Carl Robert Sederholm
Carl Robert Sederholm (Карл Эрикович Седергольм, 6. kesäkuuta 1818 Parikkala – 28. maaliskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, sotilasinsinööri ja filosofi.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sederholmin vanhemmat olivat tilanomistaja, filosofian maisteri Erik Sederholm ja Fredrika Johanna Lassenous. Sederholmin ensimmäinen puoliso vuodesta 1847 oli Lydia Koshkina (k. 1869), joka oli tykistökenraali Philip Koshkinin tytär. Hänen toinen vaimo oli vuodesta 1869 Caroline Assafrey (k. 1890), joka oli tallinnalaisen tilanomistajan tytär. Kenraalimajuri Dmitri Sederholm oli Carl Robert Sederholmin poika ensimmäisestä avioliitosta. Kauppaneuvos Johan Sederholm oli hänen isoisä.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sederholm opiskeli Haminan kadettikoulussa vuosina 1835–1842. Hän valmistui kadetiksi vuonna 1842 ja samana vuonna hänet ylennettin vänrikiksi Venäjän armeijan kenttäinsinöörijoukkoissa. Hän siirtyi lähes välittömästi opiskelemaan Pietarin sotilasinsinööriakatemiaan, josta hän valmistui vuonna 1844. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi ja samana vuonna hänet lähtettiin linnoitustöihin Krimin niemimaan Sevastopoliin. Hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1848, Kinburnin insinöörikomennuskunnan päälliköksi vuonna 1850 ja alikapteeniksi vuonna 1854.[1]
Hän toimi sotilasinsinöörinä Mustanmeren rannikolla ja joutui Krimin sodassa ranskalaisten vangiksi vuonna 1855. Hän pääsi pois sotavankeudesta vuonna 1856. Hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna 1857. Vankeudesta palattuaan hän teki mittavan uran linnoitusupseerina ja linnoitusten päällikkönä muun muassa Kertšinsalmella ja Asovanmerellä. Hänet ylennettiin eversti vuonna 1863 ja kenraalimajuriksi 1869. Sederholm toimi Kertšin linnoituksen komendanttina Turkin sodan alettua vuonna 1877. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1881. Vuonna 1883 Sederholm siirtyi Suomessa toimineen venäläisen insinöörikunnan päälliköksi, jossa hän toimi vuoteen 1903 asti. Hänet kutsuttiin Venäjän pääinsinöörihallinnon jäseneksi vuonna 1894, jossa hän toimi aina vuoteen 1903 asti.[1]
Filosofina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Setänsä Karl Sederholmin (1789–1867) tavoin Sederholm oli filosofi. Hänet muistetaan nykyisin ennen kaikkea uskonnonfilosofina. Hän kirjoitti erityisesti itämaisista uskonnoista, teosofiasta ja panteismista. Sederholm läheni ajattelussaan liberalismia ja yksilön vastuuseen pohjautuvaa omantunnon uskontoa. Hän oli kirjeenvaihdossa kreivi, kirjailija Leo Tolstoin kanssa. Hän suomensi amerikkalaisten Andrew Jackson Davisin ja Robert Dale Owenin teoksia.[1]
Vanhemmalla iällä Sederholm harrasti myös rakennustaiteen aatehistoriaa. Hän rakensi kokoelman puisia pienoismalleja eri aikakausien merkittävistä rakennuksista ja lahjoitti sen Suomen taideteollisuusyhdistykselle.[1]
Ritarikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pyhän Vladimirin ritarikunta neljännen luokan risti (1856)[1]
- Pyhän Annan ritarikunta toisen luokan risti (1866)[1]
- Pyhän Vladimirin ritarikunta kolmannen luokan risti (1868)[1]
- Pyhän Stanislauksen ritarikunta toisen luokan risti (1872)[1]
- Pyhän Annan ritarikunta ensimmäisen luokan risti (1876)[1]
- Pyhän Vladimirin ritarikunta toisen luokan risti (1879)[1]
Kunnianosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Krimin sodan vaalea pronssimitali (1856)[1]
- Turkin sodan vaalea pronssimitali (1878)[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Andens eller det rena förnuftets religion och dess föregående utvecklings skeden hos de förnämsta kulturfolk på grund af nyaste historiska forskningar framstäld (1883)
- Buddha den Upplyste och hans lära af författaren till "Andens eller det rena förnuftets religion" (1886)
- Siaren Andrew Jackson Davis och hans "Naturens principer" (1892)
- Teosofi eller andens religion (1895)
- Fria tankar om Gustaf Johanssons "Vår heliga tro" (1896)
- Glada budskapet om förnuftets rike (2. painos 1898)
- Vedanta och Bhagavad Gita, den österländska teosofins grundval (1898)
- Kort utkast till en världsåskådning och därpå grundad idealets religion af C. S. (1902)
- Kristendomen och dermed öfverensstämmande religioner och filosofemer (1888)
- Moderna spiritualismen dess filosofi och etik (1889)
- Olika folkslags märkligaste byggnadsalster framstälda i trämodeller beskrifvande katalog (1899)
- Om tron på ljuset, det rena ofördunklade förnuftet (1900)
- Omantunnon uskonto (1903).
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sederholm, Carl Robert. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Kansallisbiografia.
- Suomalaisen filosofian kronikka, Niin&näin. Web Archive 2012.
- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 674. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.