Chaggat

Perinteinen chaga-talo ja sen asukas Kilimanjarossa. Piikkiset ananaskasvit estävät käärmeitä ja muita eläimiä pääsemästä taloon. Ananaksia käytetään myös ruokana, samoin kuin taustalla kasvavia banaaneita. Ovensuun masele-kasvilla on chagalle symbolinen merkitys. Lehtiä voi poimia ja järjestää eri muodoissa ja ripustaa oveen, jolloin kyläläinen tietää, mitä tuvanomistaja tekee tiettyyn aikaan. Katon huipulle nostettu pata toimii sateensuojana ja savupiippuna.

Chaggat on itäafrikkalainen etninen ryhmä, joka puhuu bantukieliin kuuluvaa chaggan kieltä. Useimmat chaggat asuvat Tansaniassa Kilimanjaron viljavilla etelärinteillä. He ovat yksi Tansanian varakkaimmista väestöyhmistä. Chaggat ovat Tansanian kolmanneksi suurin etninen ryhmä, vuonna 1988 heitä arvioitiin olleen noin 800 000.

Viljava maa ja edistyneet viljelymenetelmät pystyvät elättämään tiheän asutuksen. He harjoittavat intensiivistä kasteluviljelyä pengerretyillä pelloilla. Peltoja voidaan viljellä jatkuvasti ilman kesannointijaksoja, koska niillä käytetään lantaa lannoitteena. Perussatokasvi on hirssi; myös keittobanaanit ovat tärkeitä. Kahvi on ollut tärkein rahakasvi 1920-luvulta lähtien.

Chagga-yhteiskunnassa suku ja perintöoikeus määrittyvät patrilineaalisesti. Polygynia on yleistä. Miehet on ryhmitelty ikäryhmiin, jotka ovat samankaltaisia kuin maasailla. Ennen siirtomaa-aikaa chaggoja hallitsivat useat päälliköt jotka sotivat keskenään, saksalaiset käyttivät tätä hyväkseen ja tukivat ystävällismielisiä päälliköitä, jotka sitten pitivät muut kurissa.