thrills on kalifornialaisen Big Brother and the Holding Company -yhtyeen toinen levy, joka julkaistiin vuonna 1968. Cheap Thrills oli yhtyeen viimeinen albumi, jolla Janis Joplin oli mukana.

Levy kuulostaa osin livenä äänitetyltä (raidat 1, 2, 5, 7), mutta todellisuudessa yleisön äänet on lisätty enimmäkseen jälkeen päin vain levyn viimeisen raidan ollessa todellinen live-taltiointi. Levyn alussa kuullaan rock-konserttien järjestäjänä tunnetun Bill Grahamin avaussanat. Tuotannollisesti levy on soundiltaan tuonkin ajan mittapuulla suhteellisen karkea, mikä oli tarkoituskin. Osittain tämä liittyy pyrkimykseen tavoittaa livenä soittamisen tunnelma. Levy julkaistiin alun perin sekä stereo- että mono-painoksena.

Levyn kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levyn aloittaa "Combination of the Two", joka on hyväntuulinen rock-kappale, jossa kitaristi Sam Andrew laulaa säkeistöjen alkuosat ja Joplin liittyy mukaan myöhemmin. "I Need a Man to Love" on blues-henkinen rock-kappale, jossa Joplin astuu jo kunnolla esiin laulajana. Kolmas raita on George Gershwinin vuonna 1934 Porgy and Bess -oopperaan säveltämä kuuluisa aaria "Summertime" sovitettuna psykedeeliseen rock-soundiin. Myöhemmin Joplin esitti kappaletta myös puhallinorkesterin kanssa. A-puolen päättää "Piece of My Heart", joka on rock-sovitus soul-laulaja Erma Franklinin kappaleesta.

B-puolen aloittaa pelkän pianon ja akustisen kitaran säestämä "Turtle Blues", jossa Joplin pääsee tulkitsemaan perinteisempää bluesia. Seuraavaksi kuullaan ajalleen tyypillinen psykedeelisempi "Oh Sweet Mary" ja levyn päättää yhdeksän minuuttinen versio blues-laulaja Big Mama Thorntonin kappaleesta "Ball and Chain". Kappaleen alkuperäinen versio on varsin tavanomainen hidas blues-laulu, mutta Joplin on lisännyt siihen breikkejä ja muuttanut melodiaa, antaen kappaleelle hyvin erilaisen ilmeen. Tällä raidalla Joplin venyttää myös antaumuksellisen laulutyylinsä äärimmilleen.

Kaupallinen vastaanotto levylle oli mainio ja se pysyi yhteensä kahdeksan viikkoa USA:n albumilistan kärjessä (eräässä vaiheessa Jimi Hendrixin Electric Ladyland syrjäytti sen). Kriitikoilta levy sai alun perin osin ristiriitaisen vastaanoton. Jotkut pitivät sitä erinomaisena, mutta toiset olivat arvioissaan varauksellisempia. Myöhemmin levyä on alettu pitää rockin keskeisiin klassikolevyihin kuuluvana. Useat arvioijat ovat nostaneet sen myös Joplinin uran kohokohdaksi, joskaan tästä ei vallitse täydellistä yksimielisyyttä. Vuonna 2012 levy pääsi Yhdysvaltain kongressin kirjaston kansalliseen arkistoon (National Recording Registry), jonne valitaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä äänitteitä[1].

Levyn nimi ja kansitaide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen ehdotus levyn nimeksi oli "Sex, Dope and Cheap Thrills" ("seksiä, huumeita ja kehnoja viboja"), mutta Columbia Recordsin edustajat halusivat lyhentää sen. Kansikuvan suhteen yhtye ehdotti kuvaa jäsenistään alasti sängyssä. Tämäkään idea ei mennyt levy-yhtiön puolella lävitse. Levyn lopullinen kansi on sarjakuvapiirtäjä Robert Crumbin laatima ja sommittelultaan sarjakuvamainen, jokaisen kappaleen ja esittäjän saadessa oman ruutunsa. Kansi oli tarkoitettu ensin takakanneksi, mutta Joplin halusi, että siitä tulee varsinainen kansikuva. Myöhemmin kansi on pärjännyt hyvin, kun on valittu rock-levyjen parhaita kansitaiteita (esimerkiksi yhdeksänneksi paras Rolling Stone -lehden katsauksessa). Underground-piireissä toiminut Crumb ei halunnut kannesta rahallista korvausta. Levy-yhtiö ei ollut yhteydessä Crumbiin vaan kansi tuli heille Joplinin välittämänä.

  1. Combination of the Two – 5.48 (säv. Sam Andrew)
  2. I Need a Man to Love – 4.52 (säv. Andrew, Janis Joplin)
  3. Summertime – 3.58 (säv. George Gershwin, Ira Gershwin, DuBose Heyward)
  4. Piece of My Heart – 4.14 (säv. Bert Berns, Jerry Ragovoy)
  1. Turtle Blues – 4.21 (säv. Janis Joplin)
  2. Oh, Sweet Mary – 4.14 (säv. Peter Albin, Andrew, David Getz, James Gurley, Joplin)
  3. Ball and Chain – 9.29 (säv. Big Mama Thornton)
  1. Complete National Recording Registry Listing, Library of Congress. Viitattu 7.9.2020.
  2. Allmusic review