Categoriae decem
| Categoriae decem | |
|---|---|
| Kirjailija | Pseudo-Augustinus |
| Kieli | latina |
| Genre | filosofia |
| Julkaistu | 300-luku |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Categoriae decem ("Kymmenen kategoriaa") eli Paraphrasis Themistiana on keskiaikainen latinankielinen yhteenveto Aristoteleen teoksesta Kategoriat. Se käsittelee nimensä mukaisesti Aristoteleen kymmentä kategoriaa. Teos oli varhaiskeskiajalla keskeisiä logiikan alan lähteitä.[1][2]
Categoriae decem on mahdollisesti peräisin 300-luvulta.[3] Teos laitettiin perinteisesti Augustinuksen nimiin, mutta nykyään sitä ei pidetä enää tämän kirjoittamana.[1] Tätä perua kirjoittajaan viitataan kuitenkin usein nimellä Pseudo-Augustinus. Nimitys Paraphrasis Themistiana puolestaan viittaa siihen, että teos on laitettu myös Themistioksen nimiin. Teos on luonteeltaan uusplatonilainen.[2]
Teos on säilynyt, koska sitä luettiin laajalti varhaiskeskiajalla. 700-luvulta alkaen se toimi yhtenä keskeisimmistä logiikan opetuksen teksteistä keskiaikaisessa Euroopassa.[1][4] Teosta pidettiin usein Aristoteleen teoksen kokonaisena käännöksenä, ennemmin kuin tiivistelmänä. Teos oli merkittävä, koska se oli herättämässä uutta kiinnostusta logiikan alan tutkimukseen varhaiskeskiajan Euroopassa. Tämä kehitys vaikuttaa saaneen alkunsa Kaarle Suuren hovissa: siellä toimineelta Alkuinilta voidaan löytää varhaisimmat viittaukset teoksen käyttöön, ja hän vaikuttaa saattaneen teoksen laajempaan käyttöön frankkien valtakunnassa.[5] Hän hyödynsi teosta erityisesti omassa teoksessaan De Dialectica.[6] Teoksesta saivat vaikutteita myös muun muassa Fredegisius Toursilainen[7] ja Johannes Scotus Eriugena.[8][9] Heiricus Auxerrelainen kirjoitti teokseen glossia.[10]
1000-luvulta alkaen teoksen kaltaisten uusplatonilaisten tekstien merkitys väheni ja ne korvasi aristoteelisempi lähestymistapa,[2] kun Aristoteleen alkuperäisten teosten latinankielisiä käännöksiä alkoi tulla saataville läntisessä Euroopassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Falcon, Andrea: Commentators on Aristotle The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 5.10.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Gracia, Jorge & Newton, Lloyd: Medieval Theories of the Categories The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 5.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Spade, Paul Vincent: Thoughts, Words and Things: An Introduction to Late Mediaeval Logic and Semantic Theory wyclif.wz.cz. Arkistoitu 23.7.2007. Viitattu 5.10.2012.
- ↑ Arlig, A.: A study in early medieval Mereology ohiolink.edu. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 5.10.2012.
- ↑ McKitterick, Rosamond: The Frankish Kingdoms under the Carolingians, s. 287. Longman, 1983.
- ↑ Teoksessa Migne, J-P.: Patrologia Latina.
- ↑ Haverkamp, S.: Making something of Nothing: the Content and Context of Fredegisus of Tours' De substantia nihili et tenebrarum igitur-archive.library.uu.nl. 5.10.2012. Utrecht. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 5.10.2012.
- ↑ The Writings of Johannes Scotus Eriugena, with select Bibliography CELT. University College Cork. Viitattu 5.10.2012.
- ↑ Marenbon, John: "John Scottus and the Categoriae decem". Teoksessa Beierwaltes, Werner (toim.): Eriugena: Studien zu seinen Quellen. (Vorträge des III. Internationalen Eriugena-Colloquiums, Freiburg im Breisgau, 27.–30. August 1979)
- ↑ Lecouteux, Stéphane: À partir de la diffusion de trois poèmes hagiographiques, identification des centres carolingiens ayant influencé l’œuvre de Dudon de Saint-Quentin. From the diffusion of three hagiographic poems, identification of Carolingian centres bearing an influence on the works of Dudo of Saint-Quentin unicaen.fr. Arkistoitu 16.10.2005. Viitattu 5.10.2012.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Minio-Paluello, Lorenzo (toim.): Aristoteles Latinus : Categoriae vel Praedicamenta. Translatio Boethii, Editio Composite, Translatio Guillelmi de Moerbeka, Lemmata e Simplicii commentario decerpta, Pseudo-Augustini Paraphrasis Themistiana. Bruges-Paris: Desclée De Brouwer, 1961.