Cat Stevens

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yusuf Islam / Cat Stevens
Yusuf Islam vuonna 2015.
Yusuf Islam vuonna 2015.
Henkilötiedot
Koko nimi Yusuf Islam
Syntynyt21. heinäkuuta 1948 (ikä 76)
Lontoo
Muusikko
Taiteilijanimi Cat Stevens, Yusuf, Yusuf / Cat Stevens
Aktiivisena 1966–1980 (Cat Stevens)
1995–2006 (Yusuf Islam)
2006– (Yusuf)
Tyylilajit folkrock, pop, nasheed, spoken word, hamd
Soittimet laulu, kitara, basso, piano, Mellotron, lyömäsoittimet
Levy-yhtiöt Island Records, A&M Records, Atlantic Records, Decca Records ja DeramView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
catstevens.com

Yusuf Islam, taiteilijanimiltään Cat Stevens, Yusuf ja Yusuf/Cat Stevens (s. Steven Demetre Georgiou 21. heinäkuuta 1948 Lontoo[1]) on brittiläinen laulaja ja lauluntekijä. Hän teki useita menestysalbumeita 1970-luvun alussa kunnes jätti musiikin vuosikymmenen lopulla käännyttyään islaminuskoon. Hän alkoi julkaista uskonnollisia levyjä 1990-luvulla ja palasi pop-musiikin pariin uudella albumillaan vuonna 2006.

Elämä ja musiikkiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steven Demetre Georgiou syntyi 21. heinäkuuta 1948 Lontoossa kreikkalaisen ravintoloitsijaisän ja ruotsalaisen äidin perheeseen.[2] Nuoruudessaan hän kiintyi kreikkalaisiin kansanlauluihin ja -tansseihin. Yläasteikäisenä hän kuunteli jo myös rock’n’rollia sekä englantilaista ja yhdysvaltalaista folkmusiikkia. Hän kävi Hammersmith Collegea ja alkoi kirjoittaa omia laulujaan ja esiintyä.[3]

Independent-tuottaja Mike Hurst julkaisi vuonna 1966 Stevensin ensimmäinen brittihitin, ”I Love My Dog”. Seuraavana vuonna ”Matthew and Son” nousi brittilistan kakkoseksi. Stevensin muille artisteille kirjoittamat kappaleet ”The First Cut Is the Deepest” ja ”Here Comes My Baby” nousivat myös hiteiksi. Stevens esiintyi Englannin lisäksi myös Euroopassa ja nousi teinisuosikiksi.[3] Hänen esikoisalbuminsa Matthew & Son (1967) nousi brittilistan top-10:iin, mutta toinen albumi New Masters (1967) ei noussut listalle.[2]

Vuonna 1968 Stevens pyrki tekemään musiikistaan vakavampaa ja alkoi käyttää myös klassisia sovituksia poplauluissaan. Hän sairastui loppuvuonna 1968 pahanlaatuiseen tuberkuloosiin, mikä piti hänet sairaalassa vuoden ajan. Sinä aikana hän kirjoitti uusia lauluja, jotka julkaistiin menestysalbumilla Mona Bone Jakon (1970).[3]

Stevensin seuraava albumi Tea for the Tillerman (1970) nousi Yhdysvaltain listaykköseksi ja sen kappale ”Wild World” singlehitiksi. Albumi Teaser and the Firecat nousi listakolmoseksi ja sen singlet ”Morning Has Broken”, ”Peace Train” ja ”Moon Shadow” nousivat listoille. Myös Catch Bull at Four ja Foreigner nousivat kultalevyiksi, vaikka niiltä ei enää noussutkaan isoja hittisinglejä. Stevens asui tuolloin Brasiliassa ja lahjoitti suuren osan ansioistaan hyväntekeväisyyteen kuten Unescolle. Seuraavat albumit Buddah and the Chocolate Box ja Numbers eivät enää myyneet edeltäjiensä tavoin.[3] Izitso (1977) menestyi niitä paremmin. Stevensin yhdestoista albumi Back to Earth (1978) myi jälleen vaatimattomasti, ja se jäi hänen viimeiseksi albumikseen ennen pitkäaikaista vetäytymistä musiikkialalta.[2]

