Chateau Marmont

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chateau Marmont
Chateau Marmont nähtynä Sunset Boulevardilta
Chateau Marmont nähtynä Sunset Boulevardilta
Osoite 8225 Marmont Lane sekä 8221 Sunset Boulevard
Sijainti West Hollywood, Los Angeles, Kalifornia
Koordinaatit 34°5′53″N, 118°22′07″W
Rakennustyyppi Hotelli
Rakennustyöt aloitettu 1927
Valmistumisvuosi 1929
Suunnittelija Arnold A. Weitzman
William Douglas Lee
Omistaja André Balazs
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Chateau Marmont on Sunset Boulevardilla Los Angelesissa sijaitseva hotelli. Arnold A. Weitzmanin ja William Douglas Leen suunnittelema uusgoottilainen Chateau Marmont rakennettiin alun perin kerrostaloksi, mutta se muutettiin hotelliksi 1930-luvun laman myötä.

Hotellista on muodostunut sekä pitkä- että lyhytaikainen majoituspaikka kuuluisuuksille sen tarjoaman yksityisyyden ja kodinomaisen majoituksen ansiosta.[1][2]

Hotellissa on yhteensä 63 huonetta, sviittiä, mökkiä ja bungalowta sekä baari ja ravintola.

Chateau Marmontin rakennutti alun perin asianajaja Fred Horowitz. Hän palkkasi arkkitehdit Arnold A. Weitzmanin ja William Douglas Leen suunnittelemaan ja rakentamaan kerrostalon, joka sai inspiraationsa Ranskassa sijaitsevasta Amboisen linnasta. Rakennusprojekti toteutettiin Horowitzin omistamalle tontille Sunset Stripillä, joka 1920-luvulla oli vielä pääosin joutomaata. Kerrostalon rakennustyöt alkoivat vuonna 1927 ja valmistuivat vuonna 1929

Horowitz myi hotellin taikuri, tuottaja ja liikemies Albert E. Smithille vuonna 1931 750 000 dollarilla. Alkuperäinen suunnitelma oli, että Chateau Marmont toimisi ylellisenä asuinkerrostalona, mutta talouslaman iskettyä Smith muutti rakennuksen hotelliksi. Smith palkkasi mykkäelokuvanäyttelijä Ann Littlen hoitamaan kiinteistöä.Chateau Marmontin muutokseen hotelliksi vaikutti merkittävästi vuoden 1932 kesäolympialaisten järjestäminen Los Angelesissa ja tästä seurannut lisääntynyt majoitustarve. Alunperin kerrostaloksi tarkoitetun Chateaun asunnot muutettiin muutettiin olohuoneen sekä keittiön sisältäviksi hotellihuoneksi ja sviiteiksi. Hotelliin vaadittava kalustus hankittiin lama-aikana järjestetyista huutokaupoista ja likvidointi myynneistä. Tämä johti hotellin eklektiseen ja "nuhruiseen" sisustukseen josta se tunnetaan.

Smith myi hotellin vuonna 1942 350 000 dollarilla saksalaiselle pankkiiri Erwin Brettauerille. Brettauer lisäsi hotellin pihalle ulkouima-altaan kesällä 1947. Vuonna 1951 hän osti tontin hotellin luoteiskulmasta ja palkkasi ​​tunnetun modernistisen arkkitehti Craig Ellwoodin rakentamaan päärakennuksen jatkeeksi kaksi bungalowta, jotka avattiin vuonna 1952. Brettauer myi Chateau Marmontin vuonna 1963, ja kiinteistö kulki tämän jälkeen useiden omistajien kautta 1960-luvun ja 1970-luvun aikana. Hotellin nopeat omistajanvaihdot ja huono hallinto johti sen rapistumiseen.

Vuonna 1975 hotellin osti 1,1 miljoonalla dollarilla Sarlot-Kantarjian, Raymond Sarlotin ja Karl Kantarjianin omistama kiinteistökehitys- ja rakennusyritys. Pari kunnosti ja kohensi hotellia sekä osti Chateaun naapuritonteilla sijatsevia pientaloja ja muutti ne bungalowksi. Hotelli lisättiin vuonna 1976 Los Angelesin kulttuuris-historiallisten monumenttien listalle.

Vuonna 1990 hotellinpitäjä André Balazs osti hotellin 12 miljoonalla dollarilla Sarlotilta ja Kantarjianilta. Hän modernisoi hotellia huomattavasti mutta pyrki entisöimään sen historiallisia elementtejä ja pitämään hotellin omalaatuisen tunnelman.

Hotellia oltiin muuttamassa yksityisesksi "members only" hotelliksi mutta suunnitelma peruttiin vuonna 2022.[3][4]

Tapahtumia hotellissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Näyttelijä Jean Harlow ja hänen kolmas aviomiehensä Harold Rosson muuttivat hotelliin vuonna 1933. Harlown kerrotaan aloittaneen salasuhteen Clark Gablen kanssa asuessaan hotellissa aviomiehensä kanssa.
  • Led Zeppelinin rumpali John Bonham ajoi Harley Davidson moottoripyöräänsä pitkin hotellin aulaa repien sen kokolattiamaton.[5]
  • Musiikkituottaja Rick Rubin asui hotellissa yhdeksän kuukautta 1990-luvulla muutettuaan New Yorkista Los Angelesiin.[6]
  • Näyttelija Lindsay Lohan sai kiellon hotelliin vuonna 2012 koska ei pystynyt maksamaan yli 46 000 dollarin laskuaan.[7]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hotelli esiintyy Charles Bukowskin romaanissa Hollywood (1989).
  • Eve Babitz kirjoittaa kokemuksistaan hotellissa romaaneissaan Eve's Hollywood (1974) ja Slow Days, Fast Company (1977).
  1. The History of Secrecy at Chateau Marmont MICHELIN Guide. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  2. The Celebrities Have Returned To Chateau Marmont Nylon. 8.4.2024. Viitattu 19.5.2024. (englanniksi)
  3. Craig Karmin: WSJ News Exclusive | Hotelier to the Stars Plans to Make Some Properties Private Clubs WSJ. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  4. Twitter, Instagram, Email, Facebook: Chateau Marmont agrees to let workers unionize, cancels plans for members-only hotel Los Angeles Times. 25.8.2022. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  5. Led Zeppelin’s John Bonham once rode his Harley Davidson down the halls of the hotel Chateau Marmont - Far Out Magazine faroutmagazine.co.uk. 13.5.2020. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  6. Greg Simmons: The most rock'n'roll hotel in the world? Los Angeles' Chateau Marmont The Guardian. 28.9.2011. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  7. Joel Cooper: 'Please remove your belongings from the suite': Stern letter sent to Lindsay Lohan as she is banned from the Chateau Marmont hotel over $46,000 unpaid bill Mail Online. 29.8.2012. Viitattu 19.5.2024.
  8. Lehtonen Veli-Pekka: Sofia Coppola kuvaa elokuvan taas hotellissa Helsingin Sanomat. 18.4.2009. Viitattu 19.5.2024.
  9. Hollywood Babylon | The Sunday Times web.archive.org. 2.2.2014. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 19.5.2024.
  10. La La Land - Filming Locations www.seeing-stars.com. Viitattu 19.5.2024.
  11. Greg Simmons: The most rock'n'roll hotel in the world? Los Angeles' Chateau Marmont The Guardian. 28.9.2011. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  12. Scott Fitzgerald, Author, Dies at 44 archive.nytimes.com. Viitattu 19.5.2024.
  13. Robert D. McFadden: JOHN BELUSHI, MANIC COMIC OF TV AND FILMS, DIES The New York Times. 6.3.1982. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  14. The Associated Press: Photographer Helmut Newton Killed in Car Crash The New York Times. 23.1.2004. Viitattu 19.5.2024. (englanti)
  15. Jesse McKinley: Helmut Newton, Fashion Photographer, 83 The New York Times. 24.1.2004. Viitattu 19.5.2024. (englanti)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Shawn Levy: The Castle on Sunset: Life, Death, Love, and Art at Hollywood's Chateau Marmont. (2019)