Chasqui

Chasquin tunnusmerkkejä ovat pututu-torvi ja solmukirjoitussysteemi quipu

Chasquit (myös chaskit) olivat ketteriä ja hyväkuntoisia sanansaattajia, joiden vastuulla oli quipujen, viestien ja lahjojen kuljettaminen läpi Inkavaltakunnan. Välitysasemien (tambo) avulla viestit pystyivät kulkemaan jopa 240 km päivässä. Chasquit eivät olleet vain pelkkiä sanansaattajia (sitä virkaa hoitivat nuoret pojat), vaan heidät oli koulutettu lukemaan ja tulkkaamaan quipuja sekä toisilleen että ylemmille virkamiehille. Chaskien tehtävä ei myöskään ollut pelkästään suullisten viestien välittäminen, vaan he auttoivat ylitarkastajana toiminutta Sapa Inkan veljeä ylläpitämään laskelmia ihmisten liikkeistä koko Inkavaltakunnan alueella.

Toimintatavat

Chaskeja lähetettiin tuhansien kilometrien pituisille matkoille hyödyntäen laajaa inkojen tieverkostoa ja köysisiltoja, jotka olivat levittäytyneet ympäri Andeja, Perun ja Ecuadorin tienoille. Rannikolla, nykyisen Perun alueella chaskien reitit kulkivat Nazcasta Tumbesiin. Myöhemmin chasqui-reitit laajenivat myös nykyisen Kolumbian, Bolivian, Argentiinan ja Chilen alueille.

Chasquit käyttivät tamboja eli välitysasemia pysähdys- ja viestinvälityspaikkoina. Tamboja oli erikokoisia ja -tasoisia, ja jokaisella oli oma käyttötarkoituksensa. Käyttö riippui siitä, millä reitillä tambo sijaitsi ja kenen sitä sallittiin käyttää, mutta suurin osa niistä oli kuitenkin tarkoitettu pelkiksi viestinvälitysasemiksi, sillä chaskeille oli erilliset rakennukset, chaskiwasit, joissa he lepäsivät ja majoittuivat. Chasquit lähtivät matkaan yhdestä tambosta ja juoksivat viestin kanssa seuraavaan, missä odotti levännyt chasqui valmiina jatkamaan viestin kuljettamista eteenpäin.

Kantamukset

Jokaisella chasquilla oli kaksi vakiotavaraa mukanaan: quipu ja pututu. Quipuja käytettiin tiedon säilömiseen ja välittämiseen erityisen solmujärjestelmän avulla, ja niihin merkittiin muun muassa lukuihin liittyvää informaatiota. Tiedonantajien lisäksi vain chaskeilla oli oikeus ja taito lukea, tulkata ja kääntää tietoa quipujen solmuista. Koska chasquit saivat quipujen vastaanottamisen yhteydessä myös suullista lisätietoa, ei quipuja pystynyt tulkitsemaan ilman, että chasqui oli paikalla. Toinen chaskien kantama esine oli pututu-torvi, joka oli tehty simpukankuoresta (joskus myös panhuilu). Pututua soittamalla chasqui ilmoitti tambossa odottavalle toiselle chaskille tulostaan, jolloin tämä osasi valmistautua viestinvälitystehtävään.

Nykyään

Vielä tänäkin päivänä inkojen alueella on löydettävissä chaskien käyttämiä polkuja ja tamboja. Polkujen avulla nykypäivän turistit voivat kulkea chaskien jalanjälkiä ja kokea maasto, missä nämä muinaiset sanansaattajat aikanaan kulkivat. Useimmat poluista on tiedetysti inkojen käyttämiä, mutta on myös muita polkuja, joiden yhteyttä inkavaltakuntaan ei ole pystytty todistamaan tai kiistämään. Suurin osa poluista sisältää osia, joissa kulku tapahtuu köysisiltoja pitkin. Sillat ovat taidokkaasti kasvillisuutta, puuta ja kiviä hyödyntämällä rakennettu. Varmuudella inkojen rakentamista köysisilloista ainakin yksi, Q'iswa Chakan silta, on edelleen tukevasti paikallaan ja käyttökelpoisena.