Uskonnollinen käänne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stevens alkoi opiskella Koraania vuonna 1975.[3] Hän omaksui islaminuskon 1977,[4] vaihtoi nimekseen Yusuf Islam, jätti musiikin ja myi omaisuutensa pois. Islam avioitui 7. syyskuuta 1979 Fauzia Mubarak Alin kanssa[5] Regent's Parkin moskeijassa, Lontoossa. Heillä on viisi lasta. Yusuf perusti Lontoon ulkopuolelle islamilaisen koulun.[3] Pariskunta asui sekä Lontoossa että Dubaissa.[6]

Vuonna 1989 Yusuf aiheutti mediakohun ja kielteisiä reaktioita musiikkimaailmassa, kun lehdet kertoivat hänen ilmaisseen Kingstonin yliopistolla pitämällään luennolla hyväksyntänsä kirjailija Salman Rushdien Iranilta saamalle kuolemantuomiolle. Myöhemmin Yusuf on kertonut tulleensa lainatuksi väärin ja ettei hän koskaan ollut vaatinut Rushdien kuolemaa.[3][7] Muutama kuukausi luennon jälkeen Yusuf kertoi television haastatteluohjelmassa olevansa valmis avustamaan Rushdien saamisessa surmattavaksi. Ohjelman jälkeen hän kertoi puheidensa olleen huonoa huumoria ja yritystä keventää tunnelmaa, ja että ohjelman leikkaus antoi hänen mielipiteistään väärän kuvan.[8]

Yusuf perusti 1990-luvulla oman levymerkkinsä Mountain of Light, jonka kautta hän alkoi julkaista uskonnollisia spoken word -albumeita ja lastenmusiikkia.[3]

Paluu musiikin pariin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yusuf teki paluun musiikin pariin vuonna 2006 julkaisemalla folk-pop-albumin An Other Cup. Hän on julkaissut sen jälkeenkin myös uskonnollista musiikkia ja lastenmusiikkia.[3]

Yusuf nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen huhtikuussa 2014.[2]

  • Matthew & Son (1967)
  • New Masters (1967)
  • Mona Bone Jakon (1970)
  • Tea for the Tillerman (1970)
  • Teaser and the Firecat (1971)
  • Catch Bull at Four (1972)
  • Foreigner (1973)
  • Buddha and the Chocolate Box (1974)
  • Saturnight (Live in Tokyo) (1974)
  • Numbers (1975)
  • Izitso (1977)
  • Back to Earth (1978)
  • Majikat (2004) (äänitetty vuoden 1976 Earth Tour -kiertueella)
  • The Life of the Last Prophet (1995)
  • I Have No Cannons That Roar (1998)
  • Prayers of the Last Prophet (1999)
  • A is for Allah (2000)
  • Bismillah (2001)
  • In Praise of the Last Prophet (2002)
  • I Look I See (2003)
  • Night of Remembrance (2003)
  • Indian Ocean (2005)
  • Footsteps in the Light (2006)
  • I Look, I See 2 (2008)
  • An Other Cup (2006)
  • Roadsinger (2009)
  • Tell 'Em I'm Gone (2014)

Yusuf/Cat Stevens

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Laughing Apple (2017)
  • Tea for the Tillerman 2 (2020)
  1. Tyler, Sean: International Who's Who in Music, s. 275. Cambridge: International Biographical Centre, 1996. Kirja skannattuna Internet Archivessa (viitattu 2.6.2021). (englanniksi)
  2. a b c d William Ruhlmann: Cat Stevens Artist Biography allmusic.com. Viitattu 12.9.2016.
  3. a b c d e f g h i Cat Stevens Rolling Stone. Arkistoitu 23.11.2017. Viitattu 12.9.2016.
  4. Fitzsimmons, Mick: Cat Stevens - A Musical Journey Taped documentary interview synopsis. 5 January 2001. BBC2. Viitattu 20 December 2008.
  5. International Year of the Child 'Together for Children' (a joint Oxfam/Unicef Programme) presents:. Performance at the Year of the Child Concert. Viitattu 30 January 2009.
  6. Donahue, Ann: Yusuf Islam's past, present in harmony on new album 18 April 2009. Reuters. Viitattu 27 April 2009.
  7. Cat Stevens: I never called for the death of Salman Rushdie News204. 16.8.2017. Viitattu 2.8.2018.
  8. Yusuf Islam: Chinese Whiskers Mountain of Light. Viitattu 2.8.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]