Cely Mechelin
Alma Cecilia (Cely) Mechelin (12. elokuuta 1866 Helsingin maalaiskunta – 30. heinäkuuta 1950 Bromarv)[1] oli suomalainen naisasialiikkeen ja muiden kansalaisjärjestöjen aktiivi, joka oli perustamassa monia järjestöjä.
Mechelin oli valtiomies Leo Mechelinin ja tämän vaimon Alexandra Lindroosin ainoa lapsi. Hän oli Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vuoden 1890 promootion yleinen seppeleensitojatar. Hän loi uransa aikansa säätyläisnaisille tyypillisissä filantrooppisissa ja yhteiskunnallisissa kansalaisjärjestöissä, joissa hän aktivoitui jo nuorena.[1] Kiinnostuttuaan sokeiden lukutaidon edistämisestä ja tutustuttuaan Pariisissa sokeille suunnattuun kirjastoon hän perusti vuonna 1890 Sokeainkirjastoa ylläpitävän Föreningen Böcker åt de blinda – Yhdistys Kirjoja sokeille -yhdistyksen, jonka puheenjohtajana hän toimi vuoteen 1932.[1][2]
Mechelin toimi aktiivisesti Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:ssä ja oli vuonna 1899 perustamassa Martta-yhdistystä, jonka puheenjohtaja hän oli vuosina 1901–1902, varapuheenjohtaja vuosina 1903–1904 ja keskustoimikunnan jäsen vuoteen 1924 sekä Finlands svenska Marthaförbundin keskustoimikunnan jäsen vuosina 1924–1939. Ensimmäisen sortokauden aikana Mechelin osallistui passiivisen vastarinnan organisointiin ja oli vuonna 1902 perustamassa vastarintajärjestö Kagaalin sisarjärjestöä eli naiskagaalia, jossa hän toimi sen vuonna 1944 tapahtuneeseen muodolliseen lakkauttamiseen saakka. Vuonna 1918 hän oli vuorostaan perustamassa Sotilaskotiyhdistystä, jonka hallitukseen hän kuului vuoteen 1924. Vuosina 1919–1924 Mechelin oli lisäksi Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen jäsen.[1]
Mechelinille myönnettiin Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkki, Jääkäriliiton muistomitali, Vapaussodan muistomitali sekä neljännen luokan vapaudenristi.[3]
Lapseton Mechelin jätti omaisuutensa eri yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Hän testamenttasi Bromarvissa omistamansa kesähuvilan sekä 300 000 markkaa paikalliselle Martta-yhdistykselle, joka sijoitti rahat osakkeisiin niin, että niistä myöhemmin kertyi huomattava pääoma.[2] Mechelinin perustama näkövammaisten kirjasto toimii edelleen ja sai vuonna 2001 hänen mukaansa nimekseen Celia.[4]
Mechelin oli mahdollisesti homoseksuaali, mikä on tullut myöhemmin ilmi hänen kirjeenvaihdostaan. Hänellä saattoi jossain vaiheessa olla romanttinen suhde kansanedustaja Vera Hjeltiin, jonka kanssa hän oli kirjeenvaihdossa 54 vuotta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Venla Sainio: Mechelin, Cely (1866–1950) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Mechelin, Cely hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Leo ja muut Mechelinit – Kirjan verran sukua, s. 447–448. Sukuseura Mechelinus, Tampere 2005.
- ↑ Celian historia (Arkistoitu – Internet Archive) Celia-kirjasto. Viitattu 29.3.2012.
- ↑ Erika Mäkelä: Salattu rakkaus (tilaajille) Helsingin Sanomat 25.8.2024. Viitattu 25.8.2024.
| Edeltäjä: Lucina Hagman |
Marttaliiton puheenjohtaja 1901–1902 |
Seuraaja: Sofia Streng |
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
