Fredegisius Toursilainen

Fredegisius Toursilainen (lat. Fredegisus Turonensis, myös Fridugisus, Fridugis, Fredegis, Fredugis) (700-luvun loppu Englanti – 834 Tours) oli munkki ja varhaisskolastinen filosofi ja teologi. Hän toimi vuodesta 804 opettajansa Alkuinin seuraajana Saint-Martin de Toursin luostarin apottina, ja Saint-Omerin (vuodesta 820) ja Saint-Bertinin luostarien apottina.

Fredegisius toimi Kaarle Suuren hovissa ja vuodesta 819 keisari Ludvig Hurskaan kanslerina. Hän oli osallisena useissa kiistoissa, erityisesti Lyonin arkkipiispaa Agobardusta vastaan.

Fredegisiuksen tunnetuin teos on kirjeen muotoon kirjoitettu De substantia nihili et tenebrarum (”Ei mistään ja pimeydestä”, n. 804), joka käsittelee tyhjyyden ja pimeyden luonnetta. Hän omaksui käsiterealistisen kannan, jonka mukaan tyhjyys ja pimeys ovat olemassa olevia asioita, koska näitä sanoja käytetään Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa. Teos on ollut merkittävässä roolissa keskiajan universaalikiistassa, ja vaikka siinä esitettyjä näkemyksiä ei hyväksytty laajalti, se on vaikuttanut skolastisen dialektisen menetelmän kehitykseen.

Aiheesta muualla

• Goebel, Bernd: Fridugisus Biographisch-Bibliographisches Kirchenlexikon. (saksaksi)
• Turner, William: Fredegis of Tours Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)