Quipu

Quipu, inkojen ”solmukirjoitus”

Quipu (khipu) on muinainen inkojen käyttämä ”solmukirjoitus”, jossa paksuun naruun oli sidottu vähintään sata, joskus jopa yli tuhat ohuempaa narua. Riippuvat narut olivat täynnä solmuja, joista jokainen oli solmittu kolmea eri tapaa käyttämällä. Quipuun merkittiin muun muassa lukuihin liittyvää tietoa kuten esimerkiksi väestönlaskutietoja, veronkeruutietoja sekä kaupan osto- ja myyntimääriä. Vanhan espanjalaisilta säilyneen tiedon ja uusimpien tutkimusten valossa quiput sisälsivät myös varhaisen kirjoitusmuodon, joka kehittyi samoihin aikoihin kun espanjalainen Francisco Pizarro konkistadoreineen saapui Inkavaltakuntaan vuonna 1532.

Varhaiset solmujen lukijat

Espanjalaisten siirtolaisten mukaan inkojen ”solmujen vartijat” (khipukamayuq) jäsentelivät solmuja tutkimalla niitä katseellaan ja juoksuttamalla sormiaan niitä pitkin pistekirjoituksen tyyliin. Samat lähteet kertovat, että espanjalainen kuvernööri Cristóbal Vaca de Castro kutsui vuonna 1542 joukon solmujen vartijoita lukemaan naruja. Kirjurit kirjasivat quipuista saadun tiedon ylös, mutta eivät säilyttäneet näitä uudelleen tutkimista varten. Myöhemmin espanjalaiset raivostuivat, kun solmukirjoitusten sisältämä tieto oli selvässä ristiriidassa heidän oman versionsa kanssa. Vuonna 1583 espanjalaiset antoivat määräyksen, että kaikki Perusta löydetyt quiput tuli polttaa epäjumalia palvovina esineinä. Arviolta vain 600 quipua onnistuttiin kuljettamaan turvaan liekeiltä.

Tieteen valossa

Seuraavien vuosisatojen aikana lukuisat eri tutkijat perehtyivät quipuihin. Espanjalaisten vanhojen kronikoiden kuvauksista huolimatta historioitsijat eivät uskoneet, että quiput voisivat olla kirjallisia tallenteita, vaan ne nähtiin numeroiden tallentamisvälineinä. Tätä näkökantaa vahvisti entisestään historioitsija Leslie Leland Locken vuonna 1923 esittämä tutkimustulos, jonka mukaan quiput olivat hierarkkisia desimaalikoosteita. Locken tutkimukset osoittivat, että alimman tason solmut olivat ykkösiä, sitä seuraavien tasojen kuvatessa kymmeniä ja niin edelleen.

Quipun solmujen arvoitusta pidettiin yleisesti ratkaistuna, kunnes kokeelliseen arkeologiaan erikoistunut tutkija-aviopari julkaisi vuonna 1981 teoksen, jossa annettiin ymmärtää, että noin 20 prosenttia quipuista muodosti varhaisen kirjoitusmuodon. Myöhemmin tehdyt tutkimukset ovat korostaneet näkemystä, jonka mukaan quiput olivat alun perin suunniteltu laskemisen apuvälineeksi, mutta espanjalaisten saapumiseen mennessä ne olivat kehittyneet kolmiulotteisiksi binäärikoodeiksi. Vastaavaa kirjoitusmuotoa ei ole tavattu muualta maailmasta.

Elokuussa 2005 antropologi Gary Urton ja Harvardin yliopiston matemaatikko Carrie J. Brezine kirjoittivat Science-tiedejulkaisuun artikkelin "khipujen kirjanpito muinaisessa Perussa". Tutkimuksissaan he olivat käyttäneet uusinta quipu-tietokantaa tunnistaakseen joukon vanhoja quipuja, jotka oli löydetty inkojen vanhasta hallintokeskuksesta Puruchucosta läheltä Limaa. Urton ja Brezine havainnollistivat quipu-arkiston avulla sen tavan, miten inkojen hallintoon liittyviä tietoja pystyttiin yhdistämään, manipuloimaan ja siirtämään solmukirjoituksen avulla. Ylimmäiset solmut toimivat eräänlaisena johdantona ja alimmat solmut puolestaan esittivät yksityiskohtia johdannossa mainituista aiheista.

Vaiettu quipu-käännös

Muinaisten quipujen sisällöstä on löytynyt vähintään yksi siirtomaa-aikakauden tulkinta, joka tuli julkisuuteen vuonna 1996. Tuolloin Napolin aatelistoon kuuluva harrastehistorioitsija Clara Michinelli kertoi löytäneensä perheensä vanhoista arkistoista quipun ja sen espanjankielisen käännöksen. Yhdysvaltalaiset tutkijat kyseenalaistivat quipun aitouden kahdesta eri syystä. Sen valmistustapa erosi liian paljon muista jäljellä olevista quipuista ja sen käännetty sisältö kuulosti valheelliselta. Käännöksen mukaan Pizarro valloitti inkavaltakunnan myrkyttämällä sen kenraalit viiniin sekoitetulla arsenikilla.

Kun australialainen laboratorio myöhemmin tutki asiakirjojen ikää massaspektrometrin avulla, niiden todettiin olevan peräisin espanjalaisvalloitusten ajalta. Asian saaman kielteisen kohun vuoksi Italiasta löytyneet asiakirjat jätettiin kuitenkin huomioimatta.

Lähteet

• Mann, Charles C.: 1491, The Americas Before Columbus. Granta Books, 2005. ISBN 978-1-86207-876-5 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• The Khipu Database Project (Arkistoitu – Internet Archive) Harvardin yliopisto (kuvagalleria, arkisto, lähteitä jne.) (englanniksi)
• The Quipu, an Incan Data Structure by Antonio Gutierrez, from "Geometry Step by Step from the Land of the Incas" (englanniksi)
• Quipu: A Modern Mystery (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Geometry from the land of the Incas (englanniksi)
• Speaking of Graphics: The Quipu and Statistical Graphics (englanniksi)
• Untangling the Mystery of the Inca (englanniksi)
• Science: Inka Accounting Practices (englanniksi)
• Experts 'decipher' Inca strings - BBC (englanniksi)
• Neuman, William: Untangling an Accounting Tool and an Ancient Incan Mystery The New York Times, 2.1.2016. (englanniksi